Kansallismuseon liikuntaympäristökyselyyn tähän mennessä saapuneissa vastauksissa on muisteltu erityisesti 1960-lukua ja lapsuuden liikuntapaikkoja. Vastaajille mieleen jääneitä paikkoja ovat olleet luisteluradat, urheilukentät sekä maauimalat.
Kotkan maauimala joskus ennen 1960-lukua. Kuva Museovirasto Albin Aaltonen. |
Maauimalat olivat merkittäviä paikkoja kaupunkilaislapsille. Niissä myös käytiin paljon. Yksi vastaajista kertoo viettäneensä kesät Uimastadionilla, koska perheellä ei ollut yhteyksiä maaseudulle. Päivät olivat yksinäisiä, sillä kaverit viettivät kesälomaa maalla.
Kirjoittaja teki joka aamu eväät ja käveli äidin jättämät 20 penniä taskussaan uimastadikalle, jossa vierähti usein koko päivä. Altaissa vietetty aika ei mennyt hukkaan: Palkinnoksi jäi hyvä uimataito ja uimamaisterin arvo. Kirjoittaja kertoo Uimastadionin säilyneen hyvänä muistona. Se oli paikka, joka tarjosi yksinäiselle lapselle tekemistä pitkiin kesäpäiviin.
Toinen kirjoittaja muistaa Kumpulan maauimalan, jossa hän monen muun kaupunkilaislapsen tavoin oppi uimaan. Paikka oli jäänyt kirjoittajalle hyvin mieleen. Hän kertoo, että juuri mikään ei ollut muuttunut, kun hän parikymmentä vuotta myöhemmin palasi sinne omien lastensa kanssa. Sisääntuloporttikin kolahti samalla tavalla kuin omassa lapsuudessa.
Millaisia muistoja sinulla on liikuntapaikoista? Kansallismuseon kerää muistoja ja kokemuksia kaikenikäisiltä vastaajilta eri vuosikymmeniltä ja erityyppisistä liikunta- ja urheiluympäristöistä. Voit kertoa johonkin paikkaan liittyvistä muistoista, sen historiasta tai vaikka sen kohtaamista uhista. Voit lähettää myös valokuvia. Katso lisätiedot täältä ja osallistu!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti