Irtokirjaimista koottava tekstirivit ovat länsimaisen kirjapainotaidon ydin. Tämä gutenbergilainen tekniikka oli käytössä ainoana tapana valmistaa painettavaa tekstiä aina 1800-luvun lopulle saakka. Sen jälkeen käyttöön tulivat latomakoneet, mutta käsinladontaakin käytettiin aina 1970-luvulle asti pienien töiden, kuten kutsu- ja käyntikorttien sekä ilmoitusten, valmistamisessa.
Painokellarin käsinlatojat näyttävät yleisölle kuinka latomahakaa tulee käsitellä, kuinka kirjaimet löydetään kastista ja miten sananvälit täytetään. Heiltä saa myös vinkkejä siitä, kuinka selkä ja jalat saadaan pysymään kunnossa niin, että ne kestävät jatkuvan seisomatyön rasitukset.
 |
| Käsinlatoja Matti Savolainen kertoo työnäytösvieraille käsinladonnan saloista. Kuva: Päivälehden museo |
Rivilatomakoneet tulivat käyttöön Suomessa 1900-luvun alussa. Painokellarin työnäytöksissä käytettävä kone on 1920-luvulta. Museon työnäytöstiimiin kuuluvat asentajat eli mönttöörit kunnostivat tämän Intertype-laitteen toimintakuntoon vuonna 2007 ja sen jälkeen kone on ollut keskeinen osa museon työnäytöstoimintaa.
 |
| Rivilatomakoneilla teksti valmistettiin matriisien ja sulan lyijyn avulla. Kuvassa museon Intertypellä latoo Heino Pitkänen. Kuva: Päivälehden museo |
Ladottujen tekstien ja kuvien paikoilleen asettelu tapahtui lehtilatomon taittopöytien ääressä. Tästä työstä vastasivat taittajat. Taitossa tiivistyi sanomalehtityön aikataulupaineet. Sivut oli saatava valmiiksi määräaikaan mennessä. Pienikin viivästys saattoi johtaa painoksen myöhästymiseen eivätkä lukijat saaneet lehteään ajoissa.
 |
| Taittaja Olavi Melender näyttää kuinka sivut koottiin painovalmiiksi metallitaiton aikakaudella. Kuva: Päivälehden museo |
Sanomalehdet painetaan isoilla rotaatiopainokoneilla. Lähes ruotsinlaivan kokoista konetta ei Painokellariin ole saatu esille, mutta yksi painokone 52-koneen kokonaisuudesta siellä on näytillä. Tämä rotaatiolaitteiston osa on vuodelta 1978 ja työnäytösmiehet kertovat, miten paperilehti sillä painettiin.
Painotekniikkaa pääsee myös konkreettisesti tutustumaan, sillä Painokellarin Heidelberg-tiikelikone on työnäytösten aikaan käynnissä. Museovieras voi sillä painattaa vaikkapa itse latomansa tekstin!
 |
| Painotyö on valmis! Olavi Oja ojentaa painetun arkin työnäytösvieraan tarkastettavaksi. Kuva: Päivälehden museo |
Päivälehden museon Painokellarin työnäytöstiimiin kuuluu 14 rautaista alan ammattilaista. He ovat tehneet pitkän päivätyön helsinkiläisissä kirjapainoissa, ja kertovat mielellään ammatistaan sekä siitä, millaista oli työskennellä pääkaupungin kirjapainoissa esimerkiksi 1960-luvulla, jolloin kirjapainoja oli ydinkeskustassa kymmenittäin ja ammattitovereihin törmäsi jokaisessa kadunkulmassa.
Markku Kuusela, tutkija, Päivälehden museo
Lisätietoa Päivälehden museon kevään työnäytöksistä 12.4, 19.4, ja 26.4.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti