Pykälistö – vahtitupa-alueesta Design Alosen kulttuurikeskus

Eläköön rakennus! juttusarjassa esitellään kohteita, joissa käyttötarkoitus on muuttunut. Sarjaan voi edelleen ilmiantaa rakennuksia tai rakennelmia! 

Pykälistö on Jyväskylän Seppälänkankaalla sijaitseva VR:n vahtitupa-alue vuodelta 1898. Alueen alkuperäiset rakennukset (ratavartijan vahtitupa, ulkorakennus ja maakellari) on suunnitellut arkkitehti Bruno Granholm,  joka palkattiin vuonna 1892 päätoimiseksi arkkitehdiksi vastaamaan Rautatiehallituksen rakennustoiminnasta.

Kuva: Samuli Alonen

Rapistuneiden rakennusten pelastus

Vahtitupa-alueen rakennukset olivat pahasti rapistuneet, kun muotoilija Samuli Alonen osti Pykälistön vuonna 1999. Kunnostustyöt käynnistyivät jo saman vuoden keväällä.

Samuli Alonen ja isänsä, kuvataiteilija Kari Alonen, ovat käyttäneet alueen entisöintiin lukemattomia työtunteja. Projekti toteutettiin yhteistyössä Museoviraston ja Jyväskylän kaupungin rakennusvalvontaviraston kanssa. Myös Keski-Suomen ympäristökeskus (nykyään Keski-Suomen ELY-keskus) tuki Alosten työtä.

Kuva: Samuli Alonen

Paikkaa on määrätietoisesti kehitetty vuodesta toiseen. Reilussa kymmenessä vuodessa vahtitupamiljöö on valjastettu uusiokäyttöön asuin-, työ- ja näyttely-ympäristöksi. Alosilla on ollut työssään innovatiivinen, pelkäämätön, vanhaa rakennusperinnettä kunnioittava, mutta myös uudella tavalla hyödyntävä ote.

Pykälistö sai vuonna 2011 Keski-Suomen Vuoden  kulttuuriympäristöpalkinnon kunniakirjana ansiokkaasta työstä kulttuuriympäristön hyväksi. Palkinnon myönsi Keski-Suomen maakunnan kulttuuriympäristöryhmä.

"Citymuurahainen" Kuva: Samuli Alonen

 

Tilaa taiteelle

Kunnostustöiden lisäksi alueelle on tehty uusi ateljeerakennus vanhoin menetelmin. Käytöstä pois jääneelle junaradalle on hankittu näyttelytiloiksi neljä 1940 –luvun junavaunua, joita on myös mahdollista vuokrata kokous- ja juhlakäyttöön.

Kuva: Samuli Alonen

Pykälistön galleriassa saa tutustua paitsi taideteoksiin myös taiteilijoihin. Uniikissa kulttuurikeskuksessa järjestetään myös näyttelyitä, joissa nuoret taiteilijat saavat näkyvyyttä.

"Citysalmon" Kuva: Samuli Alonen

Galleria ja kesänäyttelyt ovat auki yleisölle ja tiloja esitellään ryhmille ennakkovarauksella. Lämpimästi Tervetuloa!

Lisätietoja

 

Design Alonen
Rautatieasemat - arkkitehtuuria sadan vuoden ajalta (Rakennusperinto.fi)

Pykälistön esittelyn laativat Lasse Alonen, Samuli Alonen ja Hanna Hämäläinen.

Seuraava Eläköön rakennus! kohde esitellään tiistaina 9.4.2013.

Lue myös lisää  vuositeemasta Eläköön rakennus! ja tule mukaan järjestämään ohjelmaa rakennusperintöpäiville!

Vehkaniemi – sukutila avautuu yleisölle

Eläköön rakennus! juttusarjassa esitellään kohteita, joissa käyttötarkoitus on muuttunut. Sarjaan voi edelleen ilmiantaa rakennuksia tai rakennelmia! 


Vehkaniemi on vuosisatoja vanha sukutila, joka sijaitsee luonnonkauniilla paikalla Vehkajärven rannalla Mänttä-Vilppulan Pohjaslahdella, Pohjois-Pirkanmaalla. Vanhimmat kirjalliset merkinnät paikasta ovat vuodelta 1565. Pääosa tilan rakennuskannasta on peräisin 1840-luvun alusta ja niiden muodostama kokonaisuus on suojeltu kaavalla kulttuurihistoriallisesti arvokkaana.

Vehkaniemen pihapiiri.
Kuvakooste: Anneli Vehkaniemi

Tila oli monta vuotta tyhjillään ja asumattomana, kunnes se tuli talon nuorimman tyttären, joka sattuu olemaan ammatiltaan arkkitehti, ylläpidettäväksi tilan jaossa vuonna 2009. Vuodesta 2010 tilojen käyttötarkoitus on muuttunut yleisölle avoimempaan suuntaan ja Vehkaniemen pihapiiristä on muodostunut viihtyisä ja rentotunnelmainen loma- ja juhlatila, missä voi kokea entisajan tunnelmaa aidossa, todella autenttisessa miljöössä. 

Väentupa.
Kuva: Anneli Vehkaniemi

Varsinkin kesäaikaan tilalla järjestetään näyttelyitä ja muita tapahtumia. Myös talviaikaan löytyy tunnelmallisia tiloja erilaisiin kokoontumisiin ja ympäri vuoden uniikkia majoitustilaa. Muutoksen myötä tyhjilleen jäänyt tila on herännyt uudelleen henkiin.

ja kesäparatiisi.
Kuva: Anneli Vehkaniemi

Talven taikaa
Kuva: Anneli Vehkaniemi

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kunnostustöitä askel askeleelta

Tiloja on kunnostettu vaiheittain, museoviraston ohjeiden mukaan. Vehkaniemen pihapiirissä suoritettiin 2000 -luvun alussa mittava julkisivujen entisöintiprojekti sekä perinnemiljöön parannusprojekti, jonka yhteydessä perinnekasvitkin kartoitettiin.  

Vanhassa sivurakennuksessa eli väentuvan pakarissa (osin mahdollisesti 1700-luvun puolelta) on vanhaa hirsipintaista, avaraa näyttelytilaa, joka sopii esityksiin ja muihin kokoontumisiin. Luhtiaittaan on kunnostettu elämyksellistä majoitustilaa 10 hengelle. 
 
Entisen kivinavetan suureen lehminavettaan, karjakeittiöön ja sikalaan on kunnostettu näyttely- ja muita tiloja sekä yleisövessat entiseen lantavajaan.

Pakarin tunnelmaa.
Kuva: Lasse Anttonen, KMV-lehti

Luhtiaitan majoitushuoneita.
Kuva: Anneli Vehkaniemi

Sikalan uusi ilme.
Kuva: Anneli Vehkaniemi

Navetan näyttelytiloja.
Kuva: Ria Suvanto

 Lastulevyjen poistoa ja hirsien uusiokäyttöä

Päärakennuksessa aiemmin tehdyn lastulevyremontin jälkiä on korjattu. Nyt tupa on kunnostettu (mm. lastulevyt ja verholaudat sekä putket yläseiniltä on purettu ja seiniin on laitettu tilalle lämpökäsiteltyä, harjattua hirsipaneelia). Asuinkamarit ja saunatila on remontoitu ja otettu esiin sabluunakuvioituja seiniä ja vanhoja leveitä hirsipintoja. 

Rannassa sijaitsevan viihtyisän, punahonkaisen saunamökin 11 metriä pitkä  ja 1,6 m kapea ekowc-varasto-liiteri rakennettiin sortuneen ladon vanhoista hirsistä. Kesällä 2012 saatiin väentuvan vellikellotorni entisöintikunnostettua, museoviraston valvonnassa. Vuonna 2013 on menossa vanhan kivinavetan ikkunoiden entisöintikunnostus, ja muidenkin tilojen kunnostus jatkuu. 

Joihinkin kunnostustöihin on saatu avustusta Museovirastolta, käyttötarkoituksen muutoksiin ELY-keskukselta ja aiemmin, 2000-luvun alussa joihinkin yksittäisiin kohtiin myös alueelliselta ympäristökeskukselta ja TE-keskukselta (nykyisin ELY-keskus).

Tupaan mahtuu useampikin.
Kuva: Anneli Vehkaniemi

Saunan vilvoittelutila.
Istuinpenkki  on vanha leipälauta.
Kuva: Anneli Vehkaniemi

Vellikellotorni.
Kuva: Lasse Anttonen, KMV-lehti

Näin vanha pihapiiri sisältää monia tarinoita, kuten vanhasta ja viisaasta Peittooni- hirvestä, joka osasi peittää hajujälkensä ja ehti kasvaa suureksi, mutta joka nyt jatkaa tarinaansa tuvan seinällä, Viipurista evakkoon tulleesta, täällä kangaskauppaa pitäneestä neiti Saarisesta, joka lauleli kaihoisaa laulua muistellen kauaksi jäänyttä rakkauttaan, papan uljaista juoksijahevosista, siitoskarjatoiminnasta, navetan palosta talvisotavuonna ja miten lehmikarja saatiin pelastettua, Pietarsaaresta tulleesta vellikellosta ja sen soitosta, lapsuuden lämpimistä kesistä, talon alustalaisina 1800-luvun loppupuolella olleiden Hildan ja Iivarin rakkaustarinasta ja heidän jälkipolvistaan (Hildalle ja Iivarille on istutettu muistoksi siperianpihtakuusi heidän tarinansa alkuna sijainneen aitan paikalle), 1900-luvun alun omavaraistaloudesta, yleensä elämästä Suomen maaseudulla sotien välillä ja jälkeen, siitä miten kehitys tuli maaseudulle ja hieman myöhemmistä rakennemuutoksistakin.

Tiloja esitellään mielellään ryhmille tilauksesta. Lisäksi kesänäyttelyt ovat auki heinäkuun sunnuntaisin klo 12-16.  Tiedustelut: info(at)vehkaniemi.fi, p. +358 50 5206451                         
                                                                                                                                           

Hallissa 13.3.2013 
Anneli Vehkaniemi, arkkitehti SAFA 

 

Lisätietoja:

Vehkaniemi

Vehkaniemi Loma- ja juhlatila (Facebook) 

Arkkitehtitoimisto AWA


Seuraava Eläköön rakennus! kohde esitellään ensi viikon tiistaina 26.3.2013.

Lue myös lisää  vuositeemasta Eläköön rakennus! ja tule mukaan järjestämään ohjelmaa rakennusperintöpäiville!

Tonavan sauna - Lämmintunnelmainen koti

12.3.2013 alkavassa Eläköön rakennus! juttusarjassa esitellään kohteita, joissa käyttötarkoitus on muuttunut. Sarjaan voi edelleen ilmiantaa rakennuksia tai rakennelmia!


Turun VIII kaupunginosassa, vanhalla Port Arthurin työläisalueella, erään puutaloyhtiön pihalla sijaitsee Tonavan sauna. Se rakennettiin vuonna 1905 julkiseksi saunaksi. Tuon ajan asunnoissa ei omia saunoja ollut, vaan asukkaat kävivät peseytymässä kylpylaitoksissa, joita Port Arthurinkin alueella oli neljä kappaletta.

Etualalla Tonavan Sauna, takana vanha leipomorakennus.

Tonavan saunassa oli kolme saunaosastoa, erikseen saunat naisille sekä miehille ja yksi, jonka saattoi varata koko perheen käyttöön. Toisin kuin ympäröivät rakennukset, sauna on tulipalovaaran vuoksi rakennettu kokonaan kivestä.

Yleiset saunat korvataan yksityisillä - tilat uuteen käyttöön

Asuntokohtaisten saunojen yleistyttyä julkisten saunojen aika oli ohi ja Tonavan sauna sulki ovensa 1976. Tämän jälkeen tila toimi erilaisten teollisuusfirmojen käytössä, jolloin saunarakenteita sekä väliseiniä purettiin pois. Lisäksi alkuperäinen sisäänkäynti talon pitkältä sivulta siirrettiin talon päätyyn, jossa vanha sivuovi suurennettiin suureksi lastausoveksi.

Tehdasajoilta on jäänyt muistoksi Uuniseppien ensimmäinen uuni.

Alkuperäisestä saunasta jäi jäljelle ainoastaan huonejako sekä pieniä yksityiskohtia, kuten vanha lipunmyyntiluukku nykyisen keittiön ja olohuoneen välillä.

Työhuoneen lattiassa on jäljellä vanhojen lauteiden tähden rakennettu korotus. Hetken aikaa 1980-luvulla rakennuksessa toimi Turun Uuniseppien tehdas, ja muistona siitä eteisessä seisoo vielä ensimmäinen heidän rakentamansa kaakeliuuni.

Saunan pääsymaksu maksettiin
oikeanpuoleisen luukun kautta.

Portaat muistuttavat lauteiden paikasta.

Yksityisasunto tuo vanhaan saunaan uutta elämää

Vuonna 1997 rakennus sai uudet omistajat ja muutos asunnoksi alkoi. Tällöin mm. entisen suurimman tilan, pukuhuoneen välikatto purettiin ja kattoon lisättiin kattoikkunoita.  Lastausovi pienennettiin alkuperäiseen kokoonsa.

Sisäänkäynti siirrettiin talon toiseen päähän, jossa oli valmiiksi ovi, josta miesten saunan kylpijät tapasivat talvisin juosta hankeen vilvoittelemaan.  Puolentoista vuoden työn lopputuloksena on neljän huoneen, parven, keittiön ja saunaosaston kaunis kokonaisuus.

Olohuone toimi aiemmin pukuhuoneena.

Eteishuone oli alun perin miesten sauna.

Lisätietoja:

• Portsa port arthur (Portsa r.y.)
• Portsan nimen antaja (Portsa kaupunginosauutiset)
• VIII kaupunginosa, Turku (Wikipedia)
• Uunisepät (Turun Uunisepät Oy)

Seuraava Eläköön rakennus! kohde esitellään ensi viikon tiistaina 19.3.2013.

Lue myös lisää  vuositeemasta Eläköön rakennus! ja tule mukaan järjestämään ohjelmaa rakennusperintöpäiville!

Eläköön rakennukset! Kohde-esittelyt alkavat

Keräsimme 2013 vuositeemaan Eläköön rakennus! liittyen viime vuoden lopussa ilmiantoja kiinnostavista rakennuksista ja rakennelmista, joissa käyttötarkoitus on muuttunut. Saimme kaikille avoimella verkkokyselyllä koko joukon kiinnostavia ja innostavia vastauksia. Kiitos kaikille vastaajille!

Ensi viikon tiistaina täällä rakennusperintöpäivien blogissa käynnistyy kohteiden esittelykampanja. Ensimmäiseksi tutustutaan entiseen yleiseen saunaan, joka on remontoitu yksityiskodiksi.

Kohde-esittelyt starttaavat ensi viikolla täältä!

Ilmiantoja otetaan edelleen vastaan! 

Mikä kohde teidän paikkakunnallanne on saanut uuden käyttötarkoituksen? Mikä tyhjillään oleva rakennus odottaa käyttäjiä? 

Jos haluatte osallistua kohteiden esittelykampanjaan, voitte lähettää sähköpostilla tekstin (maksimipituus A4) ja valokuvia blogissa julkaistavaksi.

Tekstissä voitte esitellä kohdetta ja sen käyttötarkoituksen muutosta, kuvailla mitä hyvää uusi käyttötarkoitus on tuonut mukanaan tai kertoa rakennukseen liittyvästä elämästä ja muistoista. Voitte esitellä myös rakennusta, joka tulisi saada jälleen käyttöön. Jos lähetätte valokuvia, liittäkää mukaan kuvaajan nimi sekä ehdotus kuvatekstiksi.

Huomaattehan, että lähettämänne materiaalin osalta teillä tulee olla täydelliset oikeudet niiden esitysoikeuksien luovuttamiseen Euroopan rakennusperintöpäivien blogissa julkaisemiseksi. Pidätämme oikeuden toimittaa lähettämiänne tekstejä sekä rajata lähettämiänne kuvia.

Materiaalit voi toimittaa osoitteeseen erp.ym(at)ymparisto.fi.