Suljetusta avoimeksi ja talon identiteetin palauttaminen - puutarhakahvila Tervapääskyn tarina

Motto:

”Talojen kieli on sitä arkkitehtuuria, jota kaikki ymmärtävät ja osaavat äidinkielen tavoin. Arkkitehtuurin kuvilla on vastineensa jokaisen sielussa. ” (Bachelard: Tilan poetiikka)

Vuonna 1913 rakennettu Renvallin huvila tunnetaan Sääksmäellä nimellä Tervahuvila tai Tervapirtti.
Kuva: Renvallin perhealbumi

Sääksmäen keskiaikaisen kirkon itäpuolella vanhan Tampere – Hämeenlinna - maantien varrella Kelhinharjun rinteessä on maisemaa hallitseva musta kansallisromanttinen kaksikerroksinen hirsirakennus, johon ohikulkijan huomio kiinnittyy helposti. Se tuo mieleen norjalaisen alppimajan tai vanhan karjalaistalon.

Talveksi nostetaan yläkerran parvekkeelle luukut suojaksi.
Kuva: Harri Sulonen, Tampere

Yksityisomistuksessa oleva 100-vuotias huvila avautuu nykyisin muutamaksi heinäkuun viikoksi puutarhakahvila Tervapääskynä. Vuosien 2005 – 2006 ennallistavassa korjauksessa alakerta palautettiin entiseen arkkitehtoniseen tunnelmaansa. Korjauksessa mahdollistettiin myös rakennuksen yleisökäyttö modernisoimalla keittiö ja saniteettitilat.

Keittiö uusittiin niin, että sitä voidaan käyttää myös kesäkahvilan keittiönä.
Kuva: Harri Sulonen, Tampere



 Vanhan huvilan arvoitus

Ostimme mieheni kanssa Renvallin vanhan huvilan mummulaksi kesällä 2001. Olimme ainoat ostajat. Ehkä kiinnostuneita pelotti se, ettei talon ulkonäköä tai ikkunoiden muotoa saanut muuttaa.  Meistä rakennus juuri talovanhuksena on upea. Eniten meitä mietitytti se, onko meistä huvilan säilyttäjiksi. Huvila kun on rekisteröity Valtioneuvoston vahvistamaan kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten joukkoon. Vaikka huvila on ulkopäin ”suojeltu”, sisätilojen suojelu Suomessa on vielä harvinaista.

Hirsiseinien tervauksen vuoksi rakennusta on Sääksmäellä kutsuttu Tervahuvilaksi. Se olikin säilynyt ulkopuolelta ja pääosin rakenteiltaan alkuperäisenä.  Edellinen omistaja oli muuttanut alakerran huoneiden mittasuhteita. Katot oli madallettu, lankkulattiat päällystetty lastulevyillä ja muovimatoilla, hirsiseinät eristetty mineraalivillalla ja vuorattu paneeleilla. Keittiöstä oli vanha keltainen, ylhäältä ladattava kaakelihella purettu, ja keittiön ulko-ovi oli suljettu. Yläkerran kesäiset makuuhuoneet olivat säilyneet alkuperäisinä. 


Kesällä 2005 aidattiin puutarha ja rakennettiin vanhan valokuvan mukainen portti.
Sen piirsi arkkitehti Matti Klemola SAFA ja toteutti taitavasti Pertti Petäjistö Sääksmäeltä.
Kuva:  Anna Valli, Tampere



Päätimme, ettemme ryhdy suin päin korjaamaan tai uudistamaan rakenteita. Ryhdyimme tutkimaan huvilan ja sen rakentajan tarinaa päästäksemme selville, mitä olimme ostaneet. Sillä matkalla olemme yhä, yhtenä tuloksena entisöity huvila, puutarhakahvila Tervapääsky.

Alakerta entisöintiin perin pohjin v. 2005 – 2006, suunnittelijana arkkitehti Matti Klemola SAFA, vastuullisena toteuttajana kokenut entisöinnin opettaja, urakoitsija Aki Sulonen oppilaineen.
Kuvassa on alakerran salin takka. Entisöinnissä seinät käsiteltiin vahvalla kahvipatinalla. Siten myöhemmin tehtyjen remonttien vauriot saatiin peittoon. Kuva: Harri Sulonen, Tampere


Jyrkässä rinteessä sijaitsevan huvilan pohjoisseinässä oli muutamia lahovaurioita, kun sulava vesi oli valunut ja lahottanut hirsiä. Huvilan kulttuurikartoituksen ja huolellisen suunnittelun jälkeen alakerran ennallistavassa korjauksessa vuosina 2005 – 2006 poistettiin sisäpuolen pintakerroksia, joissa ei ollut huomioitu huvilan rakennusajankohtaa eikä arkkitehtuuria.

Myös keittiön ovi eli palvelijoiden kulkuväylä takaovi  korjattiin ja avattiin uudelleen.
Kuva: Harri Sulonen, Tampere

Pikkuhiljaa tutkimuksiemme myötä entisöinti eteni, ensin alakerran ikkunat, sitten aita ja portti, sitten alakerta ja viimeisimpänä puutarha. Sisäkatto palautettiin alkuperäiseen korkeuteen poistamalla vuosien aikana tehdyt madallukset. Samalla kirjastohuoneen hirsirakenteen taidokkaat holvaukset paljastuivat. Alkuperäiset pinnat kuorittiin esiin aiempien korjausten alta ja paikattiin. Vaurioituneet hirret vaihdettiin, lattioiden ja ikkunoiden tilkkeet täydennettiin.



Ikkunoiden holvaukset löytyivät.
Kuva: Harri Sulonen, Tampere

Lyijylasi-ikkuna, uuni ja alakerran ikkunat kunnostettiin ennallistaen. Käytettävät maalausyhdistelmät ja sävytykset räätälöitiin paikan päällä. Sähköjohdot vedettiin piiloasennuksena. Vesijohdot asennettiin kaukaloihin, joista vesi ohjautuu suoraan viemäreihin, jos vesivahinko sattuu. Kaikkialla käytettiin ekologisia, hengittäviä materiaaleja. 


Kirjastohuoneen kansallisromanttinen lasi-ikkuna irrotettiin varovasti hirsien lasketumisesta aiheutuneesta puristuksesta.  Nina Lehos entisöi sen, jonka jälkeen ikkuna asetettiin paikoilleen.
Kuva: Harri Sulonen, Tampere

Puutarha oli villiintynyt, mutta risukosta on löytynyt aikanaan suunniteltu puutarha perinnekasveineen. Puutarhan kasvit ja kukkien värisävyt ovat Renvallin suunnittelemat. Puutarhan kunnostus alkoi kesällä 2012.



Vanhan puutarhan kunnostamistyö alkoi v. 2012.
 Suunnittelijana ja toteuttajana on MMM Anna Lassila Fiskarsista.
Puutarhan kunnostaminen on meneillään yhä.
Kuva: Harri Sulonen, Tampere

Suljetusta avoimeksi

Jo kesällä 2002 avasimme puutarhakahvila Tervapääskyn, koska Tervahuvila näytti kiinnostavan ohikulkijoita. Suosio yllätti meidät. Järjestämme Renvallin henkisenä perintönä myös runoiltoja ja pienimuotoisia konsertteja. Lepakkoretkilläkin on oma yleisönsä.

Nykyisin huvila on aina heinäkuussa muutaman viikon ajan kaikille avoinna puutarhakahvila Tervapääskynä. Jokaisella kävijällä on mahdollisuus päästä yksityisomistuksessa olevaan rakennuksen alakertaan, katsella arkkitehtuuria, kuunnella talon tarinoita, nauttia kakkukahvit sisällä tai puutarhassa, olla maisemassa ja katsoa maisemaa, aistia 1900-luvun alun viipyilevää huvilatunnelmaa.

Vanhassa miljöössä tapahtuu mielenkiintoisia kohtaamisia isäntäväen, asiakkaiden tai vaikkapa runoiltojen esiintyjien välillä. Muina aikoina rakennus on alkuperäisessä käytössään yksityisenä huvilana.

Sisäkuva – Tervapääskyn kesätunnelmaa.
Kuva: Anna Valli, Tampere



Huvilan ja Renvallin tarina kirjaksi

Rakennuksen ja sen rakentajan tarinan tutkimisen toisena tuloksena on huvilan satavuotisjuhliin tänä kesänä ilmestyvä yli kymmenen asiantuntijan työstämä 150-sivuinen teos. Toimittamani kirja Tervapääskyn siivellä – Thorsten Renvallin ja hänen huvilansa tarina ei ole vain itsenäistymisen kuohuvien vuosien ja menneen elämänmuodon historiaa. Teos kertoo myös, millaisten muodonmuutosten jälkeen kansallisromanttisessa talossa ja vanhassa puutarhassa eletään suurimman osan vuotta tämän päivän mummulaelämää.

Kirjasssa hahmotellaan Renvallin sukua ja persoonaa sekä Sääksmäen kirkon seutua. 1900-luvun alun herrasväen huvilakulttuuri on taustana rakennuksen arkkitehtuuria, entisöintiä ja vanhaa puutarhaa koskevissa luvuissa. Teos esittelee myös Renvallin elämäntyötä ornitologina ja luonnonsuojelijana sekä Renvallin vuonna 1918 johtamaa Petsamon retkeä.

Tervahuvilan rakennuttaja, turkulainen filosofian tohtori, lehtori Thorsten Renvall oli merkittävään sivistyssukuun kuulunut aktiivinen ornitologi ja kiihkeä suomalaisuusmies. Hän halusi toisen sortokauden aikana kesälomalle sisämaan maisemaan, peltojen, järvien ja kirkon myyttiseen kansalliseen idylliin.

Vuonna 1912 suunnitellun ja 1913 valmistuneen huvilan arkkitehti on ollut ilmeisesti Renvallin perheystävä Lars Sonck, vaikka alkuperäisiä piirustuksia ei ole löydetty. Talon rakentaminen kuvataan erittäin hyvin Turun maakunta-arkistossa sijaitsevassa Thorsten Renvallin yksityisarkistossa. Siellä säilyneissä ja Sääksmäeltä lähetetyissä, rakennustyötä valvoneen Lennart Carsltedtin kirjeissä ainoastaan arkkitehdin nimi ja rakennuspiirustukset puuttuvat!

Kirjoittaja: Liisa Niinikangas

Kahvila Tervapääskyn yhteystiedot ja aukioloajat

Osoite: Sääksmäentie 825, 37700 Sääksmäki. puh. 0407154160 (Kari Niinikangas)

Avoinna kesällä 2013: 30.6. – 28.7.2013 ti – su klo 11 – 17, ma suljettu

Lisätietoja

• Puutarhakahvila Tervapääsky (Facebook)
• Tervapääskyn siivellä – Thorsten Renvallin ja hänen huvilansa tarina, toim. Liisa Niinikangas, 2013. Saatavana Tervapääskystä ja Enostonen verkkokaupasta.
• Arja Maunuksela: Tervapääskyn siivellä. Glorian antiikki 2/2011.

Eläköön rakennus! juttusarjassa esitellään kohteita, joissa käyttötarkoitus on muuttunut. Sarjaan voi edelleen ilmiantaa rakennuksia tai rakennelmia!

Lue myös lisää  vuositeemasta Eläköön rakennus! ja tule mukaan järjestämään ohjelmaa rakennusperintöpäiville!