Jäljet johtavat muovitehtaalle

Talouspaperia, suklaata, kenkiä, hissejä… Tehtaasta kotiin ja työstöstä käyttäjälle. Tänä vuonna Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailussa kerrotaan tuotteiden tarinoita. Teollisuuden ja tekniikan teema näyttäytyy meille lopputuloksensa kautta.  

 

Käyn laukkuani läpi jo varmaan kolmatta kertaa. Haluaisin pureutua jonkin päivittäin käyttämäni, lähellä valmistetun tuotteen vaiheisiin, mutta tehtävä osoittautuu yllättävän kinkkiseksi. Tavaroiden jäljet johtavat liki poikkeuksetta ulkomaille tai muuten kauas tuntemattomaan.

On pakko valita jokin toinen tulokulma. Jospa lähtisi liikkeelle siitä, mitä omassa lähiympäristössäni tuotetaan, minkälaisissa paikoissa tuotanto tapahtuu ja mihin tuotteet ennen pitkää päätyvät?

Kotikaupunkini Porvoon teollisuudenaloista yksi on ylitse muiden: öljy ja sen johdannaiset. Kilpilahden alue Svartbäckin kylän rantamailla on 1960-luvun lopulta alkaen ollut Neste Oy:n ja sen perillisten valtakuntaa: jalostamo, petrokemiaa, muovitehtaita... Monesta porvoolaissuvusta on Kilpilahteen kuljettu töihin jo usean polven ajan. Tässäpä paikallinen kulttuuriympäristö, jolla on ollut valtava vaikutus seudun elämään ja kehitykseen!

Itselleni yrityksistä läheisin on muoviteollisuuden raaka-aineita valmistava Borealis Polymers Oy. Sen juurilta löytyy valtionyhtiöiden Enso-Gutzeitin ja Nesteen sekä joidenkin yksityisten yritysten vuonna 1969 perustama Pekema Oy. Liiketoimintaa on vuodesta 1994 jatkanut Borealis. Tällä hetkellä kansainvälisessä omistuksessa oleva yhtiö työllistää Porvoossa reilut 900 henkeä.

Tavallinen tallaaja tulee harvoin vierailleeksi modernissa teollisuuslaitoksessa. Tutumpia ovat pittoreskit ruukit tai jo aikaa sitten hiljenneet punatiiliset makasiinit. Pienimuotoiseen tottuneelle Borealiksen massa ja mittakaava huimaavat heti kättelyssä: Valtava alue täynnä laitoksia, siiloja, soihtuja, varastoja, putkistoja, teitä… Niin, sekä tietenkin ääniä ja ihmisiä – tämä kulttuuriympäristö ei hiljene edes jouluna tai juhannuksena!

Vaikuttavaa kerrassaan, mutta mitä monimutkainen koneisto lopulta suoltaa sisuksistaan? Tuntuu jopa hieman uskomattomalta, että Borealiksen päätuote on nuppineulanpään kokoinen, pikkuruinen muovipelletti. Pelletistä ja sen sadoista miljoonista kavereista jatkojalostajat valmistavat putkia, pakkauksia, päällysteitä, kalvoja ja paljon, paljon muuta.

Muovituotteen elinkaari on kuluttajalle oikeastaan varsin näkymätön. Kenties vesi Sinunkin asuntoosi kulkee Borealiksen pelleteistä tehdyssä putkessa? Auton kojelaudasta ja pakasterasian seinämästä meitä katsovat lukemattomat yhteen sulatetut pelletit. Muovia on kaikkialla - se kyllä tiedetään - mutta käsi ylös, kuka osaa takeltelematta kertoa sen reitin kotiin ja kylille?

Vuonna 2015 Borealis on esimerkki teollisuuden kulttuuriympäristöstä, jossa historia ja nykypäivä elävät rinnakkain. Mutta kuinka kauan? Tehdasyhdyskunnat ovat aina nousseet ja kaatuneet talouden ja tekniikan vääjäämättömän kehityksen mukana. Valmistetaanko Kilpilahdessa muovia 50 tai 100 vuoden kuluttua? Missä kunnossa silloin ovat 1970-luvun rytmikkäät konttorirakennukset? Entä itse prosessilaitteet tai korkeuksia uhmaavat siilot?

Kulttuuriympäristön kannalta ajan kuluminen on usein kaksiteräinen miekka. Toimiva, kehittyvä teollisuus joutuu vuosien saatossa lähes väistämättä uusimaan tai ainakin rajusti muokkaamaan kalustoaan, tuotantotilojaan ja rakennuksiaan. Toisaalta kuihtuvaa tai hylättyä teollisuusympäristöä ja sen säilymistä jälkipolville uhkaavat muut vaarat.

Borealiksen toiminnalla on takanaan jo yli 40-vuotinen historia osana maamme teollisen perinnön ketjua. Melkoinen vahvuus mille tahansa yhtiölle, mutta osataanko se nähdä ja tunnistaa? Miten yhdistää perinnön vaaliminen osaksi nykypäivän ja tulevaisuuden liiketoimintaa? Kuinka kertoa tuotteen tarina niin asiakkaille, omistajille kuin suurelle yleisölle?

Pääkonttorin seinältä löytyy jo hienoja mustavalkokuvia tehtaan alkuajoilta. Olisiko historiikin laatiminen seuraava askel?

Kaikki kuvat: Borealis Polymers Oy. 

Ilana Rimón, Kulttuuriperintökasvatuksen seura

Alle 18-vuotiaille lapsille ja nuorille tarkoitetussa Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailussa kerrotaan tuotteiden tarinoita. Osallistumisaikaa 15.10.2015 saakka!

Teollinen perintö esillä Euroopan kulttuuriympäristöpäivillä – etsi oma tapahtumasi

Euroopan kulttuuriympäristöpäivien pääviikonloppua vietetään tänä syksynä 11.–13.9. jolloin eri puolilla Suomea järjestetään kymmeniä tapahtumia. Koko Euroopassa tapahtumia järjestetään kymmeniä tuhansia.

Vuoden 2015 teema on Teollisuuden ja tekniikan perintö. Teollisuuden ympäristöt, rakennukset ja koneet ovat vuosisatoja vaikuttaneet eri paikkakuntien identiteettiin. Teollinen perintömme kertoo muutoksen, kehityksen ja luovuuden tarinaa sekä valottaa entisajan työtä ja elämää. Vuonna 2015 nostetaan teollisuus ja tekniikka esille osana kansallista ja eurooppalaista kulttuuriperintöä. Teema on ensimmäistä kertaa yhteinen koko Euroopan laajuiselle European Heritage Days -kokonaisuudelle. 

Vanhankaupunginkoski Helsingissä. Kuva: Liisa Lohtander

 Kulttuuriasioista vastaava komissaari Tibor Navracsics on teemasta mielissään.

— Euroopan monimuotoinen teollisuusperintö voi vaikuttaa positiivisesti koko maanosan taloudelliseenkin kehitykseen. Itsestään selvästi teollisuusperintö on myös erinomainen oppimisen, viihtymisen ja kotoutumisen kulttuuriympäristö. Euroopan kulttuuriympäristöpäivillä kaikki nämä elementit yhdistyvät, kun miljoonat ihmiset ympäri Euroopan tutustuvat teolliseen perintöönsä ja lähiympäristöihinsä, kulttuurikomissaari Navracsics toteaa Euroopan neuvoston ja Euroopan komission tiedotteessa. Kulttuurikomissaarin salkussa ovat myös opetusala sekä nuorisotyö ja urheilu.

— Olen iloinen, että näinä aikoina niin moni maa on valinnut yhteisen teeman – teollinen perintö voi tarjota vahvan yhdistävän elementin koko Euroopalle, komissaari jatkaa.

Suomessa kymmeniä tapahtumia ympäri maan

Ohjelmistossa on mukana tänä vuonna esimerkiksi Varkauden teollisuudesta kertova näyttely, useita kävelykierroksia Tampereella ja Innostu kulttuuriympäristöstäsi! -tapahtumasarja Keski-Suomessa. Pääkaupunkiseudulla teolliseen perintöön voi tutustua esimerkiksi Vantaan Tikkurilassa, Helsingin Sörnäisissä tai Tekniikan museolla. Teollisuuden esittelyn hengessä tämän vuoden tapahtumissa pääsee tutustumaan myös moneen tehtaaseen ja ruukkialueeseen. Kaikkiaan tapahtumia on noin 50 kunnassa. 

Teollinen perintö näyttäytyy monissa eri muodoissa.

 Tapahtumat järjestetään paikallisin voimin, ja niihin on useimmiten vapaa pääsy. Lisätietoja saa www.rakennusperinto.fi -sivuston kalenterista. Sosiaalisessa mediassa Euroopan kulttuuriympäristöpäivien tapahtumia ja uutisia voi seurata tunnisteella #kulttuuriympäristöpäivät.

Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailu jatkuu lokakuulle

Lapsille ja nuorille suunnattu Kulttuuriympäristön tekijät-kilpailu jatkuu 15. lokakuuta asti. Kilpailutehtävässä tuodaan esille oman lähiympäristön teollista tuotantoa ja erilaisten teollisten tuotteiden elinkaarta.

Varkauden teollisuus 200 vuotta

Varkauden teollisuuden katsotaan alkaneeksi 20.4.1815, jolloin Gustaf Wrede sai senaatilta luvan perustaa ruukin Varkauteen. Kuluvana vuonna on siis juhlittu Varkauden teollisuuden 200-vuotista taivalta, juuri sopivasti Euroopan kulttuuriympäristöpäivien tämän vuoden teemaan ajoitettuna.

Varkauden teollisuus on luonut Varkauteen monimuotoisen ja runsaan teollisesta historiasta kertovan rakennetun ympäristön. Varkauden keskustaajama-alueelle sijoittuukin kuusi RKY-aluetta: Varkauden tehtaat, Kommila-Kosulanniemi -asuinalue, Päiviönsaaren vanha keskusta, Varkauden Kauppakadun alue, Könönpellon asevelikylä sekä Taipaleen kanava-alue. Näiden lisäksi vielä Kangaslammin kaupunginosa muodostaa oman maaseutumaisen valtakunnallisesti merkittävän kylänraitin.

Varkauden puunjalostustehtaat sijaitsevat keskeisellä ja näyttävällä
paikalla. Kuva: Varkauden museot

Varkauden teollisista ympäristöistä näyttävin ja näkyvin on Varkauden puunjalostustehtaiden alue. Alueella on näkyvissä Ivar ja Valter Thomén 1910-luvun arkkitehtuuria (voimakanava- ja asema 1914, puuhiomo vesitorneineen 1916, selluloosatehdas 1919) sekä Karl Lindahlin suunnittelemaa rakennuskantaa 1920-luvulta (happotorni 1923, kellotornin muutos 1925). Varkauden teollisuuden suunnittelijoina ovat toimineet lisäksi myös Bertel Jung, Gunnar Aspelin ja Alvar Aalto. Modernia arkkitehtuuria edustaa mm. kiinteän polttoaineen voimalaitos K-6 (arkkitehtitoimisto Gullichsen-Kairamo-Vormala, 1990).

Tehtaan alueeseen liittyy olennaisena osana Kommila-Kosulanniemen asuinalue, jossa kuvastuu 1900-luvun alun tarkka hierarkia. Eri yhteiskuntaluokkiin kuuluvat asuivat heille suunnitelluilla asuinalueilla. Kosulanniemen puutarhakaupunkimainen huvila-alue oli varattu tehtaan johdolle ja ylemmille virkamiehille. Lähimpänä tehdasaluetta sijaitsivat alempien virkamiesten ja mestareiden asuinrakennukset. Työläisten asuinrakennukset rakennettiin Savontien varteen entisen Kommilan tilan maille.

Tehtaan kupeeseen rakennettiin työntekijöille Peltolan kaltaisia asuntoja.
Kuva: Varkauden museot

Peltola herää!

 

Varkauden teollisuuden ytimessä sijaitsee kaksikerroksinen puutalo Peltola. Vuonna 1917 Ivar ja Valter Thomén piirustusten mukaan valmistunut tehtaan työväestön asuinrakennus muutettiin jo 1920-luvulla Karl Lindahlin suunnitelmien mukaisesti mestariasunnoiksi ja alempien virkamiesten käyttöön. Asuinkäytössä rakennus toimi 1900-luvun lopuille saakka, minkä jälkeen se on ollut satunnaisessa käytössä mm. tehtaan komennusmiesten asuntona.

Peltola on toiminut kuluvana vuonna Varkauden teollisuuden juhlavuoden tapahtumakeskuksena. Se on valjastettu tähän tarkoitukseen Varkauden museoiden toimesta ns. paikan adoptointimenetelmällä, jossa paikka tai rakennus otetaan käyttöön tilapäisesti. Paikan adoptointi on tapa aktivoida kokemaan lähellämme olevia tiloja ja ympäristöjä uudella tavalla. Menetelmällä kiinnitetään huomiota myös rakennussuojeluun ja yhteiseen vastuuseen, kohteen ylläpitoon ja siitä huolehtimiseen. Tähän kaikkeen Peltola on soveltunut erinomaisesti.

Peltolassa on järjestetty kevään ja kesän aikana yleisötilaisuuksia, konsertteja, luentoja, näyttelyitä, työpajoja ja paljon muuta matalan kynnyksen toimintaa. Tiloissa on toiminut mm. pop-up taidenäyttelytila, kesäkahvila, leikkihuone lapsille ja lapsenmielisille, työpajatila, kerran viikossa järjestetyt kulttuurikahvilat sekä teollisuuden juhlavuoden infopiste. Peltolan piha-alueella sijaitsee Päivi Raivion syötävistä kasveista koostuva ympäristötaideteos Tunne+tila, joka on toteutettu yhdessä alueen koululaisten kanssa. Teos on osa Maaseudun sivistysliiton Paikan tuntu -hanketta.

Peltolan viihtyisällä piha-alueella on järjestetty esimerkiksi kirpputoreja.
Kuva: Varkauden museot

Peltolan kesä on ollut vilkas, mutta meno ei lopu syksylläkään. Syksyn aikana Peltolassa järjestetään mm. koululaisretkiä, kansalaisopiston kursseja ja erilaisia yleisötapahtumia. Suurena jäähyväisjuhlana vietetään luonnollisesti Euroopan kulttuuriympäristöpäivää, jolloin Peltola kesäkahviloineen avautuu yleisölle vielä viimeisen kerran tapahtumaviikonlopun ajaksi. Viikonlopun aikana Peltolassa mm. keskustellaan paikkakunnan kulttuurista, sanataiteillaan lasten ja aikuisten kanssa, tutustutaan ukulelen soittoon, kerätään tarinoita tehdaskaupungin elämästä sekä yhteisötaiteillaan. Päivi Raivion Tunne+tila -teoksen sadonkorjuun merkeissä nautitaan lähellä tuotetuista tarjottavista sekä vedetään yhteen tapahtumavuoden aikana saatuja kokemuksia.

Varkauden teollisuuden 200-vuotista taivalta on vuoden mittaan juhlittu Peltolan lisäksi myös muualla. Elokuussa avautui Varkauden museon Teollisuuden tekijät – Kymmenen tarinaa tehtailta -näyttely, joka kertoo varkautelaisesta teollisuudesta tekijöidensä kautta. Teollisuusjuhla on näkynyt erilaisissa tapahtumissa, kuten joka kesäisessä lastentapahtumassa Vekara-Varkaudessa. Teollisuusteemaan on syvennytty myös opastetuilla kävely- ja katujunakierroksilla, alueellisen Soisalo-opiston kurssitarjonnassa ja useilla muilla eri tavoilla.

Kymmenen tarinaa tehtailta –näyttely tarjoaa ihmislähtöisen tavan tutustua
Varkauden teollisuushistoriaan. Kuva: Varkauden museot

Hanna-Kaisa Melaranta
Olli Nissinen
Varkauden museot

Katso myös Peltola herää! ja Teollisuuden tekijät -näyttely Euroopan kulttuuriympäristöpäivien tapahtumakalenterissa.

Päivälehden museo uudistuu

Kun teollisuuden ja tekniikan perintö -teemavuoden tapahtumat huipentuvat syyskuussa, sulkee Päivälehden museo ovensa. Päivälehden museossa käynnistyy näet mittava uudistus, jonka vuoksi se joudutaan sulkemaan yleisöltä. Vaikka ovet ovat kiinni koko syksyn, ehdimme kuitenkin mukaan teemavuoden loppukahinoihin, sillä uudistettu museo avataan jo joulukuussa.

Museouudistuksen yhteydessä myös graafisen teollisuuden toiminnasta kertovan Painokellarin ilme muuttuu. Suositut työnäytökset kuitenkin jatkuvat. Painovärin tuoksu ei Ludviginkadulta katoa!

Taiteiden yönä 20.8. kello 19–21 järjestetään vielä yksi erikoistyönäytös ennen remonttitaukoa. Työnäytöksessä kirjapainoalan veteraanit esittävät aidoilla työvälineillä ja koneilla, miten sanomalehdet ja kirjat valmistettiin gutenbergilaisella tekniikalla. Tervetuloa katselemaan ja kuuntelemaan!

Painokellarissa voi samalla tutustua Stadissa tehty -näyttelyyn. Näyttelyssä on esillä Stadin ammattiopiston painoviestinnän linjalta tänä vuonna valmistuneiden opiskelijoiden päättötöitä. Tulevat graafisen alan ammattilaiset ovat työstäneet työt itsenäisesti aina suunnittelusta toteutukseen saakka. Työt ovat monipuolisia: mm. kirjoja, mainospainotuotteita ja -tuoteperheitä sekä lehtisiä.

Taiteiden yönä kello 18.30 Painokellarissa julkistetaan Stadissa tehty -näyttelyn voittaja. Voittajan valitsee Päivälehden museon nimeämä raati. Heti palkintojen jaon jälkeen alkavassa työnäytöksessä perinteet ja nykypäivä kohtaavat, sillä Painokellarin työnäytöksiin osallistuvat veteraanit ovat saaneet ammattioppinsa Helsingin kirjapainokoulussa, jonka toiminnan jatkaja Stadin ammattiopisto on.

Näyttelyn juliste / Päivälehden museo.

Osallistuminen teollisuuden ja tekniikan perintö -teemavuoden tapahtumiin on ollut mielenkiintoinen kokemus Päivälehden museolle. On hyvä sitoa yksittäisen museon toimintaa laajempaa kontekstiin. Museon rooli viestinnän ja graafisen teollisuuden erikoismuseona on profiloitunut entistä selkeämmin ja teemavuoden tapahtumista olemme saaneet ideoita oman toimintamme kehittämiseen.

"Tervetuloa Taiteiden yönä Painokellariin" toivottavat työnäytösmiehet.
Kuva: Päivälehden museo

Markku Kuusela
Päivälehden museo


Päivälehden museon työnäytökset ja muut Euroopan kulttuuriympäristöpäivien tapahtumat näet tapahtumakalenterista.

Lisää tapahtumasi tuikkimaan Euroopan tähtikartalle!

Euroopan kulttuuriympäristöpäivät on osa Euroopan laajuista European Heritage Days -kokonaisuutta, joka toteutetaan joka syksy 50 Euroopan kulttuuriyleissopimuksen allekirjoittaneessa maassa. Päivien tapahtumiin osallistuu vuosittain arviolta 20 miljoonaa ihmistä. Tapahtuman pääviikonloppua vietetään syyskuun toisena viikonloppuna – tänä vuonna 11.–13.9.

Euroopan Kulttuuriympäristöpäivien tapahtumia European Heritage Days
-sivuston kartalla.

Tutustu sinäkin koko Euroopan yhteiseen verkkosivuun. Kaikki Euroopan kulttuuriympäristöpäivien tapahtumajärjestäjät voivat halutessaan lisätä tapahtumansa sivustolle.

Sivuston kautta myös Suomen tapahtumat saavat Euroopan laajuista näkyvyyttä. Tapahtumajärjestäjien kannattaakin hyödyntää tämä hieno tilaisuus tehdä tapahtumastaan aidosti kansainvälinen. Suomessa järjestettävistä tapahtumista kartalla näkyvät jo esimerkiksi opastettu kävelykierros Kymintehtaan alueella Kouvolassa ja esitelmä- ja muistelutilaisuus savonlinnalaisella Savolan sahalla. Käy tutustumassa karttaan!

Suomessa järjestettävät tapahtumat keskittyvät toistaiseksi
eteläiseen ja keskiseen Suomeen. Ehkäpä pohjoiseenkin saadaan
pian tapahtumia?

Käyttäjätunnukset sivustolle voi pyytää kansainvälisen sivuston rekisteröintiosion kautta oikeasta yläkulmasta. Tämän jälkeen oman tapahtuman kartalle voi lisätä helppokäyttöisellä lomakkeella, johon ohjeet löytyvät täältä. Myös kulttuuriympäristöpäivien koordinaattori voi lisätä tapahtumanne kansainväliselle sivulle, mikäli lähetätte tätä varten yhden tapahtumaanne sopivan valokuvan sähköpostitse osoitteeseen erp@kotiseutuliitto.fi.

Nyt Suomen kartta täyteen tähtiä!

Virtaa Pielisjoesta

Kartta: Pielisjoki. Kuvassa Kuurnan voimalaitos
© Pohjois-Karjalan museo/ Karjalan Maan valokuvakokoelma

Suomen neljänneksi suurin järvi, Pielinen, laskee 70 kilometriä pitkän Pielisjoen kautta Joensuun eteläpuolella sijaitsevaan Pyhäselkään. Pielisjoen muokkaus teollisuuden tarpeisiin alkoi 1700-luvun loppupuolella, kun pappismies Jaakko Stenius vanhempi perkautti Utran kosken. 1800- ja 1900-luvuilla puuteollisuutta syntyi ja sammui joen rannoilla ja kanavointitöitä riitti runsaskoskisessa joessa. Pielisjoen viimeinen valjastusaalto oli 1950–1970 -luvuilla, kun jokea varustettiin nippu-uiton ja teollisuuden tarpeisiin suurin uittosuluin, avokanavin ja voimalaitoksin.

Kaltimon voimalaitos

Kaltimon voimalaitos rakennettiin Kaukas Oy:n Lappeenrannan tehtaan tarpeisiin. Rakentaminen aloitettiin toukokuussa 1956.  Voimalaitoksen koneasema tehtiin kahta koneistoa varten, joista ensimmäinen kytkettiin valtakunnan verkkoon syyskuussa ja toinen joulukuussa 1958. Punatiilisen funkkistyylisen rakennuksen suunnittelivat helsinkiläiset arkkitehdit Erik Kråkström ja Ahti Korhonen. Nykyisin laitoksen omistaa UPM Kymmene oyj Energia ja laitos jauhaa energiaa 135 gigawattia vuodessa.

Voimalaitoksen yhteyteen rakennettiin uiton tarpeisiin uusi, 1700 metriä pitkä, kanava, jonka pudotuskorkeus on 9 metriä. Valmistuessaan uittosulku oli Suomen suurin. Voimalaitoksen takia Pielisjoen vedenpinta nousi ja Kaltimon jokivarren tienoot muuttuivat reippaasti. Nesterinsaaren kanava jäi joen itäiseen haaraan rakennetun massiivinen maapadon ja patoaltaan alle. Kaltimon vanha kanava ja Häihän kanava jäivät myös altaaseen ja menettivät merkityksensä.  Kaltimon pahvitehdas räjäytettiin nousevan veden tieltä, ja Pielisjoen yli johtava maantiesilta oli rakennettava uudestaan. 

Kaltimo © Pohjois-Karjalan museo

 

 

Kuurnan voimalaitos

Kuurnan Voima Oy:n perustettiin syksyllä 1958. Voimalaitoksen rakentamisen aloittamista viivästyttivät vaikeudet padotusaltaiden maahankinnoissa. Lisäksi ajankuvaan kuului ydinenergiaan liittyviä suunnitelmia, ja vesivoiman rakentaminen oli hienoisessa vastatuulessa. Toisaalta voimalaitoshanketta puolustettiin aluepoliittisilla näkökohdilla. Itä-Suomi oli tuolloin synkkää työttömyysaluetta. Voimalatyömaa pääsi vauhtiin vuonna 1967. Valtaosa rakentajista oli Pielisjoen rantakunnista ja työluvan sai 1 325 työntekijää. Voimalaitoksen rakentamiseen kytkettiin myös mittavia väylien muutostöitä joella. Vaalea, yksikertainen voimalaitosrakennus siltoineen ja kanavineen valmistui vuonna 1971. Valtaosin Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n omistaman Kuurnan vuosituotto on 115 gigawattia.

Kaltimon voimalaitoksen rakentaminen
© Pohjois-Karjalan museo / Esko Eskelinen

Ennen niin vuolas Pielisjoki virtaa nykyään verkkaisesti. Vedenkorkeus, penkereet ja koko jokimaisema ovat muuttuneet ensimmäisestä koskien perkauksista. Vaikka voimalaitokset patoaltaineen ovat muokanneet maisemaa ihmisten tarpeita varten, ovat ne näyttäviä teollisuushistoriakohteita.

Iiris Heino, amanuenssi
Pohjois-Karjalan museo

Pohjois-Karjalan museon näyttelyssä Ei vettä rantaa rakkaampaa navigoidaan pitkin oman maakunnan vesistöjä.

Bongaa teollisuuden ja tekniikan kulttuuriympäristöjä

Elämme teollisuuden ja tekniikan monin tavoin määrittämässä ympäristössä. Aamulla sähkö valaisee kotimme ja sen avulla valmistamme aamupalamme. Päivällä joukkoliikenne ja muut kulkuneuvot kuljettavat meidät paikasta toiseen. Hoidamme monet työmme mobiilein välinein eli kännyköin ja kannettavin tietokonein. Kuljemme ympäristöissä, mitkä rakentuvat ja joita hallitaan erilaisen tekniikan keinoin. Illalla rentoudumme vaikkapa soutulaitteessa kuntoillen tai televisiota katsellen.  Monet arkemme asiat kuten vaatteet, astiat ja lelut syntyvät teollisuuden tuottamina.

Rautatieasemien historian ja nykypäivän luontevasti yhdistäviä
ympäristöjä on helppo bongata matkan varrella.
Kuva: Päivi Maaranen 2012.

Elomme ja arkemme on siis tekniikan määrittelemää. Monet elinympäristömme ovat puolestaan syntyneet teollisuuden vuoksi. On siis luonnollista, että Euroopan kulttuuriympäristöpäivien tämän vuoden teemana on teollisuuden ja tekniikan perintö. Myös Museoviraston Kulttuuriympäristön suojelun Facebook-sivuston kesäsarja "Bongaa kulttuuriympäristöä" keskittyy kesällä 2015 teollisuuden ja tekniikan kulttuuriympäristöihin.

"Bongaa kulttuuriympäristöä" esittelee monenlaisia teollisuuden ja tekniikan synnyttämiä tai luonnehtimia ympäristöjä. Kohteet on valittu niin, että ne edustavat erilaista kulttuuriperintöä eri puolilta Suomea. Osa kohteista on muuttunut jo arkeologiseksi kulttuuriperinnöksi, mutta monet ovat vielä käytössä ja elinympäristöinämme. Osa kohteista on sellaisia, että niihin voi tutustua paikan päällä, mutta osaan ei valitettavasti pääse vierailemaan. Julkaisujen ja verkon aineistojen avulla niistäkin voi saada hyvän käsityksen. Joistakin kohteista on tallentunut myös aineistoa mm. muistelmien ja vanhojen valokuvien muodossa. Monissa paikoissa on museo tai näyttely, jossa kerrotaan paikan historiasta.

Vaajakosken teollisuusympäristö voimalaitoksineen on
hyvä bongauskohde; se esiteltiin Bongaa kulttuuriympäristöä
-sarjassa jo vuonna 2013. Kuva: Päivi Maaranen 2012.

Bongaa kulttuuriympäristöä -sarjassa ehditään käsittelemään vain muutamia maamme kohteista. Sen vuoksi sarjaan liittyy myös mahdollisuus esitellä itse merkittävinä, kiinnostavina, innostavina tai muuten läheisinä pitämiään teollisuuden ja tekniikan ympäristöjä. Nämä esittelyt voi sujauttaa Kulttuuriympäristön suojelun Facebook-sivun Euroopan kulttuuriympäristöpäivien tapahtumasivulle. Samalla on mukana jäsentämässä yhteistä käsitystämme siitä, mitä teollisuuden ja tekniikan kulttuuriperintö on.  Kaikkien ajatukset ja mielipiteet ovat asiassa yhtä tärkeitä ja tervetulleita!

Päivi Maaranen
Museovirasto