Porlan satavuotias kulttuurimaisema

Porlan laitos oli Suomen ainoa keskieurooppalaistyyppinen lampiviljelylaitos.

Lohjalla sijaitseva arvokas luontopuistomme on perustettu kalanviljelylaitokseksi vuonna 1916 Porin kauppakoulun johtajan Hugo Laguksen aloitteesta. Vuosien saatossa altaat ovat kehittyneet uskomattomaksi keitaaksi täynnä arvokasta elämää.

Porla on monien eläinlajien koti

Porla on kulttuurihistoriallisesti merkittävä paikka. Se on ollut maamme johtava tutkimus-, koulutus- ja opetuslaitos alallaan ja siellä tehtiin tärkeää limnologista vesiensuojelututkimusta. Vaikka siis kansallisesti katsoen merkittävä kalanviljelystoiminta on loppunut jo vuosia sitten valtion säästötoimien vuoksi, ovat siitä iloinneet sadat ja tuhannet eri kasvi-, eläin-, hyönteis- ja eliölajit.  Myöhemmin maisemasta on ansiokkaasti pitänyt huolta vuosikymmeniä kalastusmestari, alueen nykyinen vuokralainen Pekka Ilmarinen.


Pro Porla Ry, joka perustettiin turvaamaan Porlan tulevaisuus jälkipolville, on tehnyt valtavasti työtä alueen pelastamiseksi suunnitellulta massiiviselta rakentamiselta. Vihdoinkin kesäkuussa kaupunginhallitus vihelsi pelin poikki. Kerrostaloalue ei tule nyt toteutumaan. Alueelle on 70-luvulta lähtien aika ajoin suunniteltu kerrostaloasumista ja hotellia, joten vieläkään ei ole aika ruususen unelle. Tämä on vain lyhyt hengähdystauko mikäli historia jatkaa itsensä toistamista.

 

Porlan luonnonpuistoon panostetaan

Porla on hallitun villi luontokohde.

Porlan luontopuistoon on nyt vihdoin kuitenkin tahtoa panostaa. Siitä halutaan kehittää houkuttelevampi virkistyskohde mutta kuitenkin luonnon ehdoilla. Tämä herkkä ekosysteemi vaatii asiantuntevaa suunnittelua ja tarkkaa harkintaa vähäistenkin muutosten osalta. Alue on rakentunut sata vuotta, eikä sitä pidä mennä kehittämään kiireessä ja hätäillen. Alueen herkät eri lajit tulee huomioida, samoin tasapainon säilyminen ihmismäärien lisääntyessä alueella. Tästä on ikäviä tuoreita esimerkkejä maailmalla, jopa Suomessa.  Ei tule koskaan unohtaa, että tämä on ainutlaatuinen, hallitun villi luontokohde. Porlan kesyttäminen kauniiksi puistoksi ja pelkästään ihmisen viihtyvyyden näkökulmasta ei saa olla tavoitteena. Porlaa ei tule erehtyä vertaamaan suoraan vastaavan oloisiin kohteisiin joissa on puisto rakennettu nimenomaan tyhjästä, ottaen ansiokkaasti käyttöön joutomaa. Tästä esimerkkinä vaikkapa liettynyt ja pahoin saastunut Sapokanlahti joka sai uuden upean elämän.


Onneksi ajat ovat siis muuttumassa. Ihmiset etsivät ja arvostavat keitaita joihin on helppo pääsy lähelle luontoa ja hiljaisuutta. Hakeudumme paikkoihin, joilla on luonnetta, tarina ja historia. Porlassa kaikki on jo valmiina. Porlan suojeltu alue on hyvin pieni. Ei ole mahdollista säästää lajeja ilman ympäröivien alueiden tukea, sillä lajit tarvitsevat laajaa ympäristöä suojakseen. Porlaa kaavoitettaessa on otettava huomioon alueen kokonaisuus ja kaiken muutostyön vaikutukset lajeihin. 

Porla ja Aurlahti ovat julkista kaupunkitilaa ja niiden olemassaolo tasapainoisena, tuttuna kulttuurimaisemana on merkittävä. Niillä on aina ollut tärkeä tehtävä toimiessaan luontevina kokoontumispaikkoina, tarjotessaan hyvinvointia ja virkistystä asukkaille. Porlan altaiden erityinen maailma antaa mahdollisuuden oppia ja ymmärtää luonnon monimuotoisuutta ja siten ehkä innostaa ottamaan vastuuta omasta elinympäristöstään. Tämä on maisema johon monet meistä ovat juurtuneet.  Tällä maisemalla on paljon tarinoita kerrottavanaan ja me haluamme kuulla niitä, juuri tässä, maisemassa jonka edelliset sukupolvet ovat meille säilyttäneet.

Porlassa voi nauttia luonnon voimaannuttavasta kokemuksesta.

 

Satavuotiasta Porlaa juhlitaan 12.-14.8., tule mukaan!

Perjantaina 100-vuotisjuhlat avataan Aurlahden liikunnallisella puistotapahtumalla. Lauantaina vietämme juhlapäivää Lohjan Yhteislyseon lukiolla kakkukahvien merkeissä, kuunnellen puheenvuoroja Porlan menneisyydestä, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta. Sunnuntaina Porlan luontopäivässä on luvassa elämyksiä: tule souturetkelle tai kuvauttamaan itsesi historiallisissa tunnelmissa.

Porlan satavuotisjuhlat ovat osa Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä.

 Maria Léman, ympäristöaktiivi, kuvataideopettaja Lohjalta 

Seuraa Porlaa:
Instagramissa @proporla
Facebookissa Pro Porla ry
www.proporla.fi

Aiempia blogitekstejä Porlasta:
5/2016 Porla, kulttuurimaisema Lohjalla
10/2015 Euroopan kulttuuriympäristöpäivät Lohjalla: keksipicnic ja flashmob

Nyt bongaillaan porukoiden paikkoja eli yhteisiä ympäristöjä

Illan hämyssä rantakalliolla istuskelee porukka, aurinko laskee, häly hiljenee. Takana on päivän vaellus metsässä. Toisaalla kerrostalon pihagrilli rätisee kuumuuttaan ja talkoiden väki asettuu hyvin ansaitun makkaran paistoon. Puistossa virittää puolestaan soittimiaan joukko orkesterilaisia. Hetken kuluttua soittolavalta kuuluu musiikki, ja ihmiset seisahtuvat kuulemaan.

Lenininpuisto Helsingin Alppilan sydämessä on kaupunginosan
asukkaiden yhteinen kesäolohuone. Kuva: Päivi Maaranen 2015.

Kolme erilaista paikkaa ja porukkaa, erilainen tunnelma, erilaiset ajatukset, erilaiset merkitykset, sama hetki. Kaikkia porukoita yhdistää jokin tapahtuma ja paikka. Osa porukasta tuntee toisensa jo pitkältä ajalta, osa on juuri tutustunut, osa ei koskaan edes tule tuntemaankaan toisiaan.

Kuulumme kaikki erilaisiin porukoihin. Porukka voi muuttua päivän mittaan ja paikan mukaan. Yhden porukan sijasta olemmekin usein monenlaisten porukoiden jäseniä. Ja näillä porukoilla on omat paikkansa. Ne eivät välttämättä ole vain maantieteellisiä paikkoja, vaan myös esimerkiksi internetin sähköisiä kohtaamisareenoita.

Euroopan kulttuuriympäristöpäivien teemana on tänä vuonna Porukan paikat, yhteiset ympäristöt. Mutta mitä nuo paikat ovat? Ja mitä ovat niihin liittyvät porukat? Sitä mietitään myös Museoviraston Kulttuuriympäristön suojelun Facebook-sivuilla tämän kesän Bongaa kulttuuriympäristöä -sarjassa.

Oulun keskustassa sijaitseva Sanna Koiviston veistos
Ajan kulku symboloi lystikkäästi porukkaa paikassaan.
Kuva: Päivi Maaranen 2013.

Sarjassa esitellään kesän aikana useita kulttuuriympäristöjä, jotka ovat joko porukan paikkoja tai joihin liittyy porukka tai useampia. Paikat ovat hyvin erilaisia kohteita yksityisluontoisemmista kohteista hyvinkin julkisiin. Myös niiden historia ja nykyisyys ovat hyvin erityyppisiä.

Mutta mikä on sinun porukkasi tai porukkasi paikka? Mikä porukan paikka sinun mielestäsi kannattaa ehdottomasti bongata? Voit ehdottaa paikkoja vaikkapa Museoviraston Kulttuuriympäristön suojelun Facebook-sivun vierailijoiden julkaisuissa. Tai kommentoida Bongaa kulttuuriympäristöä -kohteiden keskusteluissa.

Kesä on nyt virallisesti alkanut, joten kaikki bongaamaan kulttuuriympäristöjä joko paikan päällä tai verkossa! 

Päivi Maaranen, Museovirasto

Porla, kulttuurimaisema Lohjalla

Lohjanjärven rannalla sijaitseva Porlan kalanviljelylaitoksen alue on ainutlaatuinen ihmisen ja luonnon muokkaama kokonaisuus, jolla on rikas kulttuurihistoriallinen menneisyys. Porlan perusti 1916 Hugo Lagus. Se on Suomen ainoa keskieurooppalaistyyppinen lampiviljelylaitos, ja sillä on vahva merkitys maamme kalanviljelyn kehittämisessä. Porlassa olisi erinomaiset edellytykset aloittaa raakun eli jokihelmisimpukan elvytys ja viljely ja se on suomalaisen järvitutkimuksen alkukoti ja uranuurtaja. Porla tarjoaa ainulaatuisen luontokokemuksen, mahdollisuuden tarkkailla herkkää luontoa läheltä keskeisellä ja helposti lähestyttävällä paikalla aivan Lohjan keskustan kupeessa. Faunatican tekemän luontoselvityksen mukaan alue on Suomen mittakaavassa varsin ainutlaatuinen kaupunkiluonnon esiintymä, josta löytyy mm. viitasammakko sekä runsas lepakkoalue.

Porlassa yhdistyvät upea luonto ja kiinnostava
kulttuurihistoria.

Porlan olemassaolo on uhattuna massiivisten rakennussuunnitelmien vuoksi. Lohjan kaupunkisuunnittelulautakunnan ehdotuksessa esitetään kaavavaihtoehtoja, joissa alueelle suunnitellaan huomattavaa määrää kerrostaloasumista, hotellia sekä oheispalveluita. Lohjalle on perustettu Pro Porla -yhdistys, joka järjestää tilaisuuksia tämän kulttuurimaiseman suojelemiseksi. Porla osallistui vuonna 2015 näyttävästi Euroopan kulttuuriympäristöpäivien teemaan Teollisuuden ja tekniikan perintö.

Tänä vuonna aloitimme teemavuoden Porukan paikat, yhteiset ympäristöt sytyttämällä maaliskuun lopulla pääsiäistulet altaille. Tapahtuma oli yleisömenestys, jopa 800-1000 vierailijaa löysi kipinöivät tulet ja savut, joiden tarkoituksena oli karkottaa Porlaa uhkaavat suunnitelmat. Tapahtumassa paisteltiin makkaroita ja juotiin nokipannukahvia. Tapahtumassa oli mukana paikallinen lintutieteellinen yhdistys linnunpönttöineen osana Miljoona pönttöä -kampanjaa sekä performanssitaiteilija Pekka Kainulainen Lintumies-esityksellään.

Porlan pääsiäistapahtumassa riitti väkeä.

Tilaisuus Porlassa osoitti konkreettisella tavalla sen, miten merkityksellistä on kulttuurimaiseman suojelu. Se ei pelkästään säilytä mennyttä vaan lahjoittaa tulevaisuuden tuleville sukupolville. Paikalliset asukkaat haluavat elämyksiä, arvostavat luontokokemuksia ja ymmärtävät luontoarvoja. Ymmärtävää, laajakatseista ja kaukonäköistä suunnittelua ja ajattelua tarvitaan juuri nyt. Tulevaisuus tehdään tänään huolehtimalla yhteisestä ympäristöstämme, julkisen tilan ihmisiä ja luontoa arvostavalla haltuunotolla sekä tuoden ihmiset yhteen.

Pääsiäistulet Porlassa.

Porlassa vietetään tänä syksynä satavuotisjuhlaa teemavuoden hengessä, seuraa Euroopan kulttuuripäivien tiedotusta sekä Pro Porlan omaa Facebook-sivua.

Teksti ja kuvat: Maria Léman

Tutustu elokuussa Hämeenkyrön Vanhoihin Taloihin

Hämeenkyrön Vanhat Talot -tapahtuma järjestetään elokuussa kolmatta kertaa. Tänä vuonna tapahtumapäivä on sunnuntai 21.8.2016.

Hämeenkyrö ja sen pitkä historia luovat upeat puitteet tapahtumalle. Hämeenkyrössä on edelleen runsaasti jäljellä vanhaa, hienoa ja tutustumisenarvoista rakennuskantaa. Kävijöillä on tapahtuman aikana mahdollisuus päästä kurkistamaan niin yksityisiin koteihin kuin julkisiin rakennuksiin ja kuulla rakennusten historiasta ja mahdollisista korjaustoimenpiteistä. Tapahtuman aikana voit siis saada toimivia vinkkejä ja ideoita myös omaa kotiasi ja sen remontointia tai sisustamista ajatellen!

101-vuotias Hierun mylly on kunnostettu kesäasunnoksi.
Kuva: Sakari Ilomäki.

Tapahtuman pientä pääsymaksua vastaan saa kohdekartan alueesta. Kohteet sijaitsevat Hämeenkyrön kunnan alueella ja välimatkat kohteiden välillä saattavat olla kymmeniä kilometrejä. Jos sinulla ei ole omaa autoa käytössäsi, voit hyödyntää Tampereelta järjestettävää bussikuljetusta. Kohteita on ollut useampia Hämeenkyrön kirkonkylällä ja Kyröskosken alueilla niin, että vierailu kohteissa onnistuu myös esimerkiksi polkupyörällä.

Ala-Niskala on yksi vanhimmista säilyneistä tiloista Kyröskoskella.
Rakennukset lienevät 1700-luvun loppupuolelta.
Kuva: Marianne Karhumaa.

Kahtena aikaisempana vuonna tapahtuman ovat järjestäneet talkootyönä kolme puuhanaista, joiden sydämen asiana on vanhojen talojen säilyttäminen. Tapahtuma on alusta asti ollut mukana Euroopan kulttuuriympäristöpäivien ohjelmaa. Alkuvuonna 2016 perustettiin tapahtumajärjestelyjä varten Hämeenkyrön Vanhat Talot ry. Tapahtuman järjestelyt tapahtuvat edelleen kolmen naisen ydinporukalla, mutta yhdistyksen toimintaan ovat tervetulleita kaikki vanhoista taloista kiinnostuneet.

Kalhun talo on siirretty Kalkunmäestä 1900-luvun
alussa paremmalle kauppapaikalle. Talossa toimi
kauppa 1960-luvulle asti. Kuva: Marianne Karhumaa.

Vietä mukava loppukesän päivä upeissa maalaismaisemissa ja tutustu vanhojen rakennusten säilyttämiseen, remontointiin ja sisustamiseen. Tapahtumassa voit poiketa myös kahvilla ja lounaalla viehättävissä miljöissä ja pop up -puutarhakahviloissa. Tervetuloa Hämeenkyröön!

Lisätietoa tapahtumasta:
https://hameenkyronvanhattalot.com ja
https://www.facebook.com/hameenkyronvanhattalot/

Teksti: Marianne Karhumaa, Hämeenkyrön Vanhat Talot ry.

Faron sopimus ja yhteiset ympäristöt

Aktiivinen kansalaisuus ja osallistuminen ovat jo jonkin aikaa olleet vahvasti esillä puhuttaessa kulttuurista, kulttuuriperinnöstä ja kulttuuriympäristöistä. Ne ovat teemoja, joilla on vahva jalansija Euroopan neuvoston kulttuuriperintösopimusten kuopuksessa, juhlavalta nimeltään Faron puiteyleissopimus kulttuuriperinnön merkityksestä yhteiskunnalle.

Vuonna 2005 Portugalin Farossa hyväksytty sopimus on sisällöltään laaja ja monitahoinen: se tarjoaa puitteen pohtia kansalaisten ja yhteisöjen rooleja kulttuuriperinnön määrittelyssä, suojelussa, päätöksenteossa ja hoidossa. Sopimuksen keskeinen käsite on heritage community, kulttuuriperintöyhteisöt, joihin kuuluvat ”… ne ihmiset, jotka arvostavat tiettyä kulttuuriperintöä ja jotka haluavat julkisen toiminnan puitteissa ylläpitää ja välittää tätä kulttuuriperintöä tuleville sukupolville.”

Erilaiset yhteisöt ja heidän toimintansa kulttuuriperinnön ja -ympäristön
parissa ovat Faron sopimuksen ytimessä.

Vuoden 2016 Euroopan kulttuuriympäristöpäivien teema Porukan paikat, yhteiset ympäristöt on läheistä sukua Faron sopimukselle: molemmissa on kyse yhteisöistä ja niiden halusta ja oikeudesta vaalia merkityksellisiä ympäristöjä.

Kulttuuriperintö voimavarana ja osana elämänlaatua

Faron sopimuksen tavoitteena on paitsi vahvistaa yksilöiden ja yhteisöjen oikeutta ja velvollisuutta osallistua kulttuuriperintöä koskeviin asioihin, myös tuoda esiin kulttuuriperinnön yleisempää merkitystä kestävän yhteiskunnan voimavarana, osana ihmisten hyvää elämää ja identiteettiä.

Ylevät tavoitteet kantavat mukanaan Euroopan neuvoston kulttuuriperintöpolitiikan pitkää linjaa, joka tähtää kulttuuriperinnön integrointiin osaksi muuta yhteiskuntaa, taloutta, maankäyttöä ja kansalaisyhteiskuntaa. Sopimuksen tavoitteet liittyvät vahvasti myös Euroopan neuvoston kolmeen perusarvoon: demokratiaan, ihmisoikeuksiin ja oikeusvaltion periaatteisiin. Nämä teemat ja arvot ovat yhtä ajankohtaisia tämän päivän Euroopassa kuin neuvoston syntyaikoina toisen maailmansodan jälkeen.


Uusia osallistumisen tapoja Faron sopimuksen hengessä

Viime vuonna valmistui Faron sopimuksen voimaansaattamista taustoittava selvitys ”Kohti kestävää kulttuuriperintötyötä”. Julkaisu sisältää suosituksia, jotka antavat suuntaa sille miten sopimusta voisi toteuttaa. Suositusten suuntaviivoja voi hyvin soveltaa, vaikkei Suomi vielä olekaan sopimusta ratifioinut.

Faron sopimuksen taustaselvitykseen voi tutustua
Museoviraston verkkosivuilla.

Tärkeää on kehittää esimerkiksi hallinnon, kansalaisjärjestöjen ja muiden yhteisöjen yhteistyötä mahdollistavia rakenteita – aloitteellisia tässä voivat olla kaikki mainitut tahot. Faroa voivat olla myös uudet käytännöt, jotka edistävät osallistumista kulttuuriperintöä ja -ympäristöjä koskevaan keskusteluun, päätöksentekoon ja toimintaan. Suomessa esimerkiksi maankäyttöä koskeva lainsäädäntö luo nykyisellään hyvät puitteet osallistumiselle kulttuuriympäristöä koskeviin asioihin, mutta miten todellista osallistuminen on, millaisilla käytännöillä voisimme sitä helpottaa? Entä vaikkapa rakennussuojelusta käytävä keskustelu: onko meillä riittävästi kanavia ja välineitä, joissa viranomaisten ja yhteisöjen näkemykset kohtaavat?

Avoin tieto ja moniarvoiset tulkinnat

Osallistumisen edellytykset ovat paremmat, jos kulttuuriperintöä koskeva tieto on avointa ja ymmärrettävää.  Kulttuuriperintöä koskevaa tietoa on meillä kaikilla: miten erilaisia kanavia voidaan hyödyntää entistä paremmin, jotta vaikkapa kansalaisten ja hallinnon tieto kohtaavat?

Faron sopimus haastaa etsimään myös tapoja, joilla tuetaan yhteisöjen ja kulttuuriperinnön moniarvoisuutta. Oman kulttuuriperinnön ja -ympäristöjen vaalimisen ohella on tärkeää kunnioittaa toistenkin kulttuuriperintöä ja erilaisia, joskus vastakkaisiakin tulkintoja.

Hallinnon roolina mahdollistaa ja rohkaista vapaaehtoistoimintaa

Kulttuuriperinnön kestävä käyttö tuo sen osaksi arkea, laajemmin kestävää hyödyntämistä tukee kulttuuriperinnön arvot huomioon ottava integrointi osaksi yhteiskunnan eri toimintoja, yli sektorirajojen. Kulttuuriperintö osana taloudellisesti ja ekologisesti kestävää alue- ja elinkeinopolitiikkaa on tästä esimerkki.

Faron sopimuksen teemoja.

Sopimus kannustaa kulttuuriperintöhallintoa uudistamaan toimintatapojaan, edistämään avoimuutta ja vuorovaikutteisuutta sekä rohkaisemaan vapaaehtoisia aloitteita ja työtä kulttuuriympäristöjen ja kulttuuriperinnön hyväksi. Siinäkin tämänvuotinen kulttuuriympäristöpäivien teema ja Faron sopimuksen henki kohtaavat hienosti.

Suomi valmistelee sopimuksen voimaansaattamista

Faron sopimukseen on tähän mennessä liittynyt 17 Euroopan neuvoston jäsenmaata. Sopimuksen voimaansaattaneet maat voivat toteuttaa sitä oman maansa lainsäädännön ja käytäntöjen puitteissa. Monet maat, kuten Ranska, toteuttavat sopimusta vaikkeivat ole siihen liittyneetkään.

Euroopan neuvosto luo parhaillaan aktiivisesti yhdessä jäsenmaiden kanssa kanavia ja yhteistyöfoorumeita, joiden kautta nostetaan esille erilaisia tapoja toteuttaa sopimuksen ajatuksia. Neuvoston verkkosivujen kautta voi esimerkiksi kertoa omasta, Faron sopimuksen henkeä ja tavoitteita toteuttavasta hankkeestaan (Faro Initiatives). 

Suomi valmistelee parhaillaan sopimuksen voimaansaattamista. Tästäkin näkökulmasta kulttuuriympäristöpäivien tämänvuotinen teema on mitä osuvin. Porukat ja niiden paikat nostavat hienosti esille lähiympäristöt, niiden merkitykset ja tavat osallistua niiden vaalimiseen; Faron sopimus luo teemavuodelle osaltaan eurooppalaisia raameja.

Lisätietoa:

Faron puisteyleissopimus Museoviraston verkkosivuilla (suomeksi, ruotsiksi, saameksi, selkokielellä, englanniksi)

Kohti kestävää kulttuuriperintötyötä. Taustaselvitys Faron yleissopimuksen voimaansaattamiseksi Suomessa, Museovirasto & Suomen kotiseutuliitto 2015.

Faron sopimus Euroopan neuvoston verkkosivuilla

Teksti: Ulla Salmela, Museovirasto