Esitteillä näkyvyyttä tapahtumalle!

Erilaisilla esitteillä ja julisteilla saa tehokkaasti näkyvyyttä tapahtumalle kuin tapahtumalle. Euroopan kulttuuriympäristöpäivien tapahtumajärjestäjiä varten on tuotettu erilaisia kulttuuriympäristöpäiviä ja tämän vuoden teemaa esitteleviä itse tulostettavia ja valmiiksi painettuja aineistoja.

Viime vuonna tehtyä Euroopan kulttuuriympäristöpäivien painettua yleisesitettä voi tilata Suomen Kotiseutuliitosta tapahtumissa jaettavaksi ja myös houkuttelemaan uusia tapahtumajärjestäjiä mukaan. Esite on kaksikielinen. Yleisesitettä voi tilata Suomen Kotiseutuliitosta osoitteesta erp(at)kotiseutuliitto.fi.

Esite tarjoaa värikkään kuvakimaran maamme erilaisista kulttuuri-
ympäristöistä - sisätiloista lähiöihin, niityistä kalliomaalauksiin.

Yleisesitteen lisäksi esitteitä on saatavilla sähköisessä muodossa: voit printata verkosta vuoden 2015 teemaesitteen sekä -julisteen.

Esitteessä teollisuuden ja
tekniikan perinnön vuositeema 2015.

Teollisuuden ja tekniikan perinnön teemavuoden esite on saatavilla sekä suomeksi että ruotsiksi. Julisteesta on tehty myös kirjoitustilalla varustettu versio, johon on mahdollista lisätä oman tapahtuman tietoja. Itse tulostettavat materiaalit löytyvät Rakennusperintö.fi-palvelusta suomeksi ja ruotsiksi.

Teemajulisteella voit markkinoida omaa tapahtumaasi.
Tekstit sekäsuomeksi, ruotsiksi että englanniksi.

Euroopan kulttuuriympäristöpäivien vuoden 2015 teemana on Teollisuuden ja tekniikan perintö. Tapahtuman erityisenä kohderyhmänä ovat lapset ja nuoret. Teeman kautta halutaan saada kaikki, myös lapset ja nuoret huomioimaan teollinen perintö pintaa syvemmältä. Päiviä vietetään syyskuun toisena viikonloppuna eli 11.–13.9.2015, mutta yksittäisiä tapahtumia järjestetään pitkin vuotta. 

Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailu etsii uusia käyttötarkoituksia rakennuksille

Bändikämppä autokaupassa, mediapaja meijerissä vai skeittirata vanhassa tehtaassa? Mikä rakennus ansaitsee uuden elämän? Euroopan rakennusperintöpäivät käynnistää lapsille ja nuorille Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailun, joka kannustaa keksimään uusia käyttötarkoituksia unohdetuille rakennuksille.

Eläköön rakennus! 

Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailuun voi osallistua ideoimalla uusi käyttötarkoitus esimerkiksi tyhjillään, vajaakäytössä tai purku-uhan alla olevalle rakennukselle tai rakennelmalle. Osallistua voivat vähintään kahden hengen ryhmät, joiden jäsenet ovat syntyneet vuonna 1995 tai sen jälkeen.

Ryhmä voi muodostua esimerkiksi harrastus- tai kaveriporukasta, koululuokasta tai opiskelijaryhmästä. Kilpailun voittajana palkitaan yksi ryhmä 500 eurolla. Kaikki osallistujat saavat kunniakirjan. Kilpailuun voi osallistua 15. marraskuuta asti. Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailu on osa Euroopan rakennusperintöpäivien ohjelmaa.

Vuoden 2013 teemana on ELÄKÖÖN RAKENNUS! Suomessa on paljon erilaisia rakennuksia, joiden käyttötarkoitus on muuttunut. Teeman kautta halutaan tuoda esiin vanhojen rakennusten, rakennuskokonaisuuksien ja rakennelmien uusiokäyttöä.

Tapahtumaviikonloppu syyskuussa 

Yhdistykset, museot, koulut ja muut kiinnostuneet tahot ovat tervetulleita järjestämään rakennusperintöpäivien tapahtumia. Vuositeeman mukaisesti avointen ovien päiviä tai tutustumiskäyntejä toivotaan erityisesti kohteisiin, joiden käyttötarkoitus on muuttunut. Tapahtumien pääviikonloppu on 6.-8. syyskuuta, mutta ohjelmaa voi järjestää myös muuna ajankohtana.

Euroopan rakennusperintöpäiviä koordinoivat Suomessa ympäristöministeriö, Museovirasto, Opetushallitus, Suomen Kotiseutuliitto ja Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry.
www.rakennusperinto.fi/erp

FAKTA: Euroopan rakennusperintöpäivät 
• Tavoitteena on lisätä paikallisen rakennetun kulttuuriympäristön tuntemusta ja arvostusta osana eurooppalaista kulttuuriperintöä sekä kannustaa kansalaisia osallistumaan rakennusperintömme vaalimiseen ja suojeluun.
• Päiviä vietetään Euroopan neuvoston ja Euroopan komission aloitteesta. Joka syksy 50 maassa noin 20 miljoonaa ihmistä osallistuu rakennusperintöpäivien tapahtumiin.
• Suomessa rakennusperintöpäiviä koordinoivat ympäristöministeriö, Suomen Kotiseutuliitto, Museovirasto, Opetushallitus ja Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry.
• Rakennusperintöpäivien vuoden 2013 teema on ELÄKÖÖN RAKENNUS! Tapahtumien pääviikonloppu on 6.-8.9.2013.

Lisätietoja 
Hanna Hämäläinen, ympäristöministeriö, puh. 0400 143 956, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Toiminnanjohtaja Hanna Lämsä, Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ry, puh. 040 128 0818, etunimi.sukunimi@kulttuuriperintokasvatus.fi (Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailu)

Eläköön rakennus! Rakennusperintöpäivät etsii hyviä uudiskäyttökohteita

Ravintola autokaupassa, kirjasto meijerissä tai virasto kenkätehtaassa? Euroopan rakennusperintöpäivien vuoden 2013 teema on ELÄKÖÖN RAKENNUS! Teeman kautta halutaan tuoda esiin vanhojen rakennusten, rakennuskokonaisuuksien ja rakennelmien uusiokäyttöä.

Suomessa on paljon erilaisia rakennuksia, joiden käyttötarkoitus on muuttunut. Parhaimmillaan tyhjilleen jäänyt rakennus saa muutoksen myötä uuden elämän rapistumisen sijaan. Kohteen korjaaminen uuteen käyttöön säilyttää ja tekee näkyväksi alueen historiaa. Kunnostettu kohde lisää parhaimmillaan koko alueen viihtyisyyttä ja yhteisöllisyyttä sekä kannustaa pitämään lähiympäristöstä entistä parempaa huolta. Usein vanhan kunnostaminen kannattaa myös taloudellisesti ja voi olla jopa uudisrakentamista edullisempaa.

Ilmianna rakennus!
Rakennusperintöpäivät kerää kiinnostavia esimerkkejä uudiskäyttökohteista eri puolilta Suomea.  Kohteita voi ehdottaa 15. joulukuuta 2012 saakka Suomen Kotiseutuliiton verkkosivujen kautta löytyvällä kyselylomakkeella osoitteessa www.kotiseutuliitto.fi

Ehdotuksista valitaan kattava joukko esimerkkejä, jotka kuvaavat uudiskäytön monimuotoisuutta. Kohteet ja niiden taustalla olevat tarinat kootaan julkaisuksi, joka ilmestyy maaliskuussa sekä sähköisenä että painettuna versiona.

Museo tehtaassa? Voit ilmiantaa Vapriikin/Finlaysonin alueen kaltaisen
suuren luokan uudiskäyttökohteen, mutta toivomme esimerkkejä myös
pienimuotoisista ilmiöistä. Kuva: L. Lohtander.

Avataan silmät ja ovet syyskuun toisena viikonloppuna
Yhdistykset, museot, koulut ja muut kiinnostuneet tahot ovat tervetulleita järjestämään rakennusperintöpäivien tapahtumia. Vuositeeman mukaisesti avointen ovien päiviä tai tutustumiskäyntejä toivotaan erityisesti kohteisiin, joissa käyttötarkoitus on muuttunut. Tapahtumien pääviikonloppu on 6.-8.9.2013, mutta ohjelmaa voi järjestää myös muuna ajankohtana.

Ilmianna rakennus -lomake
Euroopan rakennusperintöpäivät
Suomen Kotiseutuliitto
Ymparisto.fi: Rakennusperintö ja kulttuuriympäristö 

Lisätietoja rakennusperintöpäivien koordinaattorit
Liisa Lohtander, Suomen Kotiseutuliitto, puh. 09 612 63223
etunimi.sukunimi @kotiseutuliitto.fi
Hanna Hämäläinen, ympäristöministeriö, puh. 0400 143 956
etunimi.sukunimi @ymparisto.fi

Rakennusperintöpäiviä vietetty ympäri Suomen

Euroopan rakennusperintöpäivien vuoden 2012 päätapahtumaviikonloppua vietettiin 7.–9. syyskuuta teemalla Liikunta- ja urheiluympäristöt. Kalenteriin ilmoitettiin tapahtumia yli 40 paikkakunnalta. Lämmin kiitos kaikille tapahtumien järjestäjille ja tervetuloa mukaan taas ensi vuonna! 

Palautteenne on tärkeää 
Kiitos antamastanne palautteesta – se on arvokasta tulevia päiviä suunniteltaessa. Toivomme edelleen palautetta niiltä, jotka eivät vielä ole sitä oman tapahtumansa osalta lähettäneet. Sähköinen palautelomake on rakennusperintöpäivien verkkosivuilla. Tapahtuman kävijämäärän lisäksi olisi tärkeää saada palautetta myös rakennusperintöpäivien teema-aineistosta. Otamme mielellämme vastaan myös toiveita ja kehitysideoita.

Rakennusperintöpäivien kuvapankki 
Voit lähettää meille kuvasi ERP-tapahtumasta osoitteeseen erp.ym@ymparisto.fi. Kuvan lähettäjä vastaa kuvan julkaisuoikeuksista. Liitä mukaan kuvaajan tiedot, nimi ja osoite, tapahtuman nimi ja päivämäärä sekä mahdollinen ehdotus kuvatekstiksi. Kuvia voidaan käyttää tulevien vuosien teema-aineistoissa, rakennusperintöpäivien www-sivuilla tai muualla rakennusperintöportaalissa.

Kurkistus ensi vuoteen
Vuoden 2013 rakennusperintöpäivillä puhaltavat uudet tuulet! Saatte lähiviikkoina lisätietoja ensi vuoden teemasta sekä vinkkejä tapahtumien suunnittelun tueksi. Liity uutiskirjeen postistuslistalle lähettämällä pyyntö osoitteeseen erp@kotiseutuliitto.fi.

Ministeri Kiurun puhe Liikuttavat ympäristöt -kirjan julkaisutilaisuudesta

Hyvät rakennetun ympäristön ystävät,

kuten tiedämme, tänä vuonna Euroopan rakennusperintöpäivät keskittyy tutkimaan liikunnan ja urheilun paikkoja. Niitä maassamme riittää, sillä on laskettu, että rakennettuja liikuntaympäristöjä on jopa 30 000. Suurella osalla suomalaisista siis vaikuttaisi olevan hyvät edellytykset harrastaa liikuntaa kotikulmiensa läheisyydessä.

Tutkimusten mukaan osa väestöryhmistä liikkuu aiempaa enemmän, kun taas toisissa ryhmissä liikuntamäärät ovat laskeneet ja jäävät selvästi alle suositusten. Yksi Suomen terveyspolitiikan tavoitteista onkin fyysisen aktiivisuuden lisääminen kaikissa elämänvaiheissa. Jotta tavoitteeseen päästään, on liikuntapaikkoja oltava kaikkien ulottuvilla.

Vaikka liikuntapaikkoja on tälläkin hetkellä kymmeniä tuhansia, on suuri osa niistä iässä, jossa on tehtävä korjaus- ja jopa purkupäätöksiä. Uuden rakentamisen väitetään joskus olevan halvempaa kuin vanhan korjaaminen, mutta voiko uusi urheilurakennus ottaa sen paikan, joka puretulla hallilla tai kentällä oli paikkakunnan historiassa ja käyttäjiensä mielessä? Jotta kipeitä päätöksiä ei tarvitsisi tehdä, on tärkeää tunnistaa muidenkin kuin niin sanottujen arvorakennusten merkitys, ja korjata ja huoltaa niitä ajoissa. Tämä on myös yksi rakennusperintöpäivien teemavuoden tärkeimmistä viesteistä.

Tilaisuuden yleisöä. Kuva: Liisa Lohtander

Purkuhakemuksen alla on tällä hetkellä useita liikuntapaikkoja eri puolilla maata. Liikuntarakennukset ja -alueet sekä puistot reitteineen nähdään helposti jonkinlaisena reservinä, joka voidaan tarvittaessa ottaa muuhun käyttöön. Niiden yhteys kouluihin ja oppilaitoksiin sekä asuinalueita lähellä sijaitsevina harrastuspaikkoina tai henkireikänä unohtuu helposti, vaikka aikanaan liikuntapaikkoja ja ulkoilualueita rakennettiin nimenomaan parantamaan asuinympäristön laatua ja tarjoamaan asukkaille vapaa-ajan viettoon terveellisiä vaihtoehtoja. Esimerkiksi koulujen pihojen merkitystä ei pidä väheksyä: Nuoren Suomen tutkimuksen mukaan ala-asteikäisten liikunnasta yli kolmasosa tapahtuu koulujen pihoilla.

Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen on useilla alueilla ajankohtaista ja perusteltua, mutta on selvää, että tiivistämisenkään tavoitteena ei ole tuhota alueiden olemassa olevia arvoja, vaikka kompromissien eteen voidaankin monesti joutua.

Myös meillä ympäristöministeriössä tehtävällä työllä on vaikutusta siihen, millaiset mahdollisuudet suomalaisilla on liikunnan harrastamiseen. Maankäytön, ympäristön ja liikenteen suunnittelu vaikuttavat omatoimisen liikkumisen edellytyksiin, määrään ja kulkutapavalintoihin. Lähiliikuntamahdollisuudet ovat tärkeitä, sillä eniten käytettyjä liikuntapaikkoja ovat kevyen liikenteen väylät sekä ulkoilureitit, kuten pururadat, ladut ja vaellusreitit.

Ympäristöministeriö on mukana useammassakin tutkimushankkeessa, joissa pyritään parantamaan arkiliikunnan entistä parempaa huomioimista yhdyskuntasuunnittelussa. Hyviä merkkejä kevyen liikenteen ja muun lähiliikunnan arvostuksen kasvusta onkin viime aikoina ollut ilmassa. Esimerkiksi täällä Helsingissä meillä on jo nyt nähtävyydeksi noussut, kesän alussa avattu kevyen liikenteen väylä Baana, jonka suosiosta mediat ovat innokkaasti kertoneet. Baanan tekee erityisen kiinnostavaksi sen historia entisenä sataman ratakuiluna - kekseliästä rakennusperinnön uusiokäyttöä siis.

Euroopan rakennusperintöpäiviä vietetään Suomessa tänä vuonna jo 21. kertaa. Se on hieno saavutus, josta kiitos kuuluu teille - aktiivisille tapahtumajärjestäjille ympäri maan. Mukana on kouluja, museoita, kotiseutu- ja kaupunginosayhdistyksiä, kuntia ja monia muita toimijoita, jotka auttavat levittämään viestiä kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön merkityksestä. Tapahtumien avulla on innostettu eri ikäisiä ihmisiä tutustumaan omaan lähiympäristöön ja toimimaan sen puolesta silloin, kun se on uhattuna.

Toivonkin, että tänään julkistettava kirja Liikuttavat ympäristöt kannustaa meitä kaikkia lähtemään liikkeelle kotiseudullemme tai vähän kauemmaksikin, ja tutustumaan ainakin muutamaan niistä kolmestakymmenestätuhannesta liikuntapaikasta, joita maassamme on.

Asuntoministeri Krista Kiuru. 16.8.2012.

Kuva: Liisa Lohtander

KUTSU: ERP-kirjan julkistamistilaisuus 16.8. Olympiastadionilla

Tervetuloa Euroopan rakennusperintöpäivien kirjan LIIKUTTAVAT YMPÄRISTÖT julkistamistilaisuuteen sekä tutustumaan Helsingin Olympiastadionin uusiutuvaan ilmeeseen 16.8. klo 10 alkaen. Tilaisuus pidetään Helsingin Olympiastadionin monitoimitilassa. Osoite: Paavo Nurmen tie 1 (kulku tornin juurelta pääaulan kautta).

Vuoden 2012 Liikunta- ja urheiluympäristöt -teemaa tarkastellaan aamupäivän aikana erilaisista näkökulmista sekä kokemalla tunnelmaa paikan päällä stadionilla! Ohessa kokonaan kaksikielisen kirjan sisällysluettelo suomeksi.

Ohjelma:

Kahvit klo 10.00
Ministeri Krista Kiurun tervehdys
Liikuttavat ympäristöt -kirjan esittely
Stadion-säätiö esittelee Stadionin tulevaa ilmettä
Rakennusperintöpäivät kouluissa
Tutustumiskierros Olympiastadionilla – torni, katsomo, urheilumuseo

Pyydämme ilmoittautumaan etukäteen os. erp (a) kotiseutuliitto.fi / (09) 61263223 elokuun alkuun mennessä.

Kaikki ovat tervetulleita järjestämään isoja tai pieniä tapahtumia syksyn rakennusperintöpäiville! Tapahtumia järjestävät tahot voivat tilata julkaisuja omaan käyttöönsä. Kirjat toimitetaan tilaajille elokuun alussa. Lisätietoja tapahtumista ja julkaisusta: www.rakennusperinto.fi/erp

Kuva Sanna Käyhkö

LIIKUTTAVAT YMPÄRISTÖT

Toim. Liisa Lohtander – Lassi Saressalo – Hilkka Högström
Suomen Kotiseutuliiton julkaisu

SISÄLLYS:

Esipuhe: Elämyksiä ja rajojen tavoittelua
Matti Vatilo, rakennusneuvos, Euroopan rakennusperintöpäivien ohjausryhmän puheenjohtaja

Pallon perässä pihalta halliin
Matti Hintikka, Suomen Urheilukirjaston ja Tietopalvelun osastonjohtaja

Palloa pesillä
Lassi Saressalo, Suomen Kotiseutuliiton pääsihteeri

Hiekkateiltä novotanille
Antti O. Arponen, toimittaja ja tietokirjailija

Laskettelukulttuuri luo talvimatkailun
Jari Kanerva, kansatieteilijä, Liikuntatieteellisen Seuran koulutus- ja viestintäpäällikkö

Hyppyrimäet maisemassa
Jouko Vahtola, Oulun yliopiston historian professori

Jäällä joka säällä
Kristiina Koivuniemi, Suomen Jääkiekkomuseon johtaja

Kuin kalat vedessä
Jonas Malmberg, arkkitehti Alvar Aalto -museossa

Tilat, paikat ja reitit innostavat liikkumaan
Timo Saarinen, ympäristöministeriön yliarkkitehti

Koulupiha lähiliikuntapaikkana – ajattomasti
Reijo Ruokonen, Nuori Suomi ry:n vanhempi asiantuntija

Ryhtilä, Kaltevan kenttä ja Liiteri – Jyväskylän Seminaarinmäen liikunnallinen kulttuuriperintö
Pirjo Vuorinen, Jyväskylän yliopiston museon intendentti

Helsingin olympialaisten kisapaikat
Hilkka Högström, Museoviraston erikoistutkija

Epilogi. Minun liikuntapaikkani.

Tilaa vuoden 2012 julkaisu ennakkoon

Elokuun puolivälissä ilmestyvä Euroopan rakennusperintöpäivien julkaisu käsittelee monipuolisesti erilaisia liikuntaympäristöjä eri näkökulmista. Yksi niistä on luonnollisesti arkkitehtuuri.

Helsingin Olympialaisista tulee kesällä kuluneeksi 60 vuotta, minkä kunniaksi yksi kirjan luvuista on omistettu olympiarakentamiselle. Kisat ja niihin liittyvä rakentaminen muuttivat Helsinkiä varsin paljon. Erikoistutkija Hilkka Högström kertoo, kuinka Olympialaisten myötä suomalaiset tutustutettiin moniin uusiin ja outoihin lajeihin ja suorituspaikkoihin.

Rakennusten suunnittelussa hyödynnettiin kuitenkin perisuomalaista metsäistä ja kallioista maisemaa, johon rakennukset sovitettiin. Högström kertoo kisapaikkojen arkkitehtuurin olleen osa visuaalista mielikuvakampanjaa, jolla Suomea tehtiin maailmalle tutuksi. Olympiarakentamisen tavoite oli tyylikkyyden lisäksi kuitenkin tiukasti käytännöllisyydessä ja toimivuudessa. Rakennukset oli myös suunniteltu jäämään kisojen jälkeen kaupunkilaisten käyttöön.

Laakson ratsastusstadion, kuten muutkin Olympiarakennukset, saivat
aikanaan osakseen myös kritiikkiä. Kuva Sanna Käyhkö.

Hieman pienemmän piirin käyttämiä liikuntapaikkoja ovat hyppyrimäet, joista kirjassa kertoo professori Jouko Vahtola. Aluksi mäet olivat pieniä, puisia ja ne rakennettiin luonnonmäkiin. Ne jäivät lähes täysin puiden siimekseen.

Hyppyrimäkien koon kasvaessa niiden ulkonäkö alkoi herättää arvostelua. Toivoa asetettiin ehkä hieman yllättäen betonimäkiin, joita alettiin rakentaa 1960-luvulla mm. Kouvolaan (1961), Jyväskylään (1964) ja Hämeenlinnaan (1968) - Hämeenlinnan hyppyrimäen nykykuulemisia voi muuten lukea Pelastetaan hyppyrimäki! -blogista.

Tyypillistä suurelle osalle liikuntapaikkoja on se, että kenttien, ratojen ja muiden suorituspaikkojen tulee tarkkaan noudattaa kansainvälisiä lajimääräyksiä. Lisäksi tarvitaan vielä vähintään katsomot, pukuhuoneet ja huoltotilat. Liikuntapaikat eivät silti ole toistensa kopioita, vaan niissä voi kokea oman, erityisen tunnelman.

Entinen pikajuoksija Manuela Bosco kertoo kirjassa urheilu-uransa mieleenpainuvimmasta liikuntaympäristöstä, Mikkelin urheilukentän alueesta. Siellä tärkeintä on luonnon läheisyyden tuntu. "Se on luonut ja luo ainutlaatuisen rauhan urheilukentälle, joka ikään kuin uinuu vihreässä kehdossa", Bosco kirjoittaa.

Urheilu- ja kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki puolestaan muistelee Helsingin Kalliossa sijaitsevaa Brahen kenttää ja sen urbaanimpaa vihreyttä: "Bragulle tuli yksi Helsingin ensimmäisistä tekonurmista 1990-luvun taitteessa. Poljimme sinne lähes joka päivä kotoa pelaamaan jalkapalloa, tennistä, koripalloa ja skeittaamaan."

Tiivistä tunnelmaa Olympiastadionilla. Kuva Hilkka Högström.

Tilaa kirja ennakkoon

Kirjaa kannattaa tilata hyvissä ajoin jo nyt. Kirja on tarkoitettu kaikille teemasta kiinnostuneille (museoille, opettajille, kirjastoille, yhdistyksille…) ja erityisesti rakennusperintöpäivien tapahtumanjärjestäjille.

Lähetä sähköpostia osoitteeseen erp(at)kotiseutuliitto.fi ja ilmoita tilausmäärä, toimitusosoite ja tapahtuma, mikäli se on jo tiedossa. Kirja on ilmainen ja kokonaan kaksikielinen.

Kerro liikuntapaikkamuistoistasi

Suomen noin 30 000 liikuntapaikkaan liittyy lukematon määrä tarinoita. Millaisia ovat sinun muistosi?

Ratagolfia Aulangolla. Kuva Museovirasto, Volker von Bonin

Suomen Kansallismuseon kansatieteellisen arkiston liikuntaympäristökysely kerää talteen liikuntaympäristöihin liittyviä kokemuksia ja muistoja. Voit kertoa mitkä tekijät lähiympäristössä houkuttelevat lenkille, millaisia tarinoita sinulle merkitykselliseen liikuntaympäristöön liittyy tai miten se on muuttunut ajan kuluessa. Kysely koskee kaikkia liikunta- ja urheiluympäristöjä lajista ja harrastustavoista riippumatta. Vaikka itse kuluttaisit katsomon penkkiä lenkkitossuja enemmän, voit mainiosti vastata kyselyyn.

Kyselyyn vastaamalla autat kartuttamaan tietoja Suomen liikuntaympäristöistä ja niiden merkityksestä hyvinvoinnille. Vastaukset arkistoidaan tutkimuskäyttöön ja sitaatteja vastauksista saatetaan käyttää myös rakennusperintöpäivien viestinnässä. Elokuussa ilmestyvässä julkaisusta on siis mahdollista löytää katkelma omaakin tekstiä (mainitse vastauksessasi jos et halua kirjoitustasi käytettävän muussa kuin tutkimustarkoituksessa).

Kellarien aarteet syyniin

Löytyykö kaapeistasi vanhoja urheiluvälineitä, joita et enää tarvitse? Ehkä museo olisi niille sopivan arvokas säilytyspaikka.

Esineitä voi tarjota nyt Kansallismuseolle, joka kartuttaa kyselyn yhteydessä myös kokoelmiaan. Hiihtoon liittyvää välineistöä on jo paljon, mutta esimerkiksi 1980- ja 1990-lukujen aerobic- ja sulkapallovälineitä kaivattaisiin kokoelmia täydentämään.

Jos siis epäilet, että laatikoiden pohjalle hautautuneille vanhoille urheilukamppeille ei enää löydy käyttöä, kannattaa miettiä ovatko tavarat sellaisia, joista museo voisi olla kiinnostunut. Myös museon tilat ovat rajalliset, joten otathan yhteyttä museon intendenttiin ennen esineiden lähettämistä. Lisätietoa löytyy liikuntaympäristökyselyn sivulta.

Liikuntaympäristökysely

Rakennusperintöpäivien julkaisu ilmestyy elokuussa

Tuttuun tapaan tänäkin vuonna ilmestyy rakennusperintöpäivien teemaan liittyvä julkaisu. Vuoden teeman mukaisia liikunta- ja urheiluympäristöjä käsitellään kirjassa nimenomaan rakennusperinnön näkökulmasta.

Teoksessa käydään läpi erityyppisiä liikuntapaikkoja – jäähallit, uimahallit, palloiluhallit, hyppyrimäet, luonnonvedet, taajamien ulkoilualueet, leikkipaikat ynnä muut – ja niiden kehitys. Helsingin vuoden 1952 olympialaisten paikat saavat kirjassa oman lukunsa.

Tänä vuonna kirja ilmestyy vasta elokuun alussa, mutta ennakkotilauksia otetaan jo vastaan. Kirja toimitetaan ennakkoon tilanneille heti sen ilmestyttyä.

Kirja on ilmainen tapahtumajärjestäjille ja muille rakennusperintöpäivien toimijoille, kuten opettajille, museoille, kirjastoille, yhdistyksille ym. Ilmoita tilauksesi yhteydessä tilausmäärä, toimitusosoite sekä tapahtumanne, jos sellainen on jo tiedossa.

Tilaukset: erp@kotiseutuliitto.fi

Kirja on jälleen kokonaan kaksikielinen vuoden 2010 Kulttuuriympäristöni-julkaisun tapaan. Ruotsinkielistä materiaalia tältä sekä aiemmilta vuosilta löytyy Rakennusperintöpäivien sivuilta www.byggnadsarv.fi/deb.

Euroopan rakennusperintöpäivien esitteen voi ladata täältä.

Urheiluympäristöjen äärelle

Vuonna 2012 Euroopan rakennusperintöpäivillä tarkastellaan kulttuuriympäristöä liikunnan ja urheilun näkökulmasta: Vuositeema Liikunta- ja urheiluympäristöt julkistettiin tänään. Tapahtumaviikonloppu on 7-9. syyskuuta, mutta teemaa pidetään esillä pitkin vuotta. 

Teeman julkistuksen myötä myös parhaillaan lukemasi rakennusperintöpäivien blogi sai virallisen lähtölaukauksen. Blogissa on vuoden mittaan luvassa kirjoituksia kaikesta rakennusperintöpäiviin ja vuoden teemaan liittyvästä. Haluamme antaa näkyvyyttä myös tärkeimmille yhteistyökumppaneillemme - kaikille rakennusperintöpäivien tapahtumanjärjestäjille!

Rakennusperintöpäivien teema on osuva suurten urheilutapahtumien vuonna: kesällä järjestetään Lontoon Olympialaiset, ja juuri ennen niitä Helsingissä kisataan yleisurheilun EM-kilpailuissa. Lisäksi vuoden mittaan muistellaan Helsingin Olympialaisia, joista tulee kuluneeksi 60 vuotta.

Salpausselän hyppyrimäet.
Kuva Museovirasto, Volker von Bonin.

Suomessa lasketaan olevan lähes 30 000 liikunta- ja urheilupaikkaa, joten paikallisilla liikunnan ja urheilun ympäristöillä on suuri merkitys ihmisten arjessa. Erilaiset liikuntapaikat urheilukentistä uimarantoihin ja halleista hyppyrimäkiin kuuluvat jokapäiväiseen elinympäristöömme ja ne ovat oleellinen osa rakennettua maisemaamme.

Vuositeeman tarkoituksena onkin lisätä liikuntaympäristöjen arvostusta. Teema Liikunta- ja urheiluympäristöt liittyy Museoviraston, Liikuntatieteellisen seuran ja Urheilumuseon hankkeeseen Hyvinvointi-Suomen liikuntaympäristöt. 

Materiaalit
Perinteisesti rakennusperintöpäivien teemanjulkistuksen yhteydessä on esitelty myös vuoden ERP-julkaisu, mutta tänä vuonna se ilmestyy vasta elokuussa. Kirja esittelee erityyppisiä liikuntapaikkoja ja niiden kehitystä arkisia liikunnan sijoja unohtamatta. Helsingin 1952 olympialaisten paikat saavat kokonaan kaksikielisessä kirjassa oman lukunsa. 

Kirja on entiseen tapaan ilmainen tapahtumajärjestäjille ja muille rakennusperintöpäivien toimijoille, kuten opettajille, museoille, kirjastoille ja yhdistyksille. Kotiseutuliitto ottaa jo nyt vastaan ennakkotilauksia. Myös opettajille on tulossa materiaalia elokuussa.

Teemaesite, kirjan ennakkotilausohje ja lisätietoa mm. tapahtumien järjestämisestä löytyy rakennusperintöpäivien nettisivuilta.