Pappilan vihreä keidas – Rosenlundin pappila ja Aspegrenin puutarha

Pietarsaaren keskustan tuntumassa sijaitseva Rosenlundin pappila muodostaa historiallisine puutarhoineen, puistoineen ja talousrakennuksineen merkittävän pappilamiljöön. Pappilan puinen kaksikerroksinen päärakennus on rakennettu vuonna 1798 ja pihapiiriä rajaavat talousrakennukset myös 1700-luvun jälkipuoliskolla. Kirkkoherra, sittemmin lääninrovasti Gabriel Aspegrenin (1708–1789) 1700-luvulla Rosenlundin mäelle perustama puutarha on yksi Suomen vanhimmista pappilapuutarhoista. 2000-luvun alussa uuteen kukoistukseen herännyt puutarha toimii nykyisin sekä hyötypuutarhana että kasvien esittelyalueena, jossa järjestetään opastuksia ja monenlaisia tapahtumia, kuten syksyiset sadonkorjuumarkkinat.

Näkymä puutarhaan ansarin eli talvipuutarhan
yläkerrasta. Kuva: Eveliina Pehkonen.

Aspegrenin puutarha talousrakennuksineen on eräänlainen hyödyn aikakauden muistomerkki. Herraskartanot ja pappilat toimivat 1700-luvun puolivälin tienoilla alkaneella hyödyn aikakaudella usein puutarhaviljelyn esikuvina, levittäen tietoa ja valistusta. Rovasti Aspegren työskenteli aktiivisesti tehokkaamman maatalouden puolesta ja pyrki jakamaan tietämystään kansan keskuuteen.

Loistokas pappilapuutarha oli 1700-luvulla symmetrinen hyötypuutarha. Aspegren viljeli puutarhassaan lähinnä yrttejä, keittiökasveja ja hedelmäpuita. Kirkkoherra oli maan- ja puutarhaviljelyn uusien virtausten innokas kannattaja, joka toi seudulle ensimmäisenä omenan ja perunan. Yrttien ja keittiökasvien lisäksi rovastin kiinnostuksen kohteena olivat erityisesti omenapuut, joita hän pyrki tekemään tunnetuksi. Puutarhan eteläpuoli oli varattu humalatarhalle ja kaalimaalle.

Punamullatun ansarin yläkerrassa toimii kesäkahvila. Kuva: Aleksi Malinen.

Aspegrenin kuoltua puutarha rapistui ja villiintyi hiljalleen. Nykyään Aspegrenin puutarha on kuitenkin ennallistettu 1700-luvun asuun sorakäytävineen ja symmetrisine viljelykortteleineen. 2000-luvun alussa huolellisesti toteutetulle entistämistyölle olivat pohjana vuoden 1777 asemapiirros ja aksonometrinen kuvaus pappilasta, sen puutarhasta ja pihapiiristä. Samalla rakennettiin uudelleen keskellä puutarhaa sijaitseva keltainen 12-kulmainen huvimaja sekä puutarhan itäisellä nurkalla sijaitseva ansari eli talvipuutarha – molemmat vanhojen piirustusten mukaan. Pääpiirteissään puutarha on säilyttänyt alkuperäisen luonteensa kiviaitoineen, porttirakenteineen ja ruutanalammikoineen. Pappilaa ja puutarhaa ympäröivillä avoimilla pelloilla ja niityillä käyskentelee kesäkaudella myös eläimiä, kuten lampaita ja kanoja.

Kahdeksankulmainen huvimaja on rakennettu 1700-luvun
rakennuspiirustusten mukaan. Kuva: Eveliina Pehkonen.

Hyötypuutarhassa kasvatetaan nykyäänkin 1700-luvulle tyypillisiä kasveja, muun muassa käytön mukaan ryhmiteltyjä lääke- ja maustekasveja. Entisen pappilan eteläkulmalle on myös perustettu kivimuurin ympäröimä pieni ruusutarha ja raamatullinen teemapuutarha. Vanhan ajan kasvilajien lisäksi puutarhasta löytyy myös nykyajan hyötykasveja. Puutarhan alempi, idänpuoleinen osa toimii vuokraviljelypalstoina. Lisäksi jokaisen korttelin kulmaan on istutettu omenapuu Gabriel Aspegrenin hengessä. Omenalajikkeita on noin 70, joista vanhin on tiettävästi peräti 1500-luvulta. Kasvilajikkeita puutarhassa on lähes viisisataa, ja koko alueella viljellään luonnonmukaisin menetelmin.

Nykyisin Rosenlundin aluetta hallinnoi ja kehittää vuonna 2007 perustettu Aspegrenin puutarhasäätiö, jonka perustivat Pietarsaarenseudun seurakuntayhtymä, Pietarsaaren kaupunki, Pedersören kunta, Luodon kunta ja Pohjanmaan liitto. Säätiö pyrkii herättämään kiinnostusta puutarhanhoitoon, maanviljelykseen, ympäristöön, käsityöläisyyteen, kotiseututyöhön ja historiaan.

Vuonna 2001 perustettu Aspegrenin puutarhayhdistys vastaa käytännön puutarhatoiminnasta. Sen tavoitteena on edistää kiinnostusta ja tietämystä Aspegrenin puutarhasta ja Rosenlundin alueen kulttuurimaisemasta. Punamultaisen ansarin yläkerrassa sijaitsee nykyisin puutarhayhdistyksen kesäkahvila Café Örtagården. Pietarsaarenseudun kotiseutumuseo on toiminut Rosenlundin komeassa 1770-luvun kivinavetassa vuodesta 1954 lähtien.

Pietarsaarenseudun kotiseutumuseo avattiin kunnostettuun kivinavettaan
vuonna 1954. Kuva: Eveliina Pehkonen.

Vuonna 2013 pappilan päärakennusta alettiin kunnostaa 1700-luvun tyyliin, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselta ja muilta tahoilta saadun rahoituksen avulla. Suuressa peruskunnostus- ja restaurointihankkeessa on mukana myös Museovirasto. Heinäkuun 2014 alussa tiloissa avattiin uusi kahvila, Cafe Rosenlund. Pappilasta halutaan tehdä kaikille avoin paikka, jonne on tarkoitus tulla myös koulutus-, kokous- ja juhlatiloja. Kokonaisuudessaan Rosenlundin mäki on kaikkien aistien vihreä keidas, jossa saa vapaasti oleskella ympäri vuoden.

Lue lisää: http://www.rosenlund.fi/portal/

Eveliina Pehkonen

Kirjoittaja on Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelman maisteriopiskelija, joka on korkeakouluharjoittelussa ympäristöministeriön rakennetun ympäristön osastolla. Kirjoittaja osallistui kesäkuussa maisemantutkimuksen oppiaineen kulttuuri- ja perinnekasvikurssille, jonka aikana vierailtiin mm. Pietarsaaren puutarhakohteissa.