 |
| Ratinan stadionin katettu pääkatsomo on yksi hienoimmista teräsbetonikatsomoista Suomessa. Stadionin nykykatsomoissa on kaikkiaan 16 800 istumapaikkaa. Kuva Hilkka Högström. |
Ratinan stadionin rakentaminen on yksi Tampereen kaupungin liikunta- ja
urheilupaikkarakentamisen varhaisista virstanpylväistä. Samaan sarjaan kuuluvat
sitä ennen valmistunut Pyynikin uimahalli, Koulukadun tekojäärata-alue sekä
samoihin aikoihin Ratinan kanssa rakenteilla ollut Hakametsän jäähalli, kaikki
liikuntapaikkarakentamisen pioneereja Suomessa.
Ratinanniemi oli alunperin Kalevankankaan-Pyynikin harjujonoon kuuluva
korkea harju. Harjua käytettiin 1910-luvulta alkaen hiekanottopaikkana ja se
madaltui lähes Pyhäjärven tasoon. Kiertävät tivolit ja sirkukset pystyttivät
telttansa Ratinan soramonttuun.
Kaupunginarkkitehti Elis Kaalamo esitti 1932, että kaupunkikuvallisesti
tärkeä niemi hyödynnettäisiin rakentamalla hiekkakuoppaan urheilustadion. Niemeen
sijoitettiin luistinrata 1936.
Urheilukeskusta Ratinaan suunnitteli mm. Helsingin Olympiastadionin suunnittelijana
tunnettu arkkitehti Yrjö Lindegren, mutta suunnitelmaa ei koskaan toteutettu. Sen
sijaan paikalle valmistui Lindegrenin suunnittelemana Helsingin Olympialaisia
varten 1952 väliaikainen, puurakenteinen katsomo, josta seurattiin heinäkuussa 1952 viittä Olympialaisten jalkapallo-ottelua. Niiden muistoksi
stadionin viereinen aukio on nimetty Olympia-aukioksi. Aukion keskellä on Pentti
Papinahon veistos "Vesieste"(1963).
Nykyinen stadion rakennettiin Tampereen kaupungin talonrakennusosaston
toimesta 1963-1967 arkkitehti Timo Penttilän suunnitelman mukaan. Rakennesuunnittelun
teki diplomi-insinööri Bertel Ekengren. Stadionia käytettiin ensimmäisen kerran
1965 Kalevan kisoissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti