Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kulttuuritila. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kulttuuritila. Näytä kaikki tekstit

14.8.2015

Päivälehden museo uudistuu

Kun teollisuuden ja tekniikan perintö -teemavuoden tapahtumat huipentuvat syyskuussa, sulkee Päivälehden museo ovensa. Päivälehden museossa käynnistyy näet mittava uudistus, jonka vuoksi se joudutaan sulkemaan yleisöltä. Vaikka ovet ovat kiinni koko syksyn, ehdimme kuitenkin mukaan teemavuoden loppukahinoihin, sillä uudistettu museo avataan jo joulukuussa.

Museouudistuksen yhteydessä myös graafisen teollisuuden toiminnasta kertovan Painokellarin ilme muuttuu. Suositut työnäytökset kuitenkin jatkuvat. Painovärin tuoksu ei Ludviginkadulta katoa!

Taiteiden yönä 20.8. kello 19–21 järjestetään vielä yksi erikoistyönäytös ennen remonttitaukoa. Työnäytöksessä kirjapainoalan veteraanit esittävät aidoilla työvälineillä ja koneilla, miten sanomalehdet ja kirjat valmistettiin gutenbergilaisella tekniikalla. Tervetuloa katselemaan ja kuuntelemaan!

Painokellarissa voi samalla tutustua Stadissa tehty -näyttelyyn. Näyttelyssä on esillä Stadin ammattiopiston painoviestinnän linjalta tänä vuonna valmistuneiden opiskelijoiden päättötöitä. Tulevat graafisen alan ammattilaiset ovat työstäneet työt itsenäisesti aina suunnittelusta toteutukseen saakka. Työt ovat monipuolisia: mm. kirjoja, mainospainotuotteita ja -tuoteperheitä sekä lehtisiä.

Taiteiden yönä kello 18.30 Painokellarissa julkistetaan Stadissa tehty -näyttelyn voittaja. Voittajan valitsee Päivälehden museon nimeämä raati. Heti palkintojen jaon jälkeen alkavassa työnäytöksessä perinteet ja nykypäivä kohtaavat, sillä Painokellarin työnäytöksiin osallistuvat veteraanit ovat saaneet ammattioppinsa Helsingin kirjapainokoulussa, jonka toiminnan jatkaja Stadin ammattiopisto on.

Näyttelyn juliste / Päivälehden museo.

Osallistuminen teollisuuden ja tekniikan perintö -teemavuoden tapahtumiin on ollut mielenkiintoinen kokemus Päivälehden museolle. On hyvä sitoa yksittäisen museon toimintaa laajempaa kontekstiin. Museon rooli viestinnän ja graafisen teollisuuden erikoismuseona on profiloitunut entistä selkeämmin ja teemavuoden tapahtumista olemme saaneet ideoita oman toimintamme kehittämiseen.

"Tervetuloa Taiteiden yönä Painokellariin" toivottavat työnäytösmiehet.
Kuva: Päivälehden museo

Markku Kuusela
Päivälehden museo


Päivälehden museon työnäytökset ja muut Euroopan kulttuuriympäristöpäivien tapahtumat näet tapahtumakalenterista.

11.9.2013

Saunabaari muuttuu Maunulan mukana

Saunabaari on erottuva monumenttirakennus Vanhan Maunulan liikekeskustassa

Saunabaarin liikerakennus valmistui olympiavuonna 1952 ns. vanhan Maunulan eli 50-luvulla rakennutun Maunulan liikekeskustaan. Rakennus sai nimensä siinä toimineesta saunasta ja Kahvila – Barista. Rakennuksen katutasossa oli Elannon maitokauppa ja sekatavarakauppa sekä pesula.

Saunabaari on osa Viljo Revellin ja Keijo Petäjän suunnittelemaa Maunulan kansanasuntojen korttelia. Sen tiilisen monumenttirakennuksen kolme savupiippua tunnistaa jo kaukaa. Antti Nurmesniemi oli suunnitellut saunan sisustuksen, ja se oli rinnakkainen suunnittelutyö Palacen talon saunalle.

Saunabaarin sauna oli suunniteltu 500 päivittäiselle käyttäjälle, koska Maunulaan oli rakennettu kerrostaloja, joissa ei ollut talosaunoja, eikä sodan jälkeen rakennetun Puu-Maunulan kaksikerroksisten pienkerrostalojen, ns. hätäaputalojen, asunnoissa ei ollut edes lämmintä vettä.

Saunabaari lopetti saunatoimintansa 60- ja 70-lukujen vaihteessa, jolloin puutalot purettiin ja niiden tilalle rakennettiin tiilipintaisia elementtikerrostaloja. Samoihin aikoihin valmistui lähietäisyydelle myös Pirkkolan uimahalli. Saunan tilalle tuli Eiri-kuvan studio, Elanto jatkoi toimintaansa, mutta pesulan tilalle oli tullut kirjakauppa, joka palveli erityisesti Maunulan kansakoulun ja Maunulan yhteiskoulun oppilaita. Maunulassa oli tuolloin paljon lapsia, ja kumpikin koulu oli suurimpia Suomessa. 80-luvulla kirjakauppa joutui väistymään kaupungin kiinteistöyhtiön isännöitsijätoimiston tieltä, mutta Elanto jatkoi toimintaansa.

Yläkerta asukastilaksi 1990-luvulla


90-luvulla Saunabaarin entisiä saunatiloja peruskorjattiin. Yläkerran tilat olivat kesällä 1994 valmistuneesta peruskorjauksesta lähtien tyhjillään johtuen Maunulaakin koetelleesta syvästä lamasta. Syksyllä 1994 asukkaat tekivät ehdotuksen tilojen muuttamiseksi asukaskäyttöön ”harrastus- kulttuuri- ja kokoontumistiloiksi”. Jo aiemmin oli virkamiesten ja asukkaiden Maunulan ns. ”yhteissuunnittelukokeilussa” (1990-1992) ehdotettu monitoimitaloa Suursuolle, jossa on Maunulan toinen keskusta. Tämä suunnitelma ei laman takia toteutunut, ja siksi asukkaat olivat aktiivisesti ideoimassa tyhjilleen jääneille entisille saunatiloille uutta käyttöä.

Tiloihin syntyikin asukkaiden ja virkamiesten sekä eräiden poliitikkojen myötävaikutuksella Palvelukeskus Saunabaari vuonna 1996 palvelemaan vanhentunutta väestöä. Jo 90-luvun alusta lähtien oli Maunulan väestöstä noin 25 % ollut yli 65-vuotiaita. Sosiaaliviraston Palvelukeskus Saunabaarista tuli harrastuspaikka eläkeikäisille, mutta se tarjosi myös muille asukkaille mahdollisuuden kokoontua pohtimaan alueensa kehittämistä. Asukkaiden organisoimat keskustelutilaisuudet eli aluefoorumit aloittivatkin säännöllisen toimintansa marraskuussa 1996.

Saunabaarin alakerrassa toimiva isännöintitoimisto on muuttamassa.
Tilat saattavat jälleen tulla julkisemmiksi, asukkaiden käyttöön.

Vuonna 1998 Saunabaarin naapurusto koki toimitilakriisin, kun seitsemän liikettä lopetti toimintansa, niiden joukossa muun muassa Merita-pankki, Elannon pullapuoti, valokuvausliike, kirjakauppa ja apteekki. Isännöitsijätoimisto laajensi tilojaan asukkaiden vastustuksesta huolimatta pullapuodin tiloihin. Asukkaat olisivat halunneet sinne kahvilaa, ja sopiva yrittäjäkin oli jo olemassa.

Asukkaiden usko Saunabaarin keskustaan ja tulevaisuuteen alkoi kuitenkin elpyä, kun aktiivisen ja neuvokkaan asukastoiminnan ansiosta kadun vastakkaiselle puolelle, Männikkötielle, saatiin uusi päivittäistavarakauppa ja Metsäpurontien toiselle puolelle kahvila-konditoria.


Viime vuosikymmen on ollut Maunulassa nousujohteinen  


2000-luvulla Maunulan maine ja vetovoima alkoivat kohentua muun muassa monien asukasvetoisten nettikokeilujen ja muiden projektien myötä. Alueen katukuvassa alkoikin näkyä rollaattorien sijasta entistä enemmän lastenvaunuja.

2010-luvulla ollaan taas uudessa tilanteessa. Isännöitsijätoimisto on ilmoittanut yhdistävänsä toimintoja ja muuttavansa Malmille vuoden kuluttua. Saunabaarin alakerran tilat ovat jäämässä tyhjilleen. Nyt on taas aktiiviselle ja luovalle asukastoiminnalle kysyntää. Mitä Maunulan asukkaita palvelevia toimintoja voidaan sijoittaa Saunabaarin katutasoon? Ratkaisu nähdään vuoden kuluttua.

Tarinan opetus: Jotta vanhat rakennukset saadaan pidettyä kunnossa, on niillä oltava järkevää käyttöä. Käyttö tuo kiinteistötalouteen kassavirtaa, jolla tulevat korjaukset toteutetaan.

Kaarina Saavola
Kirjoittaja oli vuosina 1994-1996 mukana toiminnassa Saunabaarin muuttamiseksi asukaskäyttöön.

Asukastalo Saunabaari, Helsingin kaupungin sosiaalivirasto

7.5.2013

LOGOMO - konepajasta kulttuuritilaksi

Eläköön rakennus! juttusarjassa esitellään kohteita, joissa käyttötarkoitus on muuttunut. Sarjaan voi edelleen ilmiantaa rakennuksia tai rakennelmia!



VR:n Turun konepajan ensimmäinen osa, korjausverstas, valmistui vuonna 1876. Sen suunnitteli rautatieinsinööri Hugo Neuman. Tämä osa on jäänyt myöhempien vaiheiden sisälle. Konepaja on kasvanut nykyiseen kokoonsa vähitellen, noin kymmenen vuoden välein tehtyjen laajennusten myötä.

Rakennuskokonaisuus radan puolelta.
Kuva: Hartela/Joni Rantasalo

Vanhin näkyvä osa, kertaustyyliä edustava punatiilinen rakennus, valmistui arkkitehti Bruno Granholmin suunnitelmien mukaan vuonna 1899. Basilikamaisessa korjaushallissa on näyttävät, teräksiset kattotuolirakenteet.

Konepajan vanhimman osan teräksiset kattorakenteet.
Kuva: Museovirasto/Seija Linnanmäki

Konepajakokonaisuus muodostui pitkään useista eri rakennuksista, jotka yhdisti toisiinsa vuonna 1971 rakennettu uusi korjaus- ja vaunuhalli. Viimeisin laajennusvaihe valmistui vuonna 1979. Konepajatoiminta eli vetureiden ja vaunujen korjaaminen rakennuksessa loppui vuonna 2002.

Konepajan korjaushalli ennen sen muuttamista LOGOMO-saliksi.
Kuva: Hartela/Rami-Matti Lahtinen
     LOGOMO-sali valmiina klassisen musiikin konserttiin.
Kuva: Hartela/Joni Rantasalo   


Hartela Oy osti Konepajan Palmberg TKU Oy:ltä vuonna 2009. Heikki Hartela toimi aktiivisena konepajan muutoksentekijänä. Hän ryhtyi suunnittelemaan yhdessä arkkitehti Pekka Vapaavuoren kanssa sopivaa uutta käyttötarkoitusta ja kohteen kunnostamista. Muutossuunnitelmia ja muutoksia on tehty hyvässä yhteistyössä museoväen kanssa.

Rakennus muutettiin vuoden 2010 aikana kulttuuritilaksi ja se sai nimen Logomo. Rakennukseen valmistui Turun kulttuuripääkaupunkivuodeksi näyttelytilat sekä konsertti- ja teatteritila. Rakennuksen suurin tila, vuonna 1971 valmistunut korjaushalli, on muutettu vuoden 2011 jälkeen konserttisaliksi eli Logomo-saliksi, jonka tilajako on muunneltavissa. Tässä yhteydessä julkisivuun tehtiin korotus, joka istuu rakennukseen hyvin. Sisätiloissa on säilytetty rakennuksen konepajamainen ominaisluonne, johon kuuluvat seinien säilyttäminen tiili- ja betonipintaisina sekä tekniikan ja kattokonstruktioiden näkyminen.

Vuonna 1971 rakennetun korjaushallin eteläpää, josta on tuleva Logomo-salin aulatilaa.
Kuva: Hartela/Rami-Matti Lahtinen

Logomo-salin aula korjaushallin muutoksen jälkeen.
Kuva: Hartela/Joni Rantasalo

Logomon kokonaisuus, 24 000 neliötä, valmistuu vaiheittain. Nyt käytössä on Logomo-sali, viisi erilaista muunneltavaa tilaa, jotka palvelevat erilaisia tapahtumia, taiteilijatiloja sekä ravintola Logomo Kitchen. Keväällä 2013 valmistuu noin 5 000 neliötä työtiloja luovan alan yrityksille.

Konepajan vuonna 1992 rakennettuun siipeen valmistuu vuoden 2013 aikana työtiloja luovan alan yrityksille.
Kuva: Turun museokeskus/Sanna Kupila
 
Vuoden 1922 rakennusosa sisältä.
Kuva Turun museokeskus/Sanna Kupila

Koko talon remontti valmistuu vuonna 2014, jolloin valmistuu lisää työtiloja yrityksille sekä taitelijatyötiloja. Logomo on luovan talouden, taiteen ja kulttuuriin keskus. Rakennus onkin saanut suuren suosion monikäyttöisyytensä vuoksi.

Sanna Kupila
Kirjoittaja on Teollisuusperintöseuran hallituksen jäsen ja työskentelee tutkijana Turun museokeskuksessa

Lisätietoja:


LOGOMO (Logomo)



Seuraava Eläköön rakennus! kohde esitellään ensi viikon tiistaina 14.5.2013.

Lue myös lisää  vuositeemasta Eläköön rakennus! ja tule mukaan järjestämään ohjelmaa rakennusperintöpäiville!
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...