Jäljet johtavat muovitehtaalle

Talouspaperia, suklaata, kenkiä, hissejä… Tehtaasta kotiin ja työstöstä käyttäjälle. Tänä vuonna Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailussa kerrotaan tuotteiden tarinoita. Teollisuuden ja tekniikan teema näyttäytyy meille lopputuloksensa kautta.  

 

Käyn laukkuani läpi jo varmaan kolmatta kertaa. Haluaisin pureutua jonkin päivittäin käyttämäni, lähellä valmistetun tuotteen vaiheisiin, mutta tehtävä osoittautuu yllättävän kinkkiseksi. Tavaroiden jäljet johtavat liki poikkeuksetta ulkomaille tai muuten kauas tuntemattomaan.

On pakko valita jokin toinen tulokulma. Jospa lähtisi liikkeelle siitä, mitä omassa lähiympäristössäni tuotetaan, minkälaisissa paikoissa tuotanto tapahtuu ja mihin tuotteet ennen pitkää päätyvät?

Kotikaupunkini Porvoon teollisuudenaloista yksi on ylitse muiden: öljy ja sen johdannaiset. Kilpilahden alue Svartbäckin kylän rantamailla on 1960-luvun lopulta alkaen ollut Neste Oy:n ja sen perillisten valtakuntaa: jalostamo, petrokemiaa, muovitehtaita... Monesta porvoolaissuvusta on Kilpilahteen kuljettu töihin jo usean polven ajan. Tässäpä paikallinen kulttuuriympäristö, jolla on ollut valtava vaikutus seudun elämään ja kehitykseen!

Itselleni yrityksistä läheisin on muoviteollisuuden raaka-aineita valmistava Borealis Polymers Oy. Sen juurilta löytyy valtionyhtiöiden Enso-Gutzeitin ja Nesteen sekä joidenkin yksityisten yritysten vuonna 1969 perustama Pekema Oy. Liiketoimintaa on vuodesta 1994 jatkanut Borealis. Tällä hetkellä kansainvälisessä omistuksessa oleva yhtiö työllistää Porvoossa reilut 900 henkeä.

Tavallinen tallaaja tulee harvoin vierailleeksi modernissa teollisuuslaitoksessa. Tutumpia ovat pittoreskit ruukit tai jo aikaa sitten hiljenneet punatiiliset makasiinit. Pienimuotoiseen tottuneelle Borealiksen massa ja mittakaava huimaavat heti kättelyssä: Valtava alue täynnä laitoksia, siiloja, soihtuja, varastoja, putkistoja, teitä… Niin, sekä tietenkin ääniä ja ihmisiä – tämä kulttuuriympäristö ei hiljene edes jouluna tai juhannuksena!

Vaikuttavaa kerrassaan, mutta mitä monimutkainen koneisto lopulta suoltaa sisuksistaan? Tuntuu jopa hieman uskomattomalta, että Borealiksen päätuote on nuppineulanpään kokoinen, pikkuruinen muovipelletti. Pelletistä ja sen sadoista miljoonista kavereista jatkojalostajat valmistavat putkia, pakkauksia, päällysteitä, kalvoja ja paljon, paljon muuta.

Muovituotteen elinkaari on kuluttajalle oikeastaan varsin näkymätön. Kenties vesi Sinunkin asuntoosi kulkee Borealiksen pelleteistä tehdyssä putkessa? Auton kojelaudasta ja pakasterasian seinämästä meitä katsovat lukemattomat yhteen sulatetut pelletit. Muovia on kaikkialla - se kyllä tiedetään - mutta käsi ylös, kuka osaa takeltelematta kertoa sen reitin kotiin ja kylille?

Vuonna 2015 Borealis on esimerkki teollisuuden kulttuuriympäristöstä, jossa historia ja nykypäivä elävät rinnakkain. Mutta kuinka kauan? Tehdasyhdyskunnat ovat aina nousseet ja kaatuneet talouden ja tekniikan vääjäämättömän kehityksen mukana. Valmistetaanko Kilpilahdessa muovia 50 tai 100 vuoden kuluttua? Missä kunnossa silloin ovat 1970-luvun rytmikkäät konttorirakennukset? Entä itse prosessilaitteet tai korkeuksia uhmaavat siilot?

Kulttuuriympäristön kannalta ajan kuluminen on usein kaksiteräinen miekka. Toimiva, kehittyvä teollisuus joutuu vuosien saatossa lähes väistämättä uusimaan tai ainakin rajusti muokkaamaan kalustoaan, tuotantotilojaan ja rakennuksiaan. Toisaalta kuihtuvaa tai hylättyä teollisuusympäristöä ja sen säilymistä jälkipolville uhkaavat muut vaarat.

Borealiksen toiminnalla on takanaan jo yli 40-vuotinen historia osana maamme teollisen perinnön ketjua. Melkoinen vahvuus mille tahansa yhtiölle, mutta osataanko se nähdä ja tunnistaa? Miten yhdistää perinnön vaaliminen osaksi nykypäivän ja tulevaisuuden liiketoimintaa? Kuinka kertoa tuotteen tarina niin asiakkaille, omistajille kuin suurelle yleisölle?

Pääkonttorin seinältä löytyy jo hienoja mustavalkokuvia tehtaan alkuajoilta. Olisiko historiikin laatiminen seuraava askel?

Kaikki kuvat: Borealis Polymers Oy. 

Ilana Rimón, Kulttuuriperintökasvatuksen seura

Alle 18-vuotiaille lapsille ja nuorille tarkoitetussa Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailussa kerrotaan tuotteiden tarinoita. Osallistumisaikaa 15.10.2015 saakka!

Päivälehden museo uudistuu

Kun teollisuuden ja tekniikan perintö -teemavuoden tapahtumat huipentuvat syyskuussa, sulkee Päivälehden museo ovensa. Päivälehden museossa käynnistyy näet mittava uudistus, jonka vuoksi se joudutaan sulkemaan yleisöltä. Vaikka ovet ovat kiinni koko syksyn, ehdimme kuitenkin mukaan teemavuoden loppukahinoihin, sillä uudistettu museo avataan jo joulukuussa.

Museouudistuksen yhteydessä myös graafisen teollisuuden toiminnasta kertovan Painokellarin ilme muuttuu. Suositut työnäytökset kuitenkin jatkuvat. Painovärin tuoksu ei Ludviginkadulta katoa!

Taiteiden yönä 20.8. kello 19–21 järjestetään vielä yksi erikoistyönäytös ennen remonttitaukoa. Työnäytöksessä kirjapainoalan veteraanit esittävät aidoilla työvälineillä ja koneilla, miten sanomalehdet ja kirjat valmistettiin gutenbergilaisella tekniikalla. Tervetuloa katselemaan ja kuuntelemaan!

Painokellarissa voi samalla tutustua Stadissa tehty -näyttelyyn. Näyttelyssä on esillä Stadin ammattiopiston painoviestinnän linjalta tänä vuonna valmistuneiden opiskelijoiden päättötöitä. Tulevat graafisen alan ammattilaiset ovat työstäneet työt itsenäisesti aina suunnittelusta toteutukseen saakka. Työt ovat monipuolisia: mm. kirjoja, mainospainotuotteita ja -tuoteperheitä sekä lehtisiä.

Taiteiden yönä kello 18.30 Painokellarissa julkistetaan Stadissa tehty -näyttelyn voittaja. Voittajan valitsee Päivälehden museon nimeämä raati. Heti palkintojen jaon jälkeen alkavassa työnäytöksessä perinteet ja nykypäivä kohtaavat, sillä Painokellarin työnäytöksiin osallistuvat veteraanit ovat saaneet ammattioppinsa Helsingin kirjapainokoulussa, jonka toiminnan jatkaja Stadin ammattiopisto on.

Näyttelyn juliste / Päivälehden museo.

Osallistuminen teollisuuden ja tekniikan perintö -teemavuoden tapahtumiin on ollut mielenkiintoinen kokemus Päivälehden museolle. On hyvä sitoa yksittäisen museon toimintaa laajempaa kontekstiin. Museon rooli viestinnän ja graafisen teollisuuden erikoismuseona on profiloitunut entistä selkeämmin ja teemavuoden tapahtumista olemme saaneet ideoita oman toimintamme kehittämiseen.

"Tervetuloa Taiteiden yönä Painokellariin" toivottavat työnäytösmiehet.
Kuva: Päivälehden museo

Markku Kuusela
Päivälehden museo


Päivälehden museon työnäytökset ja muut Euroopan kulttuuriympäristöpäivien tapahtumat näet tapahtumakalenterista.

Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailun voitto Pääskytien kouluun Porvooseen – oppilaat herättivät henkiin Gammelbackan tuhoutuneen kartanon

Toista kertaa järjestetyn valtakunnallisen Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailun voitto meni Porvoon Pääskytien koulun 9. luokan oppilaille. Kilpailussa lapset ja nuoret ideoivat oman lähiympäristönsä näkymättömän kohteen näkyväksi. Voittajaryhmä toteutti ja dokumentoi näyttelyn jo tuhoutuneesta Gammelbackan kartanosta. 

Raadin mukaan Pääskytien koulun oppilaiden kilpailutyö oli tiedollisesti vakuuttava, ja siinä oli ansiokkaasti etsitty näkymätöntä ja tuotu se esille laajalle joukolle ihmisiä. Toteutus oli yhdistelmä mobiilisovellusta, valokuvausta, videota sekä historiallisia lähteitä kartanon tulipalosta.  Myös paikallinen media oli saatu kiinnostumaan hankkeesta. Tehtävän kruunasi kuvien ja kertomusten kokoaminen näyttelyksi lähikirjastoon ja koko projektin dokumentoiminen videolle.

”Olimme jo ehtineet etsiä hylättyjä paikkoja tietokoneilla istuen. Sitten kuin tilauksesta löytyi mainio Porvoon kansallisen kaupunkipuiston reitti, jonka varrelle oli koottu historiallisia koordinaatteja. GPS-signaalia hyväksikäyttäen alkoivat muinaisen Gammelbackan kadonneet paikat löytyä”, kerrotaan kilpailutyön kuvauksessa.

Pääskytien koulun oppilaat tekivät näyttelystään kilpailutyöksi videon.

Työn toteuttaneet oppilaat Iiris Kosamo, Kasper Uusitalo, Väinö Hotti, Niko Leppänen, Toni Tanttu, Vera Kääriäinen, Henri Ahonen, Aaro Pekkala, Miko Lipponen, Emil Lampinen ja Felix Virtanen palkitaan 500 euron stipendillä. Ryhmän opettajana toimi koulun kuvataiteen lehtori Titta Suvanto.

Kunniamaininnat Seinäjoelle, Siuntioon ja Turkuun

Raati jakoi myös kolme kunniamainintaa. Lisäksi kaikki kilpailuun osallistuneet ryhmät saavat kunniakirjan.

Seinäjoella Isokylän koulun kolmasluokkalaiset ideoivat ja toteuttivat oman kyläkoulunsa pihaa elävöittäneen tapahtumapäivän koulun muille oppilaille. Sympaattinen työ toi hyvin esiin oppilaiden omat ideat ja näkökulman koulunpihan elävöittämiseksi.

Isokylän koulun pihaa elävöittäneessä tapahtumapäivässä oli
mukana mm. terveellisiä välipaloja tarjonnut kioski.

Siuntiolaisen Aleksis Kiven koulun kuvataiteen ryhmä järjesti performanssin juhlistamaan Aleksis Kiven 180. syntymäpäivää. Syntymäpäivää vietettiin ensin omassa koulussa, minkä jälkeen juhlat jatkuivat Fanjunkarsin torpassa, jossa Kivi asui ja työskenteli vuosina 1864–1871.  Raati kiitti kilpailutyötä hyvän tuulen työksi, jossa oli paljon tunnetta ja iloa. Työssä oli selkeästi suunniteltu ja toteutettu kohdettaan näkyväksi tekevä tapahtuma.

Siuntion Aleksis Kiven koulun juhlisti kirjailijan syntymäpäivää juhlalla.

Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion oppilaat tekivät näkyväksi vedenalaisen kulttuuriperinnön ja sen haavoittuvuuden Hiljainen Maisema – Vedenalainen veistospolku -työssään. Veistospolku avattiin kesäkuussa 2014 osana Saaristomeren kansallispuistoa. Kilpailutyössä oli mukana laaja yhteistyöverkosto. Työssä oli käytetty monipuolisesti eri tekniikoita valokuvauksesta 3D-mallinnukseen.

Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion oppilaat toivat vedenalaisen
kulttuuriperinnön esille veistospolun avulla.

Töiden monipuolisuus ilahdutti raatia

Kilpailuun saapui 24 työtä eri puolilta Suomea. Osallistujat olivat 2-18 -vuotiaita. Kilpailuun saivat osallistua vähintään kahden hengen ryhmät, joiden jäsenet ovat syntyneet vuonna 1996 tai sen jälkeen.

Kilpailun raati oli tyytyväinen kilpailutöiden monipuolisuuteen. Kilpailutöiden esitysmuotoina käytettiin muun muassa valokuvaa, videota, animaatioita ja 3D-mallinnoksia. Työt olivat erittäin korkeatasoisia, viehättäviä ja niiden eteen oli nähty vaivaa. Raatia ilahdutti myös, että kilpailu onnistui tavoitteessaan kannustaa nuoria tutustumaan omaan kotiseutuunsa sekä lähiympäristöönsä.

Kilpailun palkintoraatiin kuuluivat ympäristöministeriön, Museoviraston, opetushallituksen, Suomen Kotiseutuliiton ja Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran edustajat, jotka muodostavat myös Euroopan kulttuuriympäristöpäivien työryhmän.

Kilpailun taustalla Euroopan kulttuuriympäristöpäivät

Kilpailu on osa Euroopan neuvoston ja Euroopan komission yhteistä Euroopan kulttuuriympäristöpäivät -hanketta, jota Suomessa hallinnoi ympäristöministeriö.

Euroopan kulttuuriympäristöpäivät on jokavuotinen tapahtuma, joka kannustaa ihmisiä toimimaan oman kulttuuriympäristönsä ja -perintönsä omaleimaisuuden puolesta ympäri koko Euroopan. Päivät koostuvat erilaisista paikallisista tapahtumista, joiden avulla herätetään keskustelua sekä edistetään paikallisen kulttuuriympäristön tuntemusta ja arvostusta. Tapahtumien pääajankohta on syyskuun toisena viikonloppuna.

Ensi vuoden kulttuuriympäristöpäivien ja kilpailun teemana on teollisuuden ja tekniikan perintö. Kilpailu avataan helmikuussa 2015.


Kilpailutyöt selattavissa kansainväliselle www.europeanheritagedays.com -verkkosivulla otsikolla ”Cultural Heritage-makers 2014” (hae kartasta Suomi ja klikkaa tähtiä)

Voittanut työ, Näkymätön Gammelbacka http://europeanheritagedays.com/Event/64f9c/Cultural-Heritagemakers-2014-Gammelbacka-Porvoo.html 

Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailun voitosta ja 500 euron palkinnosta kisaa 24 työtä

Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailussa lapset ja nuoret ideoivat oman lähiympäristön huomaamattomaan kohteeseen merkityksellistä toimintaa. Teema on koskettanut lapsia ja nuoria ympäri Suomen, kilpailuehdotuksia saatiin monipuolisesti maamme eri puolilta. Nuorimmat osallistujat ovat 2-vuotiaita päiväkotilapsia. Kilpailun voittaja valitaan joulukuussa.

Kilpailu järjestettiin tänä vuonna toista kertaa, mutta ensimmäistä kertaa kilpailutyöt ladattiin kansainväliselle www.europeanheritagedays.com-verkkosivulle. Kilpailutyöt ovat nähtävillä edellä mainituilla sivuilla.

Esimerkkejä kilpailutöistä.

Kilpailuun osallistuttiin hyvin monipuolisilla töillä. Kilpailutöissä on käytetty valokuvia, tekstiä, pienoismalleja, videoita ja jopa performanssitaidetta. Modernia tekniikkaa ja sovelluksia oli hyödynnetty monessa kilpailutyössä.

Eräs kilpailuun osallistunut ryhmä järjesti työstään näyttelyn, jonka yhteydessä paikallinen kotiseutuyhdistys järjesti luentoja samasta aiheesta. Kilpailun teemaa on siis nostettu esiin ansiokkaasti. Kilpailun tarkoituksena olikin innostaa lapsia ja nuoria havainnoimaan lähiympäristöään ja vaikuttamaan kulttuuriympäristöön. 

Kilpailuun saivat osallistua vähintään kahden hengen ryhmät, joiden jäsenet ovat syntyneet vuonna 1996 tai sen jälkeen. Voittajana palkitaan yksi ryhmä 500 eurolla. Kilpailun järjestää Euroopan kulttuuriympäristöpäivien työryhmä, jossa ovat mukana Museovirasto, Opetushallitus, Suomen Kotiseutuliitto, Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ja ympäristöministeriö.

Työt saapuivat seuraavilta tahoilta, useimmista tuli monta kilpailuehdotusta:

Aleksis Kiven koulu, Siuntio
Arkki – Lasten ja Nuorten Arkkitehtuurikoulu, Helsinki
Etelä-Pohjanmaan Opisto, Ilmajoki
Isokylän koulu, Seinäjoki
Kaupunkisillan päiväkoti, Hyvinkää
Koskelan ala-asteen koulu, Helsinki
Pohjois-Karjalan ammattiopisto Nurmes, Nurmes
Pääskytien koulu, Porvoo
Raumankarin koulu, Kalajoki
Riihenmäen koulu, Mäntsälä
Taivallahden peruskoulu, Helsinki
Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio, Turku
Valtarin koulu, Ii
Viialan Keskustan koulu, Akaa
Yksityishenkilöt, kaverukset
Yli-Härmän yläkoulu, Kauhava 

Kilpailun taustalla Euroopan Kulttuuriympäristöpäivät

Euroopan kulttuuriympäristöpäivät on jokasyksyinen tapahtuma, joka aktivoi ihmisiä toimimaan oman kulttuuriympäristönsä ja -perintönsä omaleimaisuuden puolesta ympäri koko Euroopan. Suomessa tapahtumat keskittyvät syyskuun toiseen viikonloppuun.

Euroopan kulttuuriympäristöpäivien tarkoitus on lisätä tietoa kulttuuriympäristön monimuotoisuudesta. Tapahtumien avulla herätetään keskustelua sekä edistetään paikallisen kulttuuriympäristön tuntemusta ja arvostusta.

Ensi vuoden päivien ja kilpailun teemana on Teollisuuden ja tekniikan perintö.

Euroopan kulttuuriympäristöpäivät
Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailu

Tehkää näkymättömästä näkyvää - palkintona 500 euroa!

Pelitapahtuma muinaismuiston äärellä, leffailta vanhalla ostarilla, jalkapallo-ottelu puretun makasiinin tontilla, seikkailuretki historialliselle tapahtumapaikalle…?

Niitä on kaikkialla, kun tarkkaan katsoo. Näkymättömiä ympäristöjä; arkisia, saavuttamattomia tai jopa rumia paikkoja. Rapistuneet teollisuushallit, syrjäiset puistot, ostoskeskusten parkkihallit sekä ne paikat, joita emme edes huomaa, ovat kaikki yhteistä kulttuuriympäristöämme.

Unohdettu pihamaa? Kuva: Ilana Rimón.

Vuoden 2014 Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailu haastaa lapset ja nuoret löytämään juuri nämä kadotetut paikat ja tuomaan ne esiin! Kilpailu on osa Euroopan kulttuuriympäristöpäivien ohjelmaa.

Kilpailuun toivotetaan tervetulleiksi kaveri- ja sisarusporukat, päiväkodit, koulut, järjestöt, seurakunnat, kerhot, kulttuurilaitokset ja monet muut lasten kanssa toimivat tahot. Osallistujien ikäraja on vuonna 1996 ja sen jälkeen syntyneet.

Kilpailu järjestetään nyt toista kertaa. Vuonna 2013 keksittiin teemalla Eläköön rakennus! uusia käyttötarkoituksia vanhoille rakennuksille peräti 79 vastauksen verran! Voiton vei Laatikaisen sisarusten Emilian, Juulian ja Linnean upea Eläköön leikkimökki -blogi.

Voittoisa tiimi vuodelta 2013. Kuva:
Anna-Maija Halme, Suomen Kotiseutuliitto.

Kolme askelta kilpailuun:

1. ETSIKÄÄ paikka, joka on ollut teille näkymätön, merkityksetön tai vieras. Ottakaa selvää paikan käyttötarkoituksesta, omistajasta ja vaiheista.

2. SUUNNITELKAA, miten tekisitte siitä näkyvän, merkityksellisen ja kiehtovan niin teille kuin muillekin.

3. ESITELKÄÄ SUUNNITELMA TAI SEN TOTEUTUS kuvien/kuvasarjojen, kirjoitusten, videoiden, animaatioiden, sosiaalisen median (mm. facebook, blogi) tai verkkosivujen keinoin. Liittäkää mukaan ainakin kuvaa ja tekstiä. Kielen voitte valita vapaasti.

Ohjeet kilpailutyön toimittamisesta voit ladata täältä. Kilpailuaika päättyy 15.10.2014 eli vielä on hyvin aikaa etsiä sopivaa ympäristöä. Inspiroitua voi vaikka Euroopan kulttuuriympäristöpäivien tapahtumista Suomessa tai maailmalla 12.-14.9.

Syrjäinen pato ei näytä äkkiseltään kovin ihmeelliseltä, mutta on
todistetusti lapsille jännittävä seikkailukohde ja vähän vanhemmille
hyvä hengailupaikka. Miten sen toisi esiin? Kuva: Ilana Rimón.

Euroopan kulttuuriympäristöpäivien työryhmä palkitsee parhaan kilpailutyön 500 eurolla. Voittajat julkistetaan joulukuun alussa ja palkinto luovutetaan alkuvuodesta 2015 seuraavien kulttuuriympäristöpäivien aloitustapahtumassa.

Risteyksen alikulkua on tuotu näkyväksi graffitin ja taiteen keinoin.
Kuva: Ilana Rimón.

Lisätietoja Kultturiympäristön tekijät -kilpailusta antavat:

Hanna Lämsä, Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura
hanna.lamsa@kulttuuriperintokasvatus.fi, p. 040 128 0818

Jonina Vaahtolammi, Suomen Kotiseutuliitto
jonina.vaahtolammi@kotiseutuliitto.fi, p. 09 612 63226

Ilana Rimón, hankevastaava, Kulttuuriperintökasvatuksen seura