 |
| Kartta: Pielisjoki. Kuvassa Kuurnan voimalaitos © Pohjois-Karjalan museo/ Karjalan Maan valokuvakokoelma |
Suomen neljänneksi suurin järvi, Pielinen, laskee 70 kilometriä pitkän Pielisjoen kautta Joensuun eteläpuolella sijaitsevaan Pyhäselkään. Pielisjoen muokkaus teollisuuden tarpeisiin alkoi 1700-luvun loppupuolella, kun pappismies Jaakko Stenius vanhempi perkautti Utran kosken. 1800- ja 1900-luvuilla puuteollisuutta syntyi ja sammui joen rannoilla ja kanavointitöitä riitti runsaskoskisessa joessa. Pielisjoen viimeinen valjastusaalto oli 1950–1970 -luvuilla, kun jokea varustettiin nippu-uiton ja teollisuuden tarpeisiin suurin uittosuluin, avokanavin ja voimalaitoksin.
Kaltimon voimalaitos
Kaltimon voimalaitos rakennettiin Kaukas Oy:n Lappeenrannan tehtaan tarpeisiin. Rakentaminen aloitettiin toukokuussa 1956. Voimalaitoksen koneasema tehtiin kahta koneistoa varten, joista ensimmäinen kytkettiin valtakunnan verkkoon syyskuussa ja toinen joulukuussa 1958. Punatiilisen funkkistyylisen rakennuksen suunnittelivat helsinkiläiset arkkitehdit Erik Kråkström ja Ahti Korhonen. Nykyisin laitoksen omistaa UPM Kymmene oyj Energia ja laitos jauhaa energiaa 135 gigawattia vuodessa.
Voimalaitoksen yhteyteen rakennettiin uiton tarpeisiin uusi, 1700 metriä pitkä, kanava, jonka pudotuskorkeus on 9 metriä. Valmistuessaan uittosulku oli Suomen suurin. Voimalaitoksen takia Pielisjoen vedenpinta nousi ja Kaltimon jokivarren tienoot muuttuivat reippaasti. Nesterinsaaren kanava jäi joen itäiseen haaraan rakennetun massiivinen maapadon ja patoaltaan alle. Kaltimon vanha kanava ja Häihän kanava jäivät myös altaaseen ja menettivät merkityksensä. Kaltimon pahvitehdas räjäytettiin nousevan veden tieltä, ja Pielisjoen yli johtava maantiesilta oli rakennettava uudestaan.
 |
| Kaltimo © Pohjois-Karjalan museo |
Kuurnan voimalaitos
Kuurnan Voima Oy:n perustettiin syksyllä 1958. Voimalaitoksen rakentamisen aloittamista viivästyttivät vaikeudet padotusaltaiden maahankinnoissa. Lisäksi ajankuvaan kuului ydinenergiaan liittyviä suunnitelmia, ja vesivoiman rakentaminen oli hienoisessa vastatuulessa. Toisaalta voimalaitoshanketta puolustettiin aluepoliittisilla näkökohdilla. Itä-Suomi oli tuolloin synkkää työttömyysaluetta. Voimalatyömaa pääsi vauhtiin vuonna 1967. Valtaosa rakentajista oli Pielisjoen rantakunnista ja työluvan sai 1 325 työntekijää. Voimalaitoksen rakentamiseen kytkettiin myös mittavia väylien muutostöitä joella. Vaalea, yksikertainen voimalaitosrakennus siltoineen ja kanavineen valmistui vuonna 1971. Valtaosin Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n omistaman Kuurnan vuosituotto on 115 gigawattia.
 |
| Kaltimon voimalaitoksen rakentaminen © Pohjois-Karjalan museo / Esko Eskelinen |
Ennen niin vuolas Pielisjoki virtaa nykyään verkkaisesti. Vedenkorkeus, penkereet ja koko jokimaisema ovat muuttuneet ensimmäisestä koskien perkauksista. Vaikka voimalaitokset patoaltaineen ovat muokanneet maisemaa ihmisten tarpeita varten, ovat ne näyttäviä teollisuushistoriakohteita.
Iiris Heino, amanuenssi
Pohjois-Karjalan museo
Pohjois-Karjalan museon näyttelyssä Ei vettä rantaa rakkaampaa navigoidaan pitkin oman maakunnan vesistöjä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti