Euroopan kulttuuriympäristöpäivät lähestyvät

Kevään edetessä on hyvä tarkentaa katseensa hetkeksi kohti syksyä. Onko sinulla tiedossasi tulevia tapahtumia kulttuuriympäristöpäiville? Tiedätkö esimerkiksi teollisuusalan yrityksen, joka voisi pitää opastettuja kierroksia yleisölle? Tai vaikkapa tahon, joka voisi järjestää työnäytöksiä perinteisistä työtavoista? Tapahtumia voivat järjestää yritysten lisäksi esimerkiksi museot, yhdistykset, koulut, virastot ja kaikki muut kiinnostuneet tahot. Kulttuuriympäristöpäivien työryhmä etsii jatkuvasti uusia järjestäjiä ja neuvoo mielellään tapahtumien järjestämisessä.

Hietalahden satama. Kuva: Lauri Putkonen

Tapahtumat keskittyvät syyskuun toiseen viikonloppuun, 11. - 13.9.2015, mutta useat tahot järjestävät tapahtumia jo aiemmin. Voit tarkistaa ajantasaiset tapahtumatiedot Rakennusperinto.fi-sivustolta: http://www.rakennusperinto.fi/tapahtumat/fi_FI/ky-paivien-tapahtumat/ Alkuvuonna on järjestetty muun muassa seminaareja Porissa ja näyttelykin on avattu Fiskarsin museossa, Raaseporissa.

Euroopan kulttuuriympäristöpäivien tapahtumat voivat liittyä ohjelman vuositeemaan 2015 Teollisuuden ja tekniikan perintö, joka on ensimmäistä kertaa yhteinen teema koko Euroopan laajuisesti. Erilaiset avoimien ovien tapahtumat, opastetut tehdaskierrokset ja työnäytökset ovat oivallisia tapahtumia teollisesta perinnöstä kiinnostuneille. Muun muassa eri alojen yritysten toivotaan järjestävän avoimien ovien tapahtumia teollisuusperinnön valottamiseksi. Tehtaat, niiden mahdolliset museot sekä opastetut kierrokset kiinnostaisivat varmasti monia vierailijoita. Miltä kuulostaisi vierailu toimivaan teollisuuslaitokseen, työpaja tekniikan keksinnöistä tai näyttely työväestä ja sen perinteistä?

Saimaan kanava, Lappeenranta. Kuva: Lauri Putkonen

Näkyvyyttä tapahtumalle saadaan kansainvälisen sivuston kautta. Kartalla tuikkivat tähdet kuvaavat kulttuuriympäristöpäivien tapahtumien määrää. Laitetaan Suomi tuikkimaan Euroopan tapahtumataivaalle!

Tärkeää on ilmoittaa tapahtuma ajoissa Rakennusperinto.fi-sivuston tapahtumakalenteriin tällä lomakkeella. Suosittelemme tapahtuman ilmoittamista hyvissä ajoin, jotta kulttuuriympäristöpäivien työryhmä voi mainostaa ja markkinoida tapahtumaanne. Nostamme tapahtumia esimerkiksi Rakennusperinto.fi-sivuston Facebook-sivuille ja Euroopan kulttuuriympäristöpäivien Twitter-sivulle @HeritageDaysFI. Usein päivistä kirjoittava lehdistö tutustuu tapahtumakalenteriin hyvissä ajoin. Myös tapahtumat, joita ei haluta kalenteriin, toivotaan ilmoitettavan kulttuuriympäristöpäivien työryhmälle seurantaa varten.

Tervetuloa mukaan suunnittelemaan omia tapahtumia!

Liikkeelle! kehottaa Tekniikan museon väki

Tekniikan museossa avataan perjantaina 24.4. valokuvanäyttely Liikkeelle! – Valon ja voiman tekijät. Näyttely vie kiinnostavalle aikamatkalle 1940–1960-luvuille sodanjälkeiseen aikaan ja ilmapiiriin. Mitä näyttelyn, todennäköisimmin yrityksen sisäisen ja ulkoisen viestinnän tarpeisiin luoduista, kuvista voidaan nähdä ja mitä ne kertovat? Tämä mainittu yritys oli vuoteen 1988 asti nimeltään Strömberg, seuraavaksi ABB Strömberg ja sittemmin pelkästään ABB.

Tästä asiasta kävimme museon näyttelytiimissä paljon keskustelua. Tiedämmekö me yksittäisen kuvan taustoja, tai miksi kuvat on otettu? Mutta loppujen lopuksi näyttelykokonaisuutta kuratoidessamme tajusimme, että yksittäisten kuvien tulkinta ei ole olennaista.

Alkuperäinen kuva yksin omassa majesteettisuudessaan kertoo kovin
toisenlaista tarinaa kuin sama kuva mainoksessa Voima ja Valo -lehdessä
vuodelta 1954. Mainoksessa kerrotaan teknisesti muuntajatyypin hyödyistä.

Kuvien alkuperäinen käyttötarkoitus ei olekaan näyttelyn näkökulmasta keskeisintä, sillä kuvamateriaalia on tarkasteltu hyvin laajassa kulttuurihistoriallisessa kontekstissa. Sodan jälkeisen lehdistön historiaa tutkinut Jyväskylän yliopiston tutkija Antero Holmila kertoo uusimmassa Trafiikki-lehdessä (ilmestyy huhti–toukokuussa 2015), että ”yhtenäistä kansakuntaa korostettiin jatkumona talvisodan hengelle. Lehdistö korosti itsehillintää ja vaali valistushengen mukaisesti kansakunnan moraalia. Työ ja työn eetos olivat merkittävässä roolissa. Suomi kuvattiin keskelle selviytymiskamppailua, josta pääsisi eteenpäin ainoastaan kovalla työllä ja hammasta purren”. Tämä henki ei näkynyt vain lehdistössä vaan melkeinpä kaikessa: kouluissa ja työpaikoilla, politiikassa ja julkisessa hallinnossa, taiteessa ja viihteessä.

Kun näiden ”lasien” läpi tarkastelimme kuvakokoelman kuvia ja muuta ajan arkistomateriaalia, kuvissa todella näkyi ajan henki. Työ ja työteliäisyys, teknologiaan liittyvä tulevaisuudenusko, teollisen tuotannon tehostaminen ja usko tekniikan tuottamaan aineelliseen hyvinvointiin olivat havaittavissa.

Rationalisointipuhe ei jäänyt talouslehdistöön vaan levisi kaikkialle.
Kuva on aukeama Kotiliedestä 1/1948.

Aina tietenkin toivomme ihmisten tulevan paikan päälle museoon näyttelyyn tutustumaan, mutta Liikkeelle! – Valon ja voiman tekijät -näyttelyyn ja sen teemoihin ja tunnelmiin voi tutustua myös mobiiliopastuksen kera, näyttelyssä käymättä. Mobiilioppaassa on näyttelykuvien lisäksi lehtileikkeitä, mainoksia sekä radio- ja televisio-ohjelmaklippejä Ylen Elävästä arkistosta. Monipuolinen media-aineisto todella vie aikamatkalle. Itseäni mobiiliopasta tehdessä jäi moneen kertaan mietityttämään mikähän on sitä meidän ajan ”rationalisointia”, jolle nauretaan 50-60 vuoden päästä. Vaikka suomalaiset ovat yhä koulutetumpia, medialukutaitoisempia ja Suomikin moniäänisempi, aina löytyy asioita ja ismejä aikaa kuvaamaan – ja joiden viljely lehdissä, puheessa, politiikassa ja teoissakin muuttuu jopa humoristiseksi.

Elävän Arkiston filmi vuodelta 1959 vakuuttelee suomalaisia sähkön eduista ja suomalaisesta laatutyöstä sähkölaitteiden valmistuksessa.

Valon ja voiman tekijät -näyttelyn aineisto on laajasta Trafiikki ry:n Liikkeelle! – Suomi sodan jälkeen -hankkeen aikana Tekniikan museon digitoimasta kuvamateriaalista. Tuolloin digitoitiin systemaattisesti museolle lahjoitetun, kokonaisuudessaan noin 20 000 kuvan, kokoelman kuvia 1940–60-luvuilta. Koko kokoelman aineisto on vuosilta 1889-1971, joten digitoitavaa riittää vielä tuleviinkin projekteihin.

Osa digitoiduista kuvista, löytyy suomalaisten museoiden kirjastojen, arkistojen ja museoiden yhteisestä www.finna.fi-palvelusta. Finnassa voi tutkia Tekniikan museon digitaalisia aineistoja ja Strömberg-kokoelmasta selailla voi reilua 2100 kuvaa 1940–50-luvuilta. Kuvissa näkyy Strömbergin tehtaita ja tehdassaleja, koneita, tuotteita ja henkilökuntaa. Kiinnostuneille tiedoksi, että aineisto löytyy Finnasta hakusanalla TMKA_3.

Riina Linna, palvelutuottaja, Tekniikan museo

www.tekniikanmuseo.fi, www.facebook.com/tekniikanmuseo 

Painokellarin työnäytöksissä teollinen perinne herää eloon

Kirjapainokaupunki Helsingin teollista perinnettä voi kirjaimellisesti koskettaa Päivälehden museon työnäytöksissä, joissa yleisö pääsee kokeilemaan taitojaan perinteisissä kirjapainoammateissa. Oppainaan heillä on työnäytöstä vetävät ammattilaiset, jotka tuntevat perinteisen kirjapainotekniikan salat.

Irtokirjaimista koottava tekstirivit ovat länsimaisen kirjapainotaidon ydin. Tämä gutenbergilainen tekniikka oli käytössä ainoana tapana valmistaa painettavaa tekstiä aina 1800-luvun lopulle saakka. Sen jälkeen käyttöön tulivat latomakoneet, mutta käsinladontaakin käytettiin aina 1970-luvulle asti pienien töiden, kuten kutsu- ja käyntikorttien sekä ilmoitusten, valmistamisessa.

Painokellarin käsinlatojat näyttävät yleisölle kuinka latomahakaa tulee käsitellä, kuinka kirjaimet löydetään kastista ja miten sananvälit täytetään. Heiltä saa myös vinkkejä siitä, kuinka selkä ja jalat saadaan pysymään kunnossa niin, että ne kestävät jatkuvan seisomatyön rasitukset.

Käsinlatoja Matti Savolainen kertoo työnäytösvieraille käsinladonnan
saloista. Kuva: Päivälehden museo

Rivilatomakoneet tulivat käyttöön Suomessa 1900-luvun alussa. Painokellarin työnäytöksissä käytettävä kone on 1920-luvulta. Museon työnäytöstiimiin kuuluvat asentajat eli mönttöörit kunnostivat tämän Intertype-laitteen toimintakuntoon vuonna 2007 ja sen jälkeen kone on ollut keskeinen osa museon työnäytöstoimintaa.

Rivilatomakoneilla teksti valmistettiin
matriisien ja sulan lyijyn avulla. Kuvassa
museon Intertypellä latoo Heino Pitkänen.
Kuva: Päivälehden museo

Ladottujen tekstien ja kuvien paikoilleen asettelu tapahtui lehtilatomon taittopöytien ääressä. Tästä työstä vastasivat taittajat. Taitossa tiivistyi sanomalehtityön aikataulupaineet. Sivut oli saatava valmiiksi määräaikaan mennessä. Pienikin viivästys saattoi johtaa painoksen myöhästymiseen eivätkä lukijat saaneet lehteään ajoissa.

Taittaja Olavi Melender näyttää kuinka sivut koottiin painovalmiiksi
metallitaiton aikakaudella. Kuva: Päivälehden museo

Sanomalehdet painetaan isoilla rotaatiopainokoneilla. Lähes ruotsinlaivan kokoista konetta ei Painokellariin ole saatu esille, mutta yksi painokone 52-koneen kokonaisuudesta siellä on näytillä. Tämä rotaatiolaitteiston osa on vuodelta 1978 ja työnäytösmiehet kertovat, miten paperilehti sillä painettiin.

Painotekniikkaa pääsee myös konkreettisesti tutustumaan, sillä Painokellarin Heidelberg-tiikelikone on työnäytösten aikaan käynnissä. Museovieras voi sillä painattaa vaikkapa itse latomansa tekstin!

Painotyö on valmis! Olavi Oja ojentaa painetun arkin
työnäytösvieraan tarkastettavaksi. Kuva: Päivälehden museo

Päivälehden museon Painokellarin työnäytöstiimiin kuuluu 14 rautaista alan ammattilaista. He ovat tehneet pitkän päivätyön helsinkiläisissä kirjapainoissa, ja kertovat mielellään ammatistaan sekä siitä, millaista oli työskennellä pääkaupungin kirjapainoissa esimerkiksi 1960-luvulla, jolloin kirjapainoja oli ydinkeskustassa kymmenittäin ja ammattitovereihin törmäsi jokaisessa kadunkulmassa.


Markku Kuusela, tutkija, Päivälehden museo

Lisätietoa Päivälehden museon kevään työnäytöksistä 12.4, 19.4, ja 26.4.

Tekniikan museo viettää teollisuuden ja tekniikan teemavuotta työn merkeissä

Vai sanoisiko sitä, että vietämme teemavuotta aina. Onhan alaamme tekniikan ja teollisuuden historia ja toimimme vanhassa teollisuusperintöympäristössä eli Helsingin kaupungin entisen vesilaitoksen vanhoissa vedensuodatinhalleissa. Ja onpa tämän vuoden erikoisnäyttelymme teema Strömbergin (nyk. ABB) 1940–50-lukujen teollisuusvalokuva – nyt on syytä kerrassaan tulla teemavuonna Helsingin Vanhaankaupunkiin. 

Vesilaitos hallitsi maisemaa Kuninkaankartanonsaarella (entinen
Siltasaari) 1900-luvun alussa Vesilaitoksen toiminnan laajentuessa.
Kuva: Tekniikan museo 

Tekniikan museo Helsingin syntysijoilla 

Tekniikan museo sijaitsee entisen Helsinginjoen (eli nykyisen Vantaanjoen) joen suualueella. Tänne Kustaa Vaasa perusti vuonna 1550 kuninkaankartanon, joka oli hallinto- ja talouskeskus, sotilaallinen huoltokeskus ja maatalouden mallitila parikymmentä vuotta. Samana vuonna perustettu Helsingin kaupunki rakennettiin nykyisen Vanhankaupunginlahden länsirannalle. Kaupunki ei koskaan ollut kovin elinvoimainen ja kilpailu muiden kaupunkien kanssa, sataman mataloituminen, kulkutaudit ja sodat estivät Helsinkiä kehittymästä toivotulla tavalla. Vuonna 1640 kaupunki päätettiinkin siirtää Vironniemelle, missä kaupungin keskusta nykyäänkin sijaitsee. 

Vanhakaupunki hiljeni, mutta ei autioitunut. Sijainti liikenteellisesti oivallisessa solmukohdassa toi alueelle krouveja, olutpanimoita ja viinanpolttimoita. 1800-luvulla Vantaanjoen suuhun syntyi pieni teollisuuskeskus. Vuonna 1873 perustettu Arabian posliinitehdas on Suomen vanhimpia edelleen toimivia teollisuusyrityksiä. 1800-luvun lopulla Vanhassakaupungissa alkoi toimia vesilaitos. Puhdistamaton vesi otettiin suodattimiin Vantaanjoesta ja suodatettu vesi pumpattiin Alppilan vesitorniin koskesta voimansa saavilla vesiturbiinipumpuilla.

Vesilaitoksen toiminta on voimakkaasti muokannut Kuninkaankartanonsaaren ympäristöä. Rakennuksia korjattiin ja laajennettiin ja niiden käyttötarkoituksia muutettiin aina 1960-luvulle asti. Saarelta siirrettiin toimintoja Koskelan pohjoisosaan vuosina 1928–30 rakennettuun uuteen vedenpuhdistuslaitokseen. Vedensuodatus saarella loppui 1970 ja kaikki vedenkäsittely 1972.

Voimalamuseoonkin pääsee tutustumaan
Tekniikan museon pääsylipulla huhtikuun
puolivälistä syyskuun loppuun.
Kuva: Tekniikan museo

Kesällä teollisuushistoriaa ja tekniikan työpajoja 

Vettä ja elämää -teemaopastus Helsingin ja vesilaitoksen historiaan on paikkansa vakiinnuttanut – ja vuodesta toiseen kysytty – museopalvelu. Vaikka niin Voimalamuseoon, sen vanhoihin turbiineihin ja pumppuihin sekä vanhaan vedensuodatushalliin voi tutustua omatoimisestikin kesäaikaan, päivittäiset opastetut kierrokset tarjoavat hyvän annoksen Helsingin, tekniikan ja teollisuuden historiaa. Opastukset kuuluvat pääsylipun hintaan ja kesällä 2015 ne alkavat klo 14. 

Lapsille tekniikka tulee tutuksi itse tekemällä tekniikan työpajoissamme. 6–10-vuotiaille suunnatut työpajat käsittelevät kesällä 2015 muun muassa muoveja ja mediaa. Pajamaksu on 5 € ja pajat pyörivät tiistaista sunnuntaihin klo 15. Tervetuloa mukaan!
 

Edellisen vuoden suosituin työpaja oli kampikonepaja,
tässä taidonnäytettä! Kuva: Tekniikan museo

Liikkeelle! – Valon ja voiman tekijät

Huhtikuun 24. päivänä aukeaa Liikkeelle! – Valon ja voiman tekijät -valokuvanäyttely. Näyttely esittelee 1940–1960-lukujen välisenä aikana otettuja sähkötekniikan alan yrityksen, Ab Strömberg Oy:n, teollisuusvalokuvia. Näyttely kertoo teknologiaan liittyvästä tulevaisuususkosta, työstä ja työteliäisyydestä, teollisen tuotannon tehostamisesta sekä sähkövoimatekniikan tuottamasta uudesta aineellisesta hyvinvoinnista. Lauantaina 25.4. vietämme Tekniikan museossa – ja kaikissa Trafiikki-museoissa ympäri eteläistä Suomea – Liikkeelle!-päivää ja museoissa tapahtuu. Tekniikan museossakin on monenlaista ohjelmaa koko päivän pula-ajan työpajoista näyttelyalustuksiin. Museo on avoinna klo 11–17.

11.45-12.00 Näyttelyalustus

12.00-14.00 Pula-ajan parhaat niksit -työpaja

12.15-12.35 Arjenhistoria.fi/Finna ja Strömberg-aineisto

14.00-14.40 Elävä arkisto -filmikimara

15.00-15.15 Näyttelyalustus

15.30-15.45 Arjenhistoria.fi/Finna  ja Strömberg-aineisto

Naisia tekemässä käämivyyhtejä Strömbergin Pitäjänmäen tehtaan
pienmoottoriosastolla. Kuva: Tekniikan museo

 

Riina Linna, palvelutuottaja

Tekniikan museo

Viikintie 1, 00560 Helsinki

(09) 7288 440, lipunmyynti[at]tekniikanmuseo.fi

www.tekniikanmuseo.fi, www.facebook.com/tekniikanmuseo