Kirjapainot Helsingin teollisen kulttuuriperinnön ytimessä

Helsinki tunnettiin jo 1800-luvulla suurten sanomalehtien, kirjapainojen ja kustannusyhtiöiden kaupunkina. Nyttemmin kirjapainojen merkitys pääkaupungin elinkeinoelämässä on vähentynyt, mutta vielä viitisenkymmentä vuotta sitten kirjapainoteollisuus oli Helsingin suurin teollinen työllistäjä.

Kirjapainoille oli ominaista, että ne toimivat kaupungin sydämessä. Ensimmäiset helsinkiläispainot 1820-luvulla perustettiin kaupungin hallintokeskuksen lähelle Kruununhakaan ja Esplanadien tuntumaan, sillä kirjapainoissa asioi tuolloin pääasiassa hallinto- ja yliopistoväkeä. Kun kaupunki laajeni etelään kohti Punavuoren ja Ullanlinnan kallioita, seurasivat kirjapainot asutuksen ja nopeasti kasvavan liiketoiminnan perässä.

Rautakirjan jakeluautoja Hietalahden rannassa. Autot noutivat tuotteita
takana olevan talon graafisen alan yrityksistä. Kuva: Päivälehden arkisto.

Hietalahden satamaradan valmistuminen vuonna 1894 keskitti kirjapainojen toimintaa Kampin kaupunginosaan. Erityisen suosittu oli Lönnrotinkatu, joka alkoi keskikaupungilta ja päättyi satamaan. Lönnrotinkatua onkin kutsuttu Suomen ”painavimmaksi kaduksi”. Esimerkiksi 1960-luvun puolivälissä sen varrella toimi kuusitoista kirjapainoa. Naapurustossa Annankadulla oli seitsemän, Kalevankadulla kuusi ja Uudenmaankadulla kolme kirjapainoa. Aivan niiden lähellä, Mannerheimintiellä toimi Hufvudstadsbladetin ja Ludviginkadulla Helsingin Sanomien kirjapainot. Painokoneiden jyrinä ja latomakoneiden kilinä olivat kiinteä osa pääkaupungin ydinkeskustan elämänrytmiä.

Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien painaminen aivan Helsingin
ydinkeskustassa hallitsi pääkaupungin öistä katukuvaa paperitoimitusten ja
lehtien jakelun muodossa. 1976 kuorma-autoliikenne alkoi jo pahasti
ylikuormittaa katuväylää. Vuonna 1978 paino siirtyikin avarampaan
toimintaympäristöön Vantaan Martinlaaksoon. Kuva: Päivälehden arkisto.

Enimmillään pääkaupungin kirjapainot työllistivät 12500 ihmistä, mutta kasvu taittui 1970-luvulle tultaessa. Tällöin suuret kirjapainot alkoivat tilanpuutteen vuoksi muuttaa pois keskustasta. Muuttoliike suuntautui pääasiassa Espooseen ja Vantaalle.

Helsinkiläisen kirjapainoteollisuuden perinteeseen pääsee tänäänkin tutustumaan Päivälehden museon Painokellarissa Ludviginkadulla. Painokellari sijaitsee 1950-luvulla rakennetussa Sanoma Oy:n kiinteistössä, samoissa tiloissa, joissa painettiin Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat aina vuoteen 1978 saakka.

Tilgmannin kirjapaino osti vuonna 1872 Annankadun ja Lönnrotinkadun
kulmassa sijainneen tontin, jolle rakentui vaiheittain massiivinen toimitalo.
Kirjapaino siirsi toimintansa Espooseen 1970-luvun alussa ja kiinteistössä
toimii Euroopan kemikaalivirasto. Kuva: Erkki Järvinen.

Painokellarissa järjestetään tänä keväänä sarja Euroopan kulttuuriympäristöpäivien Teollisuuden ja tekniikan perinnön teemavuoteen liittyviä työnäytöksiä, joissa vanhat kirjapainokonkarit kertovat ammatistaan: latomisesta, taittamisesta ja painamisesta. Näissä työnäytöksissä helsinkiläinen teollisuusperinne on vahvasti läsnä.

Markku Kuusela, tutkija, Päivälehden museo

Lisätietoa Päivälehden museon kevään työnäytöksistä.

Teollisuuden ja tekniikan teemavuosi avattiin Tampereella

Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä vietetään tänä vuonna teemalla Teollisuuden ja tekniikan perintö. Teemavuosi käynnistettiin 5.2.2015 Museokeskus Vapriikissa Tampereella pidetyssä avajaistilaisuudessa. Kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen avasi tilaisuuden ja teemavuoden 2015. Ministeri korosti puheenvuorossaan teollisuusympäristöjen merkitystä: ”Teollisuusrakennukset ja -ympäristöt, teollisuustuotteet, työprosessit, tehtaiden asuinalueet ja vapaa-aikaan liittyvät paikat ja toiminnot muodostavat tärkeän osan kulttuuriympäristöämme ja -perintöämme.”

Euroopan kulttuuriympäristöpäivät avattiin Vapriikissa.
Kuva: Pauli Reuhkala.

Ministeri kehottaa kaikkia osallistumaan tapahtumien suunnitteluun

Vapriikissa keskustelun aiheena olivat myös kulttuuriympäristöpäiviin liittyvät tapahtumat. Ministeri Viitanen toi esiin ihmisten aktiivisuuden merkityksen:

”Euroopan kulttuuriympäristöpäivien keskeisenä toimintamuotona on eri paikkakunnilla järjestettävät, vuoden teemaan liittyvät tapahtumat, joiden avulla ihmisiä herätetään huomaamaan ja keskustelemaan oman alueen kulttuuriympäristöstä, sen arvoista ja sen tulevaisuudesta. Tapahtumat toteuttavat erinomaisella tavalla kulttuuriympäristöstrategian tavoitteita lisätä lähiympäristön arvostusta ja eri tahojen keskinäistä vuorovaikutusta sekä aktivoida kansalaistoimintaa. Tämän vuoden teema tuo toimijoiden joukkoon toivottavasti myös uusia tahoja, kuten yrityksiä ja teollisuuslaitoksia.”

Kulttuuriympäristön tekijät 2014 -palkinto Porvooseen

Tapahtumassa palkittiin viime vuoden Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailun voittajat. Voittajiksi valittiin  Porvoon Pääskytien koulun 9. luokan oppilaat työllään Näkymätön Gammelbacka, jossa oppilaat toteuttivat ja dokumentoivat näyttelyn tulipalossa tuhoutuneesta Gammelbackan kartanosta. Rahapalkinnolla ja kukkakimpulla palkitut oppilaat ottivat vastaan onnittelut videopuhelun välityksellä.

Pääskytien koulun oppilaat palkittiin tilaisuudessa. Kuvassa Vapriikin
yleisöä sekä etualalla Jonina Vaahtolammi, Riitta Vanhatalo
ja ministeri Pia Viitanen. Kuva: Lauri Putkonen.

Uusi Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailuteema esiteltiin Vapriikin tilaisuudessa. Vuoden 2015 kilpailuteema on nimeltään Kerro tuotteen tarina. Valitun tuotteen kautta tutkitaan ympäristöä, tuotteen valmistusprosessia ja matkaa omaan elinympäristöön sekä havainnoidaan tuotteen kehityskaari. Kilpailusta voi lukea lisää täältä.

Päivän puheenaiheita

Tilaisuudessa kuultiin myös kulttuurialan asiantuntijoiden puheenvuoroja. Aiheina olivat esimerkiksi teollisuuden ja tekniikan perinnön hoito, kulttuuriympäristöstrategia ja Pirkanmaan maakuntamuseon aloittama Adoptoi monumentti -hanke, joka tähtää kulttuuriympäristöjen suojeluun.

Tilaisuudessa jaettiin myös Pirkanmaan kulttuuriympäristöpalkinto. Kunnianosoitus myönnettiin kotiseutuneuvos Jouko Hillukalle pitkäjänteisestä kotiseututyöstä.

Jouko Hillukka vastaanottaa Pirkanmaan kulttuuriympäristöpalkinnon.
Kuvassa myös Marjo Koskinen ja Tuija-Liisa Soininen.
Kuva: Miinu Mäkelä.

Kiitos kaikille mukanaolosta! Kiitos myös tilaisuudessa esiintyneelle Puhallinorkesteri Etelätuulelle!