Bongaa teollisuuden ja tekniikan kulttuuriympäristöjä

Elämme teollisuuden ja tekniikan monin tavoin määrittämässä ympäristössä. Aamulla sähkö valaisee kotimme ja sen avulla valmistamme aamupalamme. Päivällä joukkoliikenne ja muut kulkuneuvot kuljettavat meidät paikasta toiseen. Hoidamme monet työmme mobiilein välinein eli kännyköin ja kannettavin tietokonein. Kuljemme ympäristöissä, mitkä rakentuvat ja joita hallitaan erilaisen tekniikan keinoin. Illalla rentoudumme vaikkapa soutulaitteessa kuntoillen tai televisiota katsellen.  Monet arkemme asiat kuten vaatteet, astiat ja lelut syntyvät teollisuuden tuottamina.

Rautatieasemien historian ja nykypäivän luontevasti yhdistäviä
ympäristöjä on helppo bongata matkan varrella.
Kuva: Päivi Maaranen 2012.

Elomme ja arkemme on siis tekniikan määrittelemää. Monet elinympäristömme ovat puolestaan syntyneet teollisuuden vuoksi. On siis luonnollista, että Euroopan kulttuuriympäristöpäivien tämän vuoden teemana on teollisuuden ja tekniikan perintö. Myös Museoviraston Kulttuuriympäristön suojelun Facebook-sivuston kesäsarja "Bongaa kulttuuriympäristöä" keskittyy kesällä 2015 teollisuuden ja tekniikan kulttuuriympäristöihin.

"Bongaa kulttuuriympäristöä" esittelee monenlaisia teollisuuden ja tekniikan synnyttämiä tai luonnehtimia ympäristöjä. Kohteet on valittu niin, että ne edustavat erilaista kulttuuriperintöä eri puolilta Suomea. Osa kohteista on muuttunut jo arkeologiseksi kulttuuriperinnöksi, mutta monet ovat vielä käytössä ja elinympäristöinämme. Osa kohteista on sellaisia, että niihin voi tutustua paikan päällä, mutta osaan ei valitettavasti pääse vierailemaan. Julkaisujen ja verkon aineistojen avulla niistäkin voi saada hyvän käsityksen. Joistakin kohteista on tallentunut myös aineistoa mm. muistelmien ja vanhojen valokuvien muodossa. Monissa paikoissa on museo tai näyttely, jossa kerrotaan paikan historiasta.

Vaajakosken teollisuusympäristö voimalaitoksineen on
hyvä bongauskohde; se esiteltiin Bongaa kulttuuriympäristöä
-sarjassa jo vuonna 2013. Kuva: Päivi Maaranen 2012.

Bongaa kulttuuriympäristöä -sarjassa ehditään käsittelemään vain muutamia maamme kohteista. Sen vuoksi sarjaan liittyy myös mahdollisuus esitellä itse merkittävinä, kiinnostavina, innostavina tai muuten läheisinä pitämiään teollisuuden ja tekniikan ympäristöjä. Nämä esittelyt voi sujauttaa Kulttuuriympäristön suojelun Facebook-sivun Euroopan kulttuuriympäristöpäivien tapahtumasivulle. Samalla on mukana jäsentämässä yhteistä käsitystämme siitä, mitä teollisuuden ja tekniikan kulttuuriperintö on.  Kaikkien ajatukset ja mielipiteet ovat asiassa yhtä tärkeitä ja tervetulleita!

Päivi Maaranen
Museovirasto

Leipää ja konepajoja – Sörnäisten teollisuuden perintö

Helsinki kasvoi ja teollistui voimakkaasti 1800-luvun jälkipuoliskolla ja teollisuutta pyrittiin keskittämään tietyille alueille. Kallio, Sörnäinen ja Hakaniemi olivat, Pitkänsillan pohjoispuolella, irrallaan muusta Helsingistä. Niinpä alue oli otollinen kehittymään tehdas- ja työväenkaupunginosaksi.

Oy Strömberg Ab:n tehdas. Kuva: ABB:n arkisto.

Alueen sijainti lähellä meren rantaa oli myös hyvä: satama ja 1870-luvulla rakennettu satamarata tekivät alueesta erinomaisen paikan kasvavalle teollisuudelle Helsingissä. Näin Sörnäisten ranta-alueelle muodostui 1800-luvun loppupuolella yksi Helsingin merkittävimmistä teollisuusalueista. Uljas teollisuusrakennusten ketju ulottui Pitkänsillan kupeesta aina Vanhankaupunginlahdelle saakka.

Sörnäisten teollisuuskortteleiden keskeisempiä toimijoita olivat metalli-, konepaja- ja sähköteollisuuteen erikoistuneet yritykset, kuten Kone- ja Siltarakennus Oy ja Oy Strömberg Ab. Oman värinsä alueelle toivat osuuskauppaliikkeiden monipuoliset tuotantolaitokset. Näistä merkittävimpänä Osuusliike Elanto, jonka komean teollisuuskorttelin ytimen muodosti Pohjois-Euroopan suurin leipätehdas.

Entinen Elannon leipätehdas, jossa toimii nykyisin mm. Kuvataide-
akatemia. Kuva: Jonina Vaahtolammi.

Teollisuus alkoi kadota alueelta 1900-luvun viimeisinä vuosikymmeninä. Lopullisesti teollisuus katosi kortteleista 1990-luvun laman ja uudenlaisen kaupunkirakentamisajattelun myötä. Suurin osa teollisuuskortteleiden rakennuskannasta on nyt purettu. Jäljelle on jäänyt vain rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi katsotut rakennukset. Ne on muutettu lähinnä virastojen ja oppilaitosten tiloiksi.

Alueeseen voit tutustua osallistumalla Kallion kävelyfestivaalin järjestämälle Euroopan kulttuuriympäristöpäivien tapahtumakierrokselle 13.9. klo 15.00 alkaen. Leipää ja konepajoja – Sörnäisten teollisuuden perintö -reitti esittelee Hakaniemen ja Sörnäisten teollisuusalueen monipuolista teollisuuden historiaa. Kierros on samalla osa Euroopan kulttuuriympäristöpäivien ja Teollisuuden ja tekniikan perinnön teemavuoden ohjelmaa. Lähtö osoitteesta John Stenbergin ranta 4. Vapaa pääsy, Käsiohjelma 2 euroa.

Tapahtumakalenteri: http://www.rakennusperinto.fi/tapahtumat/fi_FI/leipaa_ja_konepajoja_sornaisten_teollisuuden_perinto_reitti/

Juhani Styrman
tuottaja, Kallion Kulttuuriverkosto ry
www.kallionkulttuuriverkosto.fi

LOGOMO - konepajasta kulttuuritilaksi

Eläköön rakennus! juttusarjassa esitellään kohteita, joissa käyttötarkoitus on muuttunut. Sarjaan voi edelleen ilmiantaa rakennuksia tai rakennelmia!



VR:n Turun konepajan ensimmäinen osa, korjausverstas, valmistui vuonna 1876. Sen suunnitteli rautatieinsinööri Hugo Neuman. Tämä osa on jäänyt myöhempien vaiheiden sisälle. Konepaja on kasvanut nykyiseen kokoonsa vähitellen, noin kymmenen vuoden välein tehtyjen laajennusten myötä.

Rakennuskokonaisuus radan puolelta.
Kuva: Hartela/Joni Rantasalo

Vanhin näkyvä osa, kertaustyyliä edustava punatiilinen rakennus, valmistui arkkitehti Bruno Granholmin suunnitelmien mukaan vuonna 1899. Basilikamaisessa korjaushallissa on näyttävät, teräksiset kattotuolirakenteet.

Konepajan vanhimman osan teräksiset kattorakenteet.
Kuva: Museovirasto/Seija Linnanmäki

Konepajakokonaisuus muodostui pitkään useista eri rakennuksista, jotka yhdisti toisiinsa vuonna 1971 rakennettu uusi korjaus- ja vaunuhalli. Viimeisin laajennusvaihe valmistui vuonna 1979. Konepajatoiminta eli vetureiden ja vaunujen korjaaminen rakennuksessa loppui vuonna 2002.

Konepajan korjaushalli ennen sen muuttamista LOGOMO-saliksi.
Kuva: Hartela/Rami-Matti Lahtinen

     LOGOMO-sali valmiina klassisen musiikin konserttiin.
Kuva: Hartela/Joni Rantasalo   

Hartela Oy osti Konepajan Palmberg TKU Oy:ltä vuonna 2009. Heikki Hartela toimi aktiivisena konepajan muutoksentekijänä. Hän ryhtyi suunnittelemaan yhdessä arkkitehti Pekka Vapaavuoren kanssa sopivaa uutta käyttötarkoitusta ja kohteen kunnostamista. Muutossuunnitelmia ja muutoksia on tehty hyvässä yhteistyössä museoväen kanssa.

Rakennus muutettiin vuoden 2010 aikana kulttuuritilaksi ja se sai nimen Logomo. Rakennukseen valmistui Turun kulttuuripääkaupunkivuodeksi näyttelytilat sekä konsertti- ja teatteritila. Rakennuksen suurin tila, vuonna 1971 valmistunut korjaushalli, on muutettu vuoden 2011 jälkeen konserttisaliksi eli Logomo-saliksi, jonka tilajako on muunneltavissa. Tässä yhteydessä julkisivuun tehtiin korotus, joka istuu rakennukseen hyvin. Sisätiloissa on säilytetty rakennuksen konepajamainen ominaisluonne, johon kuuluvat seinien säilyttäminen tiili- ja betonipintaisina sekä tekniikan ja kattokonstruktioiden näkyminen.

Vuonna 1971 rakennetun korjaushallin eteläpää, josta on tuleva Logomo-salin aulatilaa.
Kuva: Hartela/Rami-Matti Lahtinen

Logomo-salin aula korjaushallin muutoksen jälkeen.
Kuva: Hartela/Joni Rantasalo

Logomon kokonaisuus, 24 000 neliötä, valmistuu vaiheittain. Nyt käytössä on Logomo-sali, viisi erilaista muunneltavaa tilaa, jotka palvelevat erilaisia tapahtumia, taiteilijatiloja sekä ravintola Logomo Kitchen. Keväällä 2013 valmistuu noin 5 000 neliötä työtiloja luovan alan yrityksille.

Konepajan vuonna 1992 rakennettuun siipeen valmistuu vuoden 2013 aikana työtiloja luovan alan yrityksille.
Kuva: Turun museokeskus/Sanna Kupila

 

Vuoden 1922 rakennusosa sisältä.
Kuva Turun museokeskus/Sanna Kupila

Koko talon remontti valmistuu vuonna 2014, jolloin valmistuu lisää työtiloja yrityksille sekä taitelijatyötiloja. Logomo on luovan talouden, taiteen ja kulttuuriin keskus. Rakennus onkin saanut suuren suosion monikäyttöisyytensä vuoksi.

Sanna Kupila
Kirjoittaja on Teollisuusperintöseuran hallituksen jäsen ja työskentelee tutkijana Turun museokeskuksessa

Lisätietoja:

LOGOMO (Logomo)



Seuraava Eläköön rakennus! kohde esitellään ensi viikon tiistaina 14.5.2013.

Lue myös lisää  vuositeemasta Eläköön rakennus! ja tule mukaan järjestämään ohjelmaa rakennusperintöpäiville!