Kulttuuriympäristöpäivien suunnittelu vauhdissa – myös verkkosivut uudistuivat!

Alkukesästä on hyvä aika ilmoittaa tapahtuma osaksi Euroopan kulttuuriympäristöpäivien ohjelmaa. Ilmoita suunnittelemasi tapahtumat hyvissä ajoin Kulttuuriymparistomme.fi-palvelun kalenteriin täältä. Jo nyt kalenteriin on ilmoitettu useita tapahtumia kesälle ja syyskuiselle pääviikonlopulle.

Kalenteriin ilmoitettuja tapahtumia nostetaan esille kesän ja alkusyksyn aikana kulttuuriympäristöpäivien Facebook- ja Twitter-sivuilla. Myös Kulttuuriympäristö-blogiin voi kirjoittaa omista tapahtumista.

Monenlaiset tapahtumat sopivat kulttuuriympäristöpäivien ohjelmaan.

Kulttuuriympäristöpäivien vuoden 2016 teema on Porukan paikat, yhteiset ympäristöt, joka tuo esille erilaisia ryhmiä ja heille tärkeitä paikkoja. Tänä vuonna pääviikonloppua vietetään 9.-11.9.2016. Tapahtumien suunnittelun avuksi olemme koonneet kulttuuriympäristöpäivien verkkosivuille erilaisia tapahtumaideoita, joita voi vapaasti hyödyntää.

Verkkosivut uudistuivat

Euroopan kulttuuriympäristöpäivien koti verkossa, Rakennusperinto.fi-palvelu uudistui ja esittelee lähiympäristöämme jatkossa osoitteessa Kulttuuriymparistomme.fi. Uusi palvelu esittelee koko kulttuuriympäristön laajan kirjon perinnemaisemista urbaaniin kaupunkimiljööseen ja tarjoaa uutisia, artikkeleita ja tapahtumia. Tutustu Euroopan kulttuuriympäristöpäivien uusittuihin sivuihin täällä. Jatkossa käytämme myös suoraa verkko-osoitetta www.kulttuuriymparistopaivat.fi.

Tutustu uusiin verkkosivuihimme: www.kulttuuriymparistopaivat.fi

Hyödynnä esitteitä ja muuta materiaalia

Esitteillä ja julisteilla saa hyvin näkyvyyttä omalle tapahtumalle. Euroopan kulttuuriympäristöpäivien tapahtumajärjestäjiä varten on tuotettu kulttuuriympäristöpäiviä ja vuoden teemaa esitteleviä aineistoja.

Porukan paikat, yhteiset ympäristö -teemasta on tehty verkosta tulostettava esite. Tiedotuksessa voi hyödyntää myös teeman julistetta, esimerkiksi omien tapahtumailmoitusten pohjana, ja vuoden teemasta on tehty lisäksi tiedotepohja tapahtumajärjestäjien käyttöön. Kulttuuriympäristöpäivien aineistot löytyvät verkkosivuilta suomeksi ja ruotsiksi.

Tiedota ja osallistu!

Omat tapahtumat kannattaa ilmoittaa oman alueen tapahtumakalentereihin ja muille palstoille. Sosiaalisessa mediassa kannattaa käyttää tunnistetta #kulttuuriympäristöpäivät. Lue myös muut vinkkimme tiedottamiseen. 

Kun syyskuinen kulttuuriympäristöpäivien pääviikonloppu lähestyy ja haluat osallistua kulttuuriympäristön juhlintaan, löydät itsellesi sopivan tapahtuman osoitteesta www.kulttuuriymparistopaivat.fi/tapahtumat.
  
Tervetuloa mukaan osallistumaan ja järjestämään tapahtumia Euroopan kulttuuriympäristöpäiville!

Tutustu elokuussa Hämeenkyrön Vanhoihin Taloihin

Hämeenkyrön Vanhat Talot -tapahtuma järjestetään elokuussa kolmatta kertaa. Tänä vuonna tapahtumapäivä on sunnuntai 21.8.2016.

Hämeenkyrö ja sen pitkä historia luovat upeat puitteet tapahtumalle. Hämeenkyrössä on edelleen runsaasti jäljellä vanhaa, hienoa ja tutustumisenarvoista rakennuskantaa. Kävijöillä on tapahtuman aikana mahdollisuus päästä kurkistamaan niin yksityisiin koteihin kuin julkisiin rakennuksiin ja kuulla rakennusten historiasta ja mahdollisista korjaustoimenpiteistä. Tapahtuman aikana voit siis saada toimivia vinkkejä ja ideoita myös omaa kotiasi ja sen remontointia tai sisustamista ajatellen!

101-vuotias Hierun mylly on kunnostettu kesäasunnoksi.
Kuva: Sakari Ilomäki.

Tapahtuman pientä pääsymaksua vastaan saa kohdekartan alueesta. Kohteet sijaitsevat Hämeenkyrön kunnan alueella ja välimatkat kohteiden välillä saattavat olla kymmeniä kilometrejä. Jos sinulla ei ole omaa autoa käytössäsi, voit hyödyntää Tampereelta järjestettävää bussikuljetusta. Kohteita on ollut useampia Hämeenkyrön kirkonkylällä ja Kyröskosken alueilla niin, että vierailu kohteissa onnistuu myös esimerkiksi polkupyörällä.

Ala-Niskala on yksi vanhimmista säilyneistä tiloista Kyröskoskella.
Rakennukset lienevät 1700-luvun loppupuolelta.
Kuva: Marianne Karhumaa.

Kahtena aikaisempana vuonna tapahtuman ovat järjestäneet talkootyönä kolme puuhanaista, joiden sydämen asiana on vanhojen talojen säilyttäminen. Tapahtuma on alusta asti ollut mukana Euroopan kulttuuriympäristöpäivien ohjelmaa. Alkuvuonna 2016 perustettiin tapahtumajärjestelyjä varten Hämeenkyrön Vanhat Talot ry. Tapahtuman järjestelyt tapahtuvat edelleen kolmen naisen ydinporukalla, mutta yhdistyksen toimintaan ovat tervetulleita kaikki vanhoista taloista kiinnostuneet.

Kalhun talo on siirretty Kalkunmäestä 1900-luvun
alussa paremmalle kauppapaikalle. Talossa toimi
kauppa 1960-luvulle asti. Kuva: Marianne Karhumaa.

Vietä mukava loppukesän päivä upeissa maalaismaisemissa ja tutustu vanhojen rakennusten säilyttämiseen, remontointiin ja sisustamiseen. Tapahtumassa voit poiketa myös kahvilla ja lounaalla viehättävissä miljöissä ja pop up -puutarhakahviloissa. Tervetuloa Hämeenkyröön!

Lisätietoa tapahtumasta:
https://hameenkyronvanhattalot.com ja
https://www.facebook.com/hameenkyronvanhattalot/

Teksti: Marianne Karhumaa, Hämeenkyrön Vanhat Talot ry.

Porukoiden ja yhteisöjen teemavuosi avattiin Helsingissä

Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä vietetään tänä vuonna teemalla Porukan paikat, yhteiset ympäristöt, joka nostaa yhteisöt esille. Teemavuosi käynnistettiin viime viikolla 17. helmikuuta ympäristöministeriössä Helsingissä pidetyssä avajaistilaisuudessa. Teemavuoden avasi maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

”Me kaikki kuulumme lukuisiin erilaisiin yhteisöihin. Tapaamme toisiamme paikoissa, jotka ovat muodostuneet meille tutuiksi ja tärkeiksi. Käytämme, ylläpidämme, kunnostamme ja kehitämme näitä meille tärkeitä ympäristöjä. Toivon, että teemavuosi kannustaa yhteisöjä vaalimaan heille tärkeitä paikkoja,” ministeri Tiilikainen sanoi teemavuoden avajaispuheessaan.

Teemavuoden avasi maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.
Kuva: Elina Kuismin, Suomen Kotiseutuliitto.

”Kaikki ovat tervetulleita järjestämään erilaisia tapahtumia kulttuuriympäristöpäiville syyskuussa sekä toimimaan yhteisen ympäristömme puolesta,” ministeri Tiilikainen myös kannusti.

Kulttuuriympäristön tekijät 2015 -palkinto siuntiolaisille sisaruksille

Tapahtumassa palkittiin viime vuoden Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailun voittajat. Voittajiksi nousivat siuntiolaiset sisarukset Hilla ja Linnea Sarviaho suvussa kulkeneen ompelukoneen tarinan kertoneella työllään. Avajaistilaisuudessa ministeri Tiilikainen ojensi sisaruksille onnittelukukat sekä 500 euron arvoisen palkintosekin.

Ministeri Tiilikainen onnitteli Kulttuuriympäristön tekijät 2015 -kilpailun
voittaneita Linnea ja Hilla Sarviahoa. Kuva: Elina Kuismin,
Suomen Kotiseutuliitto.

Myös vuoden 2016 tehtävä Kulttuuriympäristön tekijät- kilpailuun esiteltiin tilaisuudessa. Tänä vuonna kilpailussa esitellään lasten ja nuorten omia tärkeitä paikkoja otsikolla Meidän paikka. Kilpailuun voi osallistua 14.10.2016 mennessä. Lue lisää kilpailusta täältä.

Esityksiä kulttuuriympäristöistä ja vilkasta keskustelua

Avajaistilaisuudessa kuultiin myös esityksiä ja tietoiskuja kulttuuriympäristöteemasta ja erilaisista yhteisöistä. Voit tutustua avajaistilaisuuden esityksiin tarkemmin täällä.

Tilaisuuden loppupuolella päästiin vielä keskustelemaan ajankohtaisista asioista kolmen keskustelupöydän ympärille. Yhdessä pöydässä keskusteltiin ideoista ja vinkeistä kulttuuriympäristöpäivien tapahtumiin ja esille nousikin hyviä ajatuksia. Eräs yhdistys esimerkiksi suunnitteli järjestävänsä valokuvakilpailun alueensa nuorille ja toisaalla haluttiin nostaa oman kotiseudun taiteilijat esille.

Helsingin Säästöpankin vanhassa pankkisalissa oli mukavasti yleisöä.
Kuva: Elina Kuismin, Suomen Kotiseutuliitto.

Kulttuuriympäristökasvatusta pohtineessa pöydässä mietittiin muun muassa eri kanavia tuoda Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailua esille. Esimerkiksi nuorison idoleita ja erilaisia sosiaalisen median kanavia hyödyntämällä viesti kilpailusta voisi levitä tehokkaasti.

Kolmannessa keskustelupöydässä keskusteltiin kulttuuriympäristösitoumuksista ja niiden esille tuomisesta. Eri toimijoiden sitoumuksia ja muutenkin työtä kulttuuriympäristöjen parissa voi tuoda esille vaikkapa kevään aikana uudistuvassa Rakennusperinto.fi-palvelussa, jossa kerrotaan mielellään suuremmista ja pienemmistä teoista lähiympäristön hyväksi.

Euroopan kulttuuriympäristöpäivien avajaistilaisuus oli ilahduttavan keskusteleva ja innostunut, kiitos kaikille paikan päälle saapuneille ja tilaisuutta verkosta seuranneille. Avajaistilaisuuden tallenne löytyy Suomen Kotiseutuliiton YouTube-kanavalta.

Tänä vuonna Euroopan kulttuuriympäristöpäivien pääviikonloppua vietetään 9.-11.9.2016. Tervetuloa mukaan järjestämään tapahtumia!

Jäälinnoilla väriä lähiympäristöön

Tammikuussa ainakin pääkaupunkiseudulla levisi innostus pystyttää yhdessä eri alueiden asukkaiden kesken jäälinnoja maito- ja mehupurkkeihin jäädytetyistä jäätiilistä. Jäälinnoja on rakennettu ainakin Vantaan Leppäkorvessa ja Korsossa ja Helsingissä Arabiassa, Viikissä ja Tapaninvainiossa. Asukkaita on kyselty rakennustöihin usein sosiaalisen median kautta.

Viime viikonloppuna alueen asukkaat kokoontuivat linnanrakennustalkoisiin myös Maunulassa. Kuten moni muukin linna, pystytettiin rakennelma kaikille avoimelle puistoalueelle, Maunulan leikkipuistoon.

Jäälinnoihin saa väriä ja vaihtelua värjäämällä niitä vesi- tai elintarvikeväreillä. Liimaksi tiilien väliin voi suihkuttaa vettä vaikka suihkepullosta. 

Maunulassa asukkaiden yhteinen toiminta on ollut jo pitkään varsin aktiivista. Vuonna 2015 Uudenmaan liitto valitsi Maunulan Vuoden uusmaalaiseksi kaupunginosaksi. Yhdessä koottu jäälinna on hieno osoitus yhteisöllisyyden voimasta ja siitä, kuinka yhdessä voidaan tehdä oma lähiympäristö viihtyisämmäksi. 

Vuonna 2016 Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä vietetään teemalla Porukan paikat, yhteiset ympäristöt ja nostetaan yhteisöt ja niiden voima esiin. Mitä teidän yhteisönne tai porukkanne voisi tehdä yhdessä?

Kuvat: Maunulan seinä -Facebook-sivu.

Patsastelua Hyvinkäällä

Kulttuuriympäristön tekeminen näkyväksi voi olla myös hauskaa yhdessäoloa!

Sari Kasper Hyvinkään Kaupunkisillan päiväkodista on ottanut lasten kanssa lähiympäristön haltuun:

“Päiväkotiryhmä tekee viikoittain iloisia retkiä tutustuen lähiympäristöön. Kohteisiin on kuljettu pääosin kävellen ja matkalla on pysähdelty ja keskusteltu kadunnimistä ja niiden merkityksestä tai historiasta. Tällä kertaa Kirjastoaukiolla olevan Hitsaajat-patsaan ympärillä katsottiin kunnioittavasti teoksen hahmoja, taidemuseon edessä oleva Pyöräilevä karhu sai kyydittäviä sekä Ovi-teos ihmetystä, miksi se on kiinni.

Kulttuuriympäristö kiinnostaa myös lapsia. Kuva: Sari Kasper.

Keskustelu lasten kanssa patsaista, mm. niiden asettelusta ja aiheesta, on mitä mielenkiintoisinta. Avaamme lasten silmiä katsomaan teoksia yhtenä osana lähiympäristöä ja tuntemaan, että ne on siihen meidän iloksemme tehty, kaunistamaan ympäristöä ja kertomaan jotain.”

Sari Kasper, Kaupunkisillan päiväkoti, Hyvinkää

Itämeri - ihmisten meri

Moni mieltää Suomenlahden ja Itämeren ennen kaikkea luonnonympäristöksi, mutta Itämeri on paljon muutakin. Luonnon lisäksi myös Itämeren kulttuuriperintö ja -ympäristö on maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen.

Itämeren muotoutuminen viimeisen jääkauden jälkeen ja pohjoisen Itämeren asutushistoria kulkevat käsi kädessä. Kun maa alkoi kohota ja jää sulaa, ihminen etsi uusia asuinalueita ja liikkui maitse ja vesitse yhä pohjoisemmaksi. Koko esihistoriamme voisi sanoa olevan merellinen, koska usein myös varhaisimmat asuinpaikat sijaitsivat veden äärellä ja vesistöjen käyttö liittyi olennaisesti ihmisten elämään. Nykyisin kivikauden asuinpaikat sijaitsevat maankohoamisen takia varsin kaukana rantaviivasta, joten yhteys mereen ei ole enää niin selvä.

Kaikesta ihmisen toiminnasta on jäänyt jälkiä vesistöihin ja meren pohjaan, siksi Itämerta voi hyvin sanoa myös kulttuuriympäristöksi. Esimerkiksi Suomenlahdella kulkevan laivaliikenteen volyymi on valtava. Merenkulkuun ja vesillä liikkumiseen on aina liittynyt riskejä ja ne korostuvat Suomen ja Ruotsin karikkoisella rannikolla. Jos vesi yhtäkkiä katoaisi ja näkisimme vedenalaisen maiseman, luonnonmuodostelmien lisäksi näkisimme tuhansia laivojen ja veneiden hylkyjä roskien ja ihmisten mereen hylkäämien tavaroiden lisäksi.

Vanhimmat Suomen aluevesiltä ajoitetut laivanhylyt ovat keskiaikaisia, 1200-luvulle ajoitettujen alusten jäänteitä. Ne voivat näyttää vaatimattomilta, meren pohjaa vasten painuneilta lautakasoilta, mutta arkeologisen tutkimuksen avulla ne voivat kertoa paljon. Laiva on ehkä rakennettu jossain Itämeren alueella kasvaneesta tammesta ja se on saattanut kuljettaa eri puolilta Hansaliiton alueelta ostettuja tavaroita, jotka on ollut tarkoitus myydä eteenpäin vaikkapa Turussa.

Kauppa- ja henkilöliikenteen lisäksi Itämerellä on nähty myös lukuisia sotia ja meritaisteluita. Esimerkiksi Kustaa III:n sodan aikana käytyjen Ruotsinsalmen meritaisteluiden (1788 ja 1790) jäljiltä Kotkan edustalla meren pohjassa on lukuisia hylkyjä ja myös joitain puolustuslaitteiden jäänteitä. Ruotsinsalmesta tuli myös monen merisotilaan hauta, koska maalta väkisin haetut miehet eivät yleensä osanneet uida.

Linjalaiva Kronprins Gustav Adolf upposi Kustaa III:n sodassa vuonna
1788. Nykyisin hylyllä on ohjattu sukellusreitti. Kuva: Riikka Alvik,
Museovirasto 2013.

Samaan sotaan liittyy myös Helsingin edustalle uponneen ruotsalaisen linjalaiva Kronprins Gustav Adolfin hylky. Laiva oli ankkuroituna Suomenlinnan edustalle elokuussa 1788, kun Venäjän alukset yllättivät sen. Alus yritti paeta, mutta purjehti entuudestaan tuntemattomalle karille. Venäläiset valloittivat laivan, ottivat miehistön vangiksi ja sytyttivät upean, lähes 50 metriä pitkän laivan tuleen. Aluksessa räjähti ja se ajelehti hetken, kunnes lopulta upposi. Laivan kohtaloon vaikuttanut kari sai nimen Gustav Adolfin matala. Hylky löytyi vuonna 1995 ja sen tutkimukset aloitettiin samana vuonna. Vuonna 2000 hylylle perustettiin Suomen ensimmäinen vedenalainen hylkypuisto, jossa on ohjattu sukellusreitti opastauluineen. Hylky on noin 19 metrin syvyydessä ja reitin sukeltaminen kestää kaikkiaan noin puoli tuntia. Puisto on säilyttänyt suosionsa yli kymmenen vuotta, enkä ihmettele. Sukellan siellä itsekin mielelläni, vaikka sukelluksia kertyi useita jo hylyn tutkimusten aikana. Suurikokoisen aluksen jäänteet ovat todella vaikuttava kokonaisuus ja laivan edelleen paikallaan olevat lähes 70 tykkiä kertovat omaa tarinaansa 1700-luvun merisodankäynnistä.

Sukeltaja linjalaiva Kronprins Gustav Adolfin sukellusreitillä.
Kuva: Riikka Alvik, Museovirasto 2013.

Joskus haaksirikoista selvittiin ainoastaan taloudellisilla menetyksillä ja laivan miehistö pystyi itse osallistumaan laivan ja sen lastin pelastustöihin sekä antamaan meriselityksen sen jälkeen. Yksi tällainen tapaus on kauppa-alus Vrouw Marian haaksirikko vuonna 1771. Laivan tarina löytyi ensin arkistoista tutkija Christian Ahlströmin etsiessä toiseen hylkyyn liittyviä asiakirjoja 1970-luvun alussa. Hylky sai tarunhohtoisen aarrelaivan maineen, koska haaksirikkoa koskevassa kirjeenvaihdossa mainittiin Venäjän keisarinna Katariina II:n lukuun ostetut taidemaalaukset ja huoli niiden kohtalosta. Sukeltajaryhmä löysi hylyn vuonna 1999 ja Museovirasto aloitti tutkimukset vuonna 2000. Hylyn tarinaan on kietoutunut 1700-luvun merkkihenkilöitä Ruotsista ja Venäjältä, esimerkiksi pelastetun tavaran lastiluettelossa on melkoinen kokoelma Pietarin ylimystöä. Samaisesta luettelosta näkyy myös aikakauden harrastukset ja uudet, jopa hieman kyseenalaiset tavat: kukkasipulit ja siemenet kertovat kasvitieteeseen kohdistuvasta kiinnostuksesta ja puutarhanhoidosta; kahvi, tee, tupakka ja nuuska uusista, myös pohjoisempaan Eurooppaan levinneistä tavoista. Naisethan eivät tuolloin tupakoineet, mutta nuuskan käyttö oli varsin tavallista myös ylhäisön parissa. Tupakkapiippu oli sen sijaan varsin tavallinen näky miehillä yhteiskuntaluokasta riippumatta. Vrouw Marian arkeologisissa tutkimuksissa on löydetty tupakan ja kahvipapujen lisäksi jopa varsin hyvin säilyneitä viinirypäleitä, jotka olivat varsin eksoottinen, Välimeren maista kuljetettu herkku.

Hylyt ovat suurin ja tunnetuin vedenalaisen kulttuuriperinnön ryhmä, mutta ei pidä unohtaa asutuksesta kertovia muistoja. Ihminen on käyttänyt merta kaatopaikkana kautta aikojen ja viimeisen sadan vuoden aikana esimerkiksi muovijäte, myrkyt, polttoaineet ja muu ihmisen jälkeen jättämä saaste on saanut meret ja sen asukkaat todelliseen hätään. Onneksi merkkejä elpymisestä on jo havaittavissa Itämerelläkin, siitä kiitos mm. John Nurmisen säätiön ponnisteluille ja Itämeren tilan esille tuoneelle tutkimukselle ja yhteisille sopimuksille.

Itämeri ja sen kulttuuriperintö ovat jokaisen saavutettavissa ja nautittavissa, tavalla tai toisella. Tärkeänä välittävänä tekijänä toimivat esimerkiksi museot, kuten Merikeskus Vellamo Kotkassa. Museossa ei tarvita sukellustaitoja, vaan uteliasta ja avointa mieltä ja hieman mielikuvitusta. Museon näyttelyiden siivittämänä voi kohdata vaikkapa taulujensa menetystä surevan keisarinnan tai 1200- luvun lopulla kirkonkelloaan odottavan pappismiehen, jolle uponneen kellon kohtalo jää ikuiseksi arvoitukseksi.

Paraisten Egelskärin keskiaikaiselta haaksirikkopaikalta löytynyt
kirkonkello. Kuva: Kaj Enholm 2001.

Riikka Alvik, tutkija, Museovirasto arkeologiset kenttäpalvelut

Polku syntyy kulkemalla - Eerikinpolku Kirkkonummella

Polku – mikä se on?

Polun voi löytää, sitä voi seurata, se kasvaa kun sitä kuljetaan. Jäniksenpolku vie yllättäen kuusen näreen alle, hirvenpolku uppoaa suohon, muurahaisenpolku johtaa kekopalatsiin. Ei ole polkua ilman kulkijaa. Jos polkua ei käytetä, se kasvaa umpeen ja luonto ottaa sen haltuunsa.

Navalan tammikuja näkyy jo senaatin kartastossa 1800-luvun lopulla.
Kuva: Teemu Tamminen, Kirkkonummen kunta/kulttuuripalvelut.

Eerinkinpolku – kulttuuriympäristön kerrokset näkyviin

Ajatus Eerikinkartanon kulttuuripolusta syntyi kartanoalueen toiminnan kehittämistä pohtineen hankkeen yhteydessä. Suurten kehittämishankkeiden päätöksenteko, rahoitus ja toteuttaminen vie vuosikausia, mutta voisimmeko aloittaa ihan pienestä? Voisimmeko aloittaa alueen kehittämisen polusta?

Eerikinkartano on Kirkkonummen kunnan omistama kulttuurihistoriallisesti arvokas alue Pohjois-Kirkkonummella, Haapajärven rantamaisemissa. Alueella on ollut asutusta jo kivikaudella. Kosken ja Navalan kartanoista on tietoja keskiajalta alkaen ja ikivanha reitti Hämeestä Espoonlahden pohjukkaan kulkee alueen halki. Siksi 1800-luvulla Navalan maisemissa oli mm. olutpanimo ja kapakka. Vuoden 1918 melskeissä Navala oli punaisten tukikohtana ja toisen maailmansodan jälkeen, kun Neuvostoliitto otti haltuunsa Porkkalan alueen merisotilaalliseksi tukikohdaksi, koko Kirkkonummen hallinnollinen keskus siirtyi sinne.

Eerikinkartano ja Navala tiluskartalla 1890. Kuva: Kirkkonummen
kunta, kulttuuritoimen arkisto, kuvannut Maaret Eloranta.

Pohjois-Kirkkonummen taajama-asutus kasvaa nopeasti ja suuri osa nykyisestä Veikkolan kasvukeskuksesta on rakennettu kartanon entisille maille. Uudet asukkaat eivät tiedä paljoa seudun vaiheista. Esimerkiksi nimi Testamenttitie herättää kummastusta. Hämmästyttävää onkin, että Carl Ferdinand von Wahlberg testamenttasi koko valtavan kiinteistökokonaisuuden maineen ja rakennuksineen Kirkkonummen kunnalle 1920-luvun taitteessa.

Alueen historiasta on tietoa monissa lähteissä, mutta internetistä ei toistaiseksi löydy paljoakaan valaistusta kulkijalle, joka sattuu seudulle tupsahtamaan.

Näkymä Haapajärvelle. Kuva: Teemu Tamminen,
Kirkkonummen kunta/kulttuuripalvelut.

Polku pilvissä

Kartoilla näkyy Haapajärven rantamilla polku, jota monet monituiset ihmiset ja muut olennot ovat kulkeneet. Viralliset luontopolut ja kulttuuripolut on yleensä toteutettu niin, että maastoon suunnitellaan ja rakennetaan reitti, jonka varrella on opaskylttejä teksteineen. Niiden suunnittelu, toteutus ja ylläpito vaativat paljon resursseja.

Mitä voimme tehdä me, joilla on tietoa ja ideoita, mutta ei paljoakaan rahaa ja palkollisia? Voisimmeko tuoda polun näkyviin uusissa sähköisissä julkaisumuodoissa, kuten pilvissä? Voisimmeko koota tietomme ja saada ne muidenkin iloksi keveillä keinoilla, jotka saavat polun tapaan mutkitella, kehittyä ja sitten vaikka jäädä unholaan?

Kirkkonummen kunnan kulttuuritoimi ja Veikkolan kyläyhdistys ovat lähteneet liikkeelle keräämään tietoa, ideoita ja talkoovoimia, jotta reitin kulttuurihistorialliset kerrokset ja luonnon monimuotoisuus saataisiin laajemminkin tutuksi kulkijoille.

Apuvälineinä käytössä on Facebook-sivu, aivoriihet ja talkoohenki. Aluetta hallinnoiva Eerikinkartanon johtokunta on antanut hyväksyntänsä suunnitelmalle. Koska ilmoittelurahoja ei ole, suunnittelusta tiedotetaan pääasiassa Facebook-sivun kautta.

Aivoriihi salin hämärissä, von Wahlbergien silmien alla.
Kuva: Teemu Tamminen, Kirkkonummen kunta/kulttuuripalvelut.

Sadonkorjuujuhlissa nähdään Euroopan kulttuuriympäristöpäivänä 13.9.2014

Syksyyn mennessä nähdään, miten pitkälle polkua päästään. Veikkolan kyläyhdistyksen sadonkorjuujuhlan ohessa lauantaina 13.9. polulla pidetään useita opastettuja kävelyitä osana Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä. Oppaiksi on jo lupautunut eri alojen osaajia: paikallisen historiatiedon kerääjä, arkeologian harrastaja ja viran puolesta paikallishistoriaan perehtynyt kulttuuritoimenjohtaja. Kirkkonummen kunnan kulttuuritoimen sivuille saadaan siihen mennessä ladattava pdf-esite polusta ainakin suomenkielisenä. Käännös ruotsiksi tehdään myöhemmin.

Suuttuuko joku, kun kartanon pihalla ja rantametsikössä ei ole isoja opastauluja? Onhan kulttuurimaisema nähtävyys sinänsä. Jokainen voi katsoa sitä omasta näkökulmastaan. Ei kai maiseman havaitsemiseen tarvita maisemaa peittävää opastaulua. Riittääkö hyvä vinkki ja muutama tiedonmurunen? Jos ei riitä, polun kehittämistä voi jatkaa eri keinoilla kukin voimiensa mukaan. Jos osaamista löytyy, sisällöistä voidaan jatkossa tehdä vaikka QR-koodilla toimiva, laajeneva sisältökokonaisuus. Tervetuloa mukaan tekemään!

Hämähäkkien verkkomalleja tanssiladon seinänraossa.
Kuva: Teemu Tamminen, Kirkkonummen kunta/kulttuuripalvelut.

Eerikinkartano: http://www.kirkkonummi.fi/eerikinkartano
Eerikinpolku Facebookissa:https://www.facebook.com/pages/Eerikinpolku-Eriksstigen/278244852341063
Eerikinpolun suunnitelma: http://kirkkonummi01.hosting.documenta.fi/kokous/20141735-6-1.PDF
Kirkkonummen kunta, kulttuuripalvelut: http://www.kirkkonummi.fi/kulttuuri ja http://www.kirkkonummi.fi/kasvitarha
Veikkolan kyläyhdistys ry: http://www.freewebs.com/veikkolaverkko/veiky.htm

Eerikinpolun avajaistapahtuma syyskuussa: http://www.rakennusperinto.fi/tapahtumat/fi_FI/eerikinpolku_aukeaa/#.U4RltCiilHY

Maaret Eloranta, kulttuuritoimenjohtaja, Kirkkonummen kunta

Saunabaari muuttuu Maunulan mukana

Saunabaari on erottuva monumenttirakennus Vanhan Maunulan liikekeskustassa

Saunabaarin liikerakennus valmistui olympiavuonna 1952 ns. vanhan Maunulan eli 50-luvulla rakennutun Maunulan liikekeskustaan. Rakennus sai nimensä siinä toimineesta saunasta ja Kahvila – Barista. Rakennuksen katutasossa oli Elannon maitokauppa ja sekatavarakauppa sekä pesula.

Saunabaari on osa Viljo Revellin ja Keijo Petäjän suunnittelemaa Maunulan kansanasuntojen korttelia. Sen tiilisen monumenttirakennuksen kolme savupiippua tunnistaa jo kaukaa. Antti Nurmesniemi oli suunnitellut saunan sisustuksen, ja se oli rinnakkainen suunnittelutyö Palacen talon saunalle.

Saunabaarin sauna oli suunniteltu 500 päivittäiselle käyttäjälle, koska Maunulaan oli rakennettu kerrostaloja, joissa ei ollut talosaunoja, eikä sodan jälkeen rakennetun Puu-Maunulan kaksikerroksisten pienkerrostalojen, ns. hätäaputalojen, asunnoissa ei ollut edes lämmintä vettä.

Saunabaari lopetti saunatoimintansa 60- ja 70-lukujen vaihteessa, jolloin puutalot purettiin ja niiden tilalle rakennettiin tiilipintaisia elementtikerrostaloja. Samoihin aikoihin valmistui lähietäisyydelle myös Pirkkolan uimahalli. Saunan tilalle tuli Eiri-kuvan studio, Elanto jatkoi toimintaansa, mutta pesulan tilalle oli tullut kirjakauppa, joka palveli erityisesti Maunulan kansakoulun ja Maunulan yhteiskoulun oppilaita. Maunulassa oli tuolloin paljon lapsia, ja kumpikin koulu oli suurimpia Suomessa. 80-luvulla kirjakauppa joutui väistymään kaupungin kiinteistöyhtiön isännöitsijätoimiston tieltä, mutta Elanto jatkoi toimintaansa.

Yläkerta asukastilaksi 1990-luvulla

90-luvulla Saunabaarin entisiä saunatiloja peruskorjattiin. Yläkerran tilat olivat kesällä 1994 valmistuneesta peruskorjauksesta lähtien tyhjillään johtuen Maunulaakin koetelleesta syvästä lamasta. Syksyllä 1994 asukkaat tekivät ehdotuksen tilojen muuttamiseksi asukaskäyttöön ”harrastus- kulttuuri- ja kokoontumistiloiksi”. Jo aiemmin oli virkamiesten ja asukkaiden Maunulan ns. ”yhteissuunnittelukokeilussa” (1990-1992) ehdotettu monitoimitaloa Suursuolle, jossa on Maunulan toinen keskusta. Tämä suunnitelma ei laman takia toteutunut, ja siksi asukkaat olivat aktiivisesti ideoimassa tyhjilleen jääneille entisille saunatiloille uutta käyttöä.

Tiloihin syntyikin asukkaiden ja virkamiesten sekä eräiden poliitikkojen myötävaikutuksella Palvelukeskus Saunabaari vuonna 1996 palvelemaan vanhentunutta väestöä. Jo 90-luvun alusta lähtien oli Maunulan väestöstä noin 25 % ollut yli 65-vuotiaita. Sosiaaliviraston Palvelukeskus Saunabaarista tuli harrastuspaikka eläkeikäisille, mutta se tarjosi myös muille asukkaille mahdollisuuden kokoontua pohtimaan alueensa kehittämistä. Asukkaiden organisoimat keskustelutilaisuudet eli aluefoorumit aloittivatkin säännöllisen toimintansa marraskuussa 1996.

Saunabaarin alakerrassa toimiva isännöintitoimisto on muuttamassa.
Tilat saattavat jälleen tulla julkisemmiksi, asukkaiden käyttöön.

Vuonna 1998 Saunabaarin naapurusto koki toimitilakriisin, kun seitsemän liikettä lopetti toimintansa, niiden joukossa muun muassa Merita-pankki, Elannon pullapuoti, valokuvausliike, kirjakauppa ja apteekki. Isännöitsijätoimisto laajensi tilojaan asukkaiden vastustuksesta huolimatta pullapuodin tiloihin. Asukkaat olisivat halunneet sinne kahvilaa, ja sopiva yrittäjäkin oli jo olemassa.

Asukkaiden usko Saunabaarin keskustaan ja tulevaisuuteen alkoi kuitenkin elpyä, kun aktiivisen ja neuvokkaan asukastoiminnan ansiosta kadun vastakkaiselle puolelle, Männikkötielle, saatiin uusi päivittäistavarakauppa ja Metsäpurontien toiselle puolelle kahvila-konditoria.

Viime vuosikymmen on ollut Maunulassa nousujohteinen  

2000-luvulla Maunulan maine ja vetovoima alkoivat kohentua muun muassa monien asukasvetoisten nettikokeilujen ja muiden projektien myötä. Alueen katukuvassa alkoikin näkyä rollaattorien sijasta entistä enemmän lastenvaunuja.

2010-luvulla ollaan taas uudessa tilanteessa. Isännöitsijätoimisto on ilmoittanut yhdistävänsä toimintoja ja muuttavansa Malmille vuoden kuluttua. Saunabaarin alakerran tilat ovat jäämässä tyhjilleen. Nyt on taas aktiiviselle ja luovalle asukastoiminnalle kysyntää. Mitä Maunulan asukkaita palvelevia toimintoja voidaan sijoittaa Saunabaarin katutasoon? Ratkaisu nähdään vuoden kuluttua.

Tarinan opetus: Jotta vanhat rakennukset saadaan pidettyä kunnossa, on niillä oltava järkevää käyttöä. Käyttö tuo kiinteistötalouteen kassavirtaa, jolla tulevat korjaukset toteutetaan.

Kaarina Saavola
Kirjoittaja oli vuosina 1994-1996 mukana toiminnassa Saunabaarin muuttamiseksi asukaskäyttöön.

Asukastalo Saunabaari, Helsingin kaupungin sosiaalivirasto

Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailu etsii uusia käyttötarkoituksia rakennuksille

Bändikämppä autokaupassa, mediapaja meijerissä vai skeittirata vanhassa tehtaassa? Mikä rakennus ansaitsee uuden elämän? Euroopan rakennusperintöpäivät käynnistää lapsille ja nuorille Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailun, joka kannustaa keksimään uusia käyttötarkoituksia unohdetuille rakennuksille.

Eläköön rakennus! 

Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailuun voi osallistua ideoimalla uusi käyttötarkoitus esimerkiksi tyhjillään, vajaakäytössä tai purku-uhan alla olevalle rakennukselle tai rakennelmalle. Osallistua voivat vähintään kahden hengen ryhmät, joiden jäsenet ovat syntyneet vuonna 1995 tai sen jälkeen.

Ryhmä voi muodostua esimerkiksi harrastus- tai kaveriporukasta, koululuokasta tai opiskelijaryhmästä. Kilpailun voittajana palkitaan yksi ryhmä 500 eurolla. Kaikki osallistujat saavat kunniakirjan. Kilpailuun voi osallistua 15. marraskuuta asti. Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailu on osa Euroopan rakennusperintöpäivien ohjelmaa.

Vuoden 2013 teemana on ELÄKÖÖN RAKENNUS! Suomessa on paljon erilaisia rakennuksia, joiden käyttötarkoitus on muuttunut. Teeman kautta halutaan tuoda esiin vanhojen rakennusten, rakennuskokonaisuuksien ja rakennelmien uusiokäyttöä.

Tapahtumaviikonloppu syyskuussa 

Yhdistykset, museot, koulut ja muut kiinnostuneet tahot ovat tervetulleita järjestämään rakennusperintöpäivien tapahtumia. Vuositeeman mukaisesti avointen ovien päiviä tai tutustumiskäyntejä toivotaan erityisesti kohteisiin, joiden käyttötarkoitus on muuttunut. Tapahtumien pääviikonloppu on 6.-8. syyskuuta, mutta ohjelmaa voi järjestää myös muuna ajankohtana.

Euroopan rakennusperintöpäiviä koordinoivat Suomessa ympäristöministeriö, Museovirasto, Opetushallitus, Suomen Kotiseutuliitto ja Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry.
www.rakennusperinto.fi/erp

FAKTA: Euroopan rakennusperintöpäivät 
• Tavoitteena on lisätä paikallisen rakennetun kulttuuriympäristön tuntemusta ja arvostusta osana eurooppalaista kulttuuriperintöä sekä kannustaa kansalaisia osallistumaan rakennusperintömme vaalimiseen ja suojeluun.
• Päiviä vietetään Euroopan neuvoston ja Euroopan komission aloitteesta. Joka syksy 50 maassa noin 20 miljoonaa ihmistä osallistuu rakennusperintöpäivien tapahtumiin.
• Suomessa rakennusperintöpäiviä koordinoivat ympäristöministeriö, Suomen Kotiseutuliitto, Museovirasto, Opetushallitus ja Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry.
• Rakennusperintöpäivien vuoden 2013 teema on ELÄKÖÖN RAKENNUS! Tapahtumien pääviikonloppu on 6.-8.9.2013.

Lisätietoja 
Hanna Hämäläinen, ympäristöministeriö, puh. 0400 143 956, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Toiminnanjohtaja Hanna Lämsä, Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry, puh. 040 128 0818, etunimi.sukunimi@kulttuuriperintokasvatus.fi (Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailu)

Hyvää helmikuuta!

Nyt kun runebergintortut ja laskiaispullat on syöty, löytyy rakennusperintöpäivien kalenterista Rakennusperinto.fi palvelussa jo neljä kiinnostavaa tapahtumaa elo-syyskuulle!

Mikkelissä ihastellaan Jaatilan puutarhaa sekä vanhaa viljamakasiinia, joka on restauroitu ateljeeksi. Espoossa tutustutaan kansakoulurakennuksiin, jotka ovat nykyisin uudessa käytössä. Kuhmoisissa on tarjolla mm. työnäytöksiä ja avointen ovien tapahtumia ja Lempäälässä vanhassa pappilassa kuullaan esitelmä pappilan historiasta sekä musiikkia.

Muistattehan, että omat tapahtumanne voitte ilmoittaa kalenteriin kätevällä lomakkeella. Tapahtumatietojen päivitykset voi toimittaa sähköpostitse: hanna.hamalainen(at)ymparisto.fi.

Tapahtumia arkkitehtuuriseminaareista jalkapalloiluun

Rakennusperintöpäivien tapahtuma voi olla tekijöidensä näköinen. Yhtä oikeaa ohjelmamuotoa ei ole ja tapahtuma voi liittyä joko vuositeemaan tai yleisesti rakennusperintöön.

Avointen ovien päivien, seminaarien ja näyttelyiden lisäksi päivien historiasta muistuu mieleen jalkapallo-ottelu, puiden istutusta, lasten juoksukilpailut ja puistopiknik. 

Arkkitehtuurisuunnistus avaa silmät

Erittäin hauska ja monen ikäisille sopiva rakennusperintöpäivien ohjelmamuoto on arkkitehtuurisuunnistus, jossa kartan ja kohdevalokuvien avulla tutustutaan lähiympäristöön. Valitut kohteet voidaan merkitä karttaan esimerkiksi numerotunnuksin ja kohdevalokuvista etsitään näille vastine. Tämä saa katsomaan tuttuakin ympäristöä uusin silmin. Suosittelemme lämpimästi!

Kiitos Tommi ja kiitos Itä-uudenmaan arkkitehdit - Östra Nylands arkitekter SAFAlle alla olevasta esimerkistä!

Miten ottaa vuositeema huomioon tapahtumassa?

Euroopan rakennusperintöpäivien tapahtumanjärjestäjillä on vapaat kädet ideoida ja järjestää tapahtumia haluamistaan teemoista haluamallaan tavalla. Tapahtumien ei ole välttämätöntä liittyä vuositeemaan, sillä rakennusperintöpäivien tärkein tavoite on joka vuosi sama: tehdä rakennusperintöä ja kulttuuriympäristöä tutuksi ja lisätä niiden arvostusta.

Vaikka vuositeema ei ole pakollinen, sen avulla voi tutkiskella rakennusperintöä uudesta näkökulmasta ja houkutella tapahtumiin uutta yleisöä. Tämän vuoden teema Urheilu- ja liikuntaympäristöt ohjaa tapahtumia nimensä mukaisiin paikkoihin, mutta ei sulje pois muitakaan toteutustapoja.

Rakennusperintöpäivien tapahtumanjärjestäjillä ei kalenteriin ilmoitetuista tapahtumista päätellen ole ollut pulaa ideoista, mutta silti aina toisinaan on toivottu myös valmiita ehdotuksia. Tässä niitä tulee, toivottavasti ideat innostavat keksimään lisää kiinnostavaa ohjelmaa rakennusperintöpäiville. Myös perinteiset tapahtumat kuten kulttuuriympäristösuunnistukset ja -kävelyt sopivat hyvin tämän vuoden teemaan. Muistathan ilmoittaa tapahtumat kalenteriin!

Paikallista urheiluperinnettä

Urheiluhistoria vaikuttaa mielikuviimme eri paikoista ja alueista. On paljon paikkakuntia, jotka moni tuntee ensisijaisesti jonkin urheiluun liittyvän asian, kuten pesäpallon, hyppyrimäkien tai vaikka suopotkupallon kautta. Maantieteellisiä lajirajojakin voi vetää, ainakin mielikuvissa. 

Rakennusperintöpäivien ohjelmaa voi hahmotella miettimällä, mitä ovat tai ovat olleet paikkakunnan valtalajit. Miten ne näkyvät maisemassa? Entä miten urheilu- ja liikuntaympäristöjen rakennusperintö voi tänään?

 

Toimintaa tapahtumiin

Mahdollisuus tehdä ja kokeilla asioita kiinnostaa yleisöä. Syksyn rakennusperintöpäivillä voikin yhdistää voimat urheiluseuran kanssa ja järjestää tapahtumaan mahdollisuuden kokeilla jotakin urheilu- tai liikuntalajia. Lajin ei tarvitse olla mikään erikoisuus, esimerkiksi yleisurheilukentällä ohjelman järjestäminen käy helposti.

Lajien kokeilumahdollisuuksia voi järjestää muuallekin kuin varsinaisten urheilupaikkojen yhteyteen. Ohjelmassa olla jotain erikoisempaakin, esimerkiksi koulun liikuntapäivänä järjestettävien parkour- ja geokätkö-työpajojen voisi uskoa olevan suosittuja. Vähän pienemmille lapsille sopii vaikka jonkin vanhan pihaleikin opettelu. Vinkkejä leikkeihin esimerkiksi Perinneleikit ry:n ja Koulut liikkeelle -hankkeen sivuilta.

Kaipaako urheilukenttä tai lenkkipolku kunnostamista tai siistimistä? Rakennusperintöpäivät on hyvä tilaisuus järjestää talkoot ja parantaa lähiympäristön viihtyisyyttä yhteisvoimin. Kunta ja urheiluseurat mukaan!

Rakennusperintöpäivät voi myös yhdistää johonkin urheilutapahtumaan. Esimerkiksi kulttuurimaisemassa järjestettävä juoksutapahtuma voisi hyvin liittyä myös ERP:iin, kun osallistujille ja yleisölle tarjotaan kiinnostavaa tietoa reitistä ja sen varrella olevista rakennuksista.

Analyyttisemmalla otteella

Luennoilla, avointen ovien päivillä ja opastetuilla kierroksilla liikunta- ja urheiluympäristöihin voidaan tutustua pintaa syvemmältä tarkastelemalla suunnittelua ja arkkitehtuuria. Ovatko ratkaisut toimivia? Kaiteet, katokset ja katsomot on voitu piirtää huolella, tai sitten jokin tärkeä käyttäjien näkökulma on unohtunut suunnittelussa. Entä paikan sijainti, kulkuyhteydet, esteettömyys - ja esteettisyys?

Tapahtumaa voi suunnitella myös Kansallismuseon liikuntapaikkakyselyn ympäriltä. Ohjelmassa voisi olla vaikka muistelupaja, jossa kerrotaan, piirretään tai kirjoitetaan liikuntapaikkamuistoista.

***

Keksitkö lisää? Hyvä! Ideoista voi ilmoitella meille, ja tapahtuman lähestyessä siitä voi kertoa kalenterin lisäksi myös tässä blogissa, olehan yhteydessä.

Kuopiossa palkitaan parhaasta arkkitehtuuriteosta

ClipArt

Euroopan rakennusperintöpäivät ovat oiva tilaisuus jakaa tunnustusta kulttuuriympäristötyölle. Näin tehdään myös Kuopiossa, jossa rakennusperintöpäivillä palkitaan paras arkkitehtuuriteko Rakentamisen kivellä. Rakentamisen kivi on pienoisveistos, jonka rakennusvalvonnan kaupunkikuvatyöryhmä jakaa joka kolmas vuosi hyvälle peruskorjaukselle, suunnitelmalle tai esimerkiksi työpanokselle.

Edellisellä kerralla palkinto meni intendentti Helena Riekkiselle teoksesta Kuopion kaupungin rakennushistoria. Tänä vuonna palkinto jaetaan perjantaina 7.9. Ehdotuksia palkittavista kohteista tai teoista voi esittää 1.5. asti. Lisätietoja täältä.

Ovet auki seurantaloon! Esitelkää hyvin korjattua taloanne ja ehdottakaa sitä palkittavaksi

Perinteiseen tapaan seurantaloja ylläpitävien yhdistysten yhteistä Valtakunnallista seurantalopäivää vietetään jälleen syyskuun toisena viikonloppuna Euroopan rakennusperintöpäivien yhteydessä. Mahdollisimman monen seurantalon toivotaan pitävän ovensa avoinna ja esittelevän toimintaansa. 

Rakennusperintöpäivien teema Liikunta- ja urheiluympäristöt sopii monien seurantalojen tarkasteluun, koska ne toimivat voimistelun, pelien ja tanssin paikkoina ja niiden lähiympäristöön liittyy usein urheilukenttiä.

Seurantaloja palkitaan hyvästä korjauksesta

Joka vuosi yksi seurantalo saa Hyvän korjauksen palkinnon tunnustuksena perinteitä kunnioittavasta ja yhteishenkeä luovasta korjauksesta. Lisäksi jaetaan kunniamainintoja. Nyt etsitään vuoden 2012 palkittavaa kohdetta, jota voi ehdottaa toukokuun loppuun saakka.

Vuonna 2011 palkittiin Mäkiäisten työväentalon korjaus.
Kuva: Marjaana Heinonen.

Tunnustuspalkinnon kohteen tulee olla korjattu siten, että mahdollisimman paljon sen alkuperäisestä hengestä on säilytetty, korjaukset on tehty oikeanlaisilla korjausmenetelmillä hyvää makua noudattaen ja mahdolliset laajennukset on suunniteltu kokonaisuuteen sopeuttaen.

Ehdotuksia palkinnon saajiksi voivat lähettää niin yksityishenkilöt kuin erilaiset yhteisötkin. Ehdotuksia otetaan vastaan 31.5.2012 saakka. Tarkemmat tiedot menettelystä, palkinnon myöntämisperusteet sekä tarvittavat lomakkeet löytyvät Kotiseutuliiton sivuilta.

Hyvän korjauksen palkinto on Designstudio Muotohiomon suunnittelema
takonaulaa muistuttava pronssiveistos. Kuva: A-M Halme/Kotiseutuliitto

Palkintoraati arvioi esitykset ja tunnustuspalkinnon myöntämisestä päätetään loppuvuodesta. 

Vuonna 2011 Hyvän korjauksen palkinnon sai Mäkiäisten Työväenyhdistys Mäkiäisten työväentalon perusparannus- ja laajennustyöstä. Talo sijaitsee Pöytyällä Varsinais-Suomessa. Palkinto luovutetaan talolle juhlatilaisuudessa 23.3.2012.

Lue lisää: www.kotiseutuliitto.fi/seurantaloavustukset/hyvan-korjauksen-palkinto

Tutustu seurantaloihin: www.seurantalot.fi

Miten seurantaloja korjataan ja käytetään? http://seurantalot.fi/seurantalotoimijat/

Vieraile verkkonäyttelyssä

Netistä löytyy hurja määrä kiinnostavia näyttelyitä. Museot.fi -palvelu listaa suomalaisten museoiden verkkonäyttelyt, ja hakukoneet löytävät vielä paljon lisää. Aiheiden kirjo kulkee Aallosta ylioppilaselämään  ja tuntuu kattavan melkein kaiken muunkin mahdollisen. Tutustua voi muun muassa Hotelli- ja ravintolamuseon hauskaan toteutukseen matkaruokailun historiasta.

Juuri valmistunut Olympiastadion.
Kuva Helsingin kaupunginarkiston XII Olympia Helsinki 1940 -verkkonäyttelystä.

Myös rakennusperintöpäivien vuoden teemaan Urheilu- ja liikuntaympäristöt sopivia näyttelyitä löytyy muutamia. Tutustumisen voi aloittaa vaikkapa Suomen Urheilumuseon Helsingin Olympialaisista kertovasta näyttelystä.

Sen kiinnostavinta antia on Muistojen kesä -osio, jossa voi tutustua Olympialaisten valmisteluihin ja kisakaupungin elämään. Samankaltainen, koululaisille suunnattu verkkotietopaketti on myös YLE:n kouluportti-sivustolla. Näyttelyitä katsellessa on ihailtava, miten sodasta vielä toipuva maa pystyi kaikkiin kisajärjestelyiden vaatimiin lukuisiin rakennusprojekteihin ja sai aikaan onnistuneet kisat, joita myös "viimeisiksi oikeiksi Olympiakisoiksi" on kutsuttu.

Helsingin Olympialaiset noteerattiin Simpsoneissakin. Kuva: Subtv Oy

Kiinnostava ja vuoden teemaan sopiva verkkonäyttely on myös Lapin maakuntamuseon Väsymättömät vaeltajat, joka esittelee Lapin matkailuhistoriaa. Sivusto kertoo Lapin matkailun alkaneen 1920-luvulla. 1940-luvulla sota tuhosi matkailuelinkeinon vuosiksi, mutta kiinnostus pohjoisen eksotiikkaan ei kadonnut. Massamatkailun aikakausi koitti 1960-luvulla, jolloin myös laskettelukeskusten rakentaminen alkoi. Maisema oli paikoin rajussa muutoksessa.

Samasta aihepiiristä jatkaa Matkailun historian tietokeskuksen sivuilta löytyvä, Urheilumuseon toteuttama Naiset tuntureilla -näyttely. Tiesitkö, että Suomessa juuri naiset olivat tunturihiihdon sekä laskettelun (eli "luikertelun"!) edelläkävijöitä?

Satakunnan museon sivusto puolestaan esittelee porilaisen urheilun nostalgiaa. Sivusto liittyy hankkeeseen, jossa tallennetaan urheiluhistoriaa ja -perinnettä. Museo kutsuukin urheilun historiasta kiinnostuneet porilaiset mukaan täydentämään näyttelyä omilla valokuvilla ja kertomuksilla.

Ryhtyisitkö verkkogalleristiksi tai virtuaalimuseon johtajaksi?

Osana rakennusperintöpäivien ohjelmaa voi toteuttaa myös oman verkkonäyttelyn. Näyttely voi esitellä vaikka paikkakunnan liikuntaympäristöjen historiaa ja nykypäivää. Hienon näyttelyn saa toteutettua helpostikin ilman erityistä teknistä osaamista, kun sen tekee esimerkiksi blogin muodossa. Satakunnan museon Pori, kesä ja kamera on tyylikäs esimerkki tällaisesta toteutuksesta.

Innostuitko suunnittelemaan rakennusperintöpäiville verkkonäyttelyä tai tiedätkö lisää vuoden teemaan liittyviä virtuaalinäyttelyjä? Vinkkaa niistä suoraan meille tai kerro muillekin alla olevassa kommenttikentässä. 

Tervetuloa mukaan järjestämään rakennusperintöpäiviä

Euroopan rakennusperintöpäivien tapahtumia toteuttavat paikalliset toimijat. Kaikki kiinnostuneet tahot yksityisistä henkilöistä erilaisiin virallisiin ja epävirallisiin yhteisöihin ovat tervetulleita mukaan järjestämään tapahtumia. 

Tapahtumia ovat perinteisesti olleet avointen ovien päivät, opastetut kävelyretket, näyttelyt, seminaarit ja monenlaiset muut rakennusperintöön liittyvät paikallistapahtumat. Rakennusperintöpäivät ovat myös hyvä tilaisuus järjestää rakennusperinnön hoitoon liittyvää koulutusta ja neuvontaa. Kaikki tapahtumat julkaistaan tapahtumakalenterissa.

Tapahtumien pääperiaatteita

Tapahtumat järjestetään syyskuun toisena viikonloppuna. Tapahtuma voi sijoittua viikonlopun ulkopuolellekin, jos järjestäjät haluavat yhdistää sen toiseen tapahtumaan, esimerkiksi kotiseutupäiviin. Järjestäjät ideoivat ja toteuttavat tapahtumia vapaasti, mutta muutama asia tulee ottaa huomioon:

• Tapahtuma voi liittyä vuositeemaan tai yleisesti rakennusperintöön.
• Tapahtuma pyritään pitämään yleisölle maksuttomana tai omakustannehintaisena.
• Tapahtumista tiedottamisessa käytetään ERP-logoa, joka on käytössä kaikkialla Euroopassa. Tapahtumapaikka kannattaa myös koristaa ERP-lipuilla
• Ohjelmatiedot ilmoitetaan rakennusperintöportaalin kalenteriin. Myös ne tapahtumat, joita ei haluta kalenteriin (esim. koulujen sisäiset tilaisuudet) ilmoitetaan tiedoksi seurantaa varten.

Käy katsomassa lisätietoa tapahtumien järjestämisestä Rakennusperintöportaalin ERP-sivuilta.

Tapahtuman jälkeen osallistujamäärä ja muu palaute kaikista tapahtumista toimitetaan Suomen Kotiseutuliittoon ja ympäristöministeriöön palautelomakkeella. Muistathan täyttää lomakkeen - palaute on tärkeää rakennusperintöpäivien kehittämisessä.

Tervetuloa mukaan - otathan yhteyttä!

Suomen Kotiseutuliitto, puh. (09) 612 63223, erp[at]kotiseutuliitto.fi