LOGOMO - konepajasta kulttuuritilaksi

Eläköön rakennus! juttusarjassa esitellään kohteita, joissa käyttötarkoitus on muuttunut. Sarjaan voi edelleen ilmiantaa rakennuksia tai rakennelmia!



VR:n Turun konepajan ensimmäinen osa, korjausverstas, valmistui vuonna 1876. Sen suunnitteli rautatieinsinööri Hugo Neuman. Tämä osa on jäänyt myöhempien vaiheiden sisälle. Konepaja on kasvanut nykyiseen kokoonsa vähitellen, noin kymmenen vuoden välein tehtyjen laajennusten myötä.

Rakennuskokonaisuus radan puolelta.
Kuva: Hartela/Joni Rantasalo

Vanhin näkyvä osa, kertaustyyliä edustava punatiilinen rakennus, valmistui arkkitehti Bruno Granholmin suunnitelmien mukaan vuonna 1899. Basilikamaisessa korjaushallissa on näyttävät, teräksiset kattotuolirakenteet.

Konepajan vanhimman osan teräksiset kattorakenteet.
Kuva: Museovirasto/Seija Linnanmäki

Konepajakokonaisuus muodostui pitkään useista eri rakennuksista, jotka yhdisti toisiinsa vuonna 1971 rakennettu uusi korjaus- ja vaunuhalli. Viimeisin laajennusvaihe valmistui vuonna 1979. Konepajatoiminta eli vetureiden ja vaunujen korjaaminen rakennuksessa loppui vuonna 2002.

Konepajan korjaushalli ennen sen muuttamista LOGOMO-saliksi.
Kuva: Hartela/Rami-Matti Lahtinen

     LOGOMO-sali valmiina klassisen musiikin konserttiin.
Kuva: Hartela/Joni Rantasalo   

Hartela Oy osti Konepajan Palmberg TKU Oy:ltä vuonna 2009. Heikki Hartela toimi aktiivisena konepajan muutoksentekijänä. Hän ryhtyi suunnittelemaan yhdessä arkkitehti Pekka Vapaavuoren kanssa sopivaa uutta käyttötarkoitusta ja kohteen kunnostamista. Muutossuunnitelmia ja muutoksia on tehty hyvässä yhteistyössä museoväen kanssa.

Rakennus muutettiin vuoden 2010 aikana kulttuuritilaksi ja se sai nimen Logomo. Rakennukseen valmistui Turun kulttuuripääkaupunkivuodeksi näyttelytilat sekä konsertti- ja teatteritila. Rakennuksen suurin tila, vuonna 1971 valmistunut korjaushalli, on muutettu vuoden 2011 jälkeen konserttisaliksi eli Logomo-saliksi, jonka tilajako on muunneltavissa. Tässä yhteydessä julkisivuun tehtiin korotus, joka istuu rakennukseen hyvin. Sisätiloissa on säilytetty rakennuksen konepajamainen ominaisluonne, johon kuuluvat seinien säilyttäminen tiili- ja betonipintaisina sekä tekniikan ja kattokonstruktioiden näkyminen.

Vuonna 1971 rakennetun korjaushallin eteläpää, josta on tuleva Logomo-salin aulatilaa.
Kuva: Hartela/Rami-Matti Lahtinen

Logomo-salin aula korjaushallin muutoksen jälkeen.
Kuva: Hartela/Joni Rantasalo

Logomon kokonaisuus, 24 000 neliötä, valmistuu vaiheittain. Nyt käytössä on Logomo-sali, viisi erilaista muunneltavaa tilaa, jotka palvelevat erilaisia tapahtumia, taiteilijatiloja sekä ravintola Logomo Kitchen. Keväällä 2013 valmistuu noin 5 000 neliötä työtiloja luovan alan yrityksille.

Konepajan vuonna 1992 rakennettuun siipeen valmistuu vuoden 2013 aikana työtiloja luovan alan yrityksille.
Kuva: Turun museokeskus/Sanna Kupila

 

Vuoden 1922 rakennusosa sisältä.
Kuva Turun museokeskus/Sanna Kupila

Koko talon remontti valmistuu vuonna 2014, jolloin valmistuu lisää työtiloja yrityksille sekä taitelijatyötiloja. Logomo on luovan talouden, taiteen ja kulttuuriin keskus. Rakennus onkin saanut suuren suosion monikäyttöisyytensä vuoksi.

Sanna Kupila
Kirjoittaja on Teollisuusperintöseuran hallituksen jäsen ja työskentelee tutkijana Turun museokeskuksessa

Lisätietoja:

LOGOMO (Logomo)



Seuraava Eläköön rakennus! kohde esitellään ensi viikon tiistaina 14.5.2013.

Lue myös lisää  vuositeemasta Eläköön rakennus! ja tule mukaan järjestämään ohjelmaa rakennusperintöpäiville!