Esitteillä näkyvyyttä tapahtumalle!

Erilaisilla esitteillä ja julisteilla saa tehokkaasti näkyvyyttä tapahtumalle kuin tapahtumalle. Euroopan kulttuuriympäristöpäivien tapahtumajärjestäjiä varten on tuotettu erilaisia kulttuuriympäristöpäiviä ja tämän vuoden teemaa esitteleviä itse tulostettavia ja valmiiksi painettuja aineistoja.

Viime vuonna tehtyä Euroopan kulttuuriympäristöpäivien painettua yleisesitettä voi tilata Suomen Kotiseutuliitosta tapahtumissa jaettavaksi ja myös houkuttelemaan uusia tapahtumajärjestäjiä mukaan. Esite on kaksikielinen. Yleisesitettä voi tilata Suomen Kotiseutuliitosta osoitteesta erp(at)kotiseutuliitto.fi.

Esite tarjoaa värikkään kuvakimaran maamme erilaisista kulttuuri-
ympäristöistä - sisätiloista lähiöihin, niityistä kalliomaalauksiin.

Yleisesitteen lisäksi esitteitä on saatavilla sähköisessä muodossa: voit printata verkosta vuoden 2015 teemaesitteen sekä -julisteen.

Esitteessä teollisuuden ja
tekniikan perinnön vuositeema 2015.

Teollisuuden ja tekniikan perinnön teemavuoden esite on saatavilla sekä suomeksi että ruotsiksi. Julisteesta on tehty myös kirjoitustilalla varustettu versio, johon on mahdollista lisätä oman tapahtuman tietoja. Itse tulostettavat materiaalit löytyvät Rakennusperintö.fi-palvelusta suomeksi ja ruotsiksi.

Teemajulisteella voit markkinoida omaa tapahtumaasi.
Tekstit sekäsuomeksi, ruotsiksi että englanniksi.

Euroopan kulttuuriympäristöpäivien vuoden 2015 teemana on Teollisuuden ja tekniikan perintö. Tapahtuman erityisenä kohderyhmänä ovat lapset ja nuoret. Teeman kautta halutaan saada kaikki, myös lapset ja nuoret huomioimaan teollinen perintö pintaa syvemmältä. Päiviä vietetään syyskuun toisena viikonloppuna eli 11.–13.9.2015, mutta yksittäisiä tapahtumia järjestetään pitkin vuotta. 

Kirjapainot Helsingin teollisen kulttuuriperinnön ytimessä

Helsinki tunnettiin jo 1800-luvulla suurten sanomalehtien, kirjapainojen ja kustannusyhtiöiden kaupunkina. Nyttemmin kirjapainojen merkitys pääkaupungin elinkeinoelämässä on vähentynyt, mutta vielä viitisenkymmentä vuotta sitten kirjapainoteollisuus oli Helsingin suurin teollinen työllistäjä.

Kirjapainoille oli ominaista, että ne toimivat kaupungin sydämessä. Ensimmäiset helsinkiläispainot 1820-luvulla perustettiin kaupungin hallintokeskuksen lähelle Kruununhakaan ja Esplanadien tuntumaan, sillä kirjapainoissa asioi tuolloin pääasiassa hallinto- ja yliopistoväkeä. Kun kaupunki laajeni etelään kohti Punavuoren ja Ullanlinnan kallioita, seurasivat kirjapainot asutuksen ja nopeasti kasvavan liiketoiminnan perässä.

Rautakirjan jakeluautoja Hietalahden rannassa. Autot noutivat tuotteita
takana olevan talon graafisen alan yrityksistä. Kuva: Päivälehden arkisto.

Hietalahden satamaradan valmistuminen vuonna 1894 keskitti kirjapainojen toimintaa Kampin kaupunginosaan. Erityisen suosittu oli Lönnrotinkatu, joka alkoi keskikaupungilta ja päättyi satamaan. Lönnrotinkatua onkin kutsuttu Suomen ”painavimmaksi kaduksi”. Esimerkiksi 1960-luvun puolivälissä sen varrella toimi kuusitoista kirjapainoa. Naapurustossa Annankadulla oli seitsemän, Kalevankadulla kuusi ja Uudenmaankadulla kolme kirjapainoa. Aivan niiden lähellä, Mannerheimintiellä toimi Hufvudstadsbladetin ja Ludviginkadulla Helsingin Sanomien kirjapainot. Painokoneiden jyrinä ja latomakoneiden kilinä olivat kiinteä osa pääkaupungin ydinkeskustan elämänrytmiä.

Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien painaminen aivan Helsingin
ydinkeskustassa hallitsi pääkaupungin öistä katukuvaa paperitoimitusten ja
lehtien jakelun muodossa. 1976 kuorma-autoliikenne alkoi jo pahasti
ylikuormittaa katuväylää. Vuonna 1978 paino siirtyikin avarampaan
toimintaympäristöön Vantaan Martinlaaksoon. Kuva: Päivälehden arkisto.

Enimmillään pääkaupungin kirjapainot työllistivät 12500 ihmistä, mutta kasvu taittui 1970-luvulle tultaessa. Tällöin suuret kirjapainot alkoivat tilanpuutteen vuoksi muuttaa pois keskustasta. Muuttoliike suuntautui pääasiassa Espooseen ja Vantaalle.

Helsinkiläisen kirjapainoteollisuuden perinteeseen pääsee tänäänkin tutustumaan Päivälehden museon Painokellarissa Ludviginkadulla. Painokellari sijaitsee 1950-luvulla rakennetussa Sanoma Oy:n kiinteistössä, samoissa tiloissa, joissa painettiin Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat aina vuoteen 1978 saakka.

Tilgmannin kirjapaino osti vuonna 1872 Annankadun ja Lönnrotinkadun
kulmassa sijainneen tontin, jolle rakentui vaiheittain massiivinen toimitalo.
Kirjapaino siirsi toimintansa Espooseen 1970-luvun alussa ja kiinteistössä
toimii Euroopan kemikaalivirasto. Kuva: Erkki Järvinen.

Painokellarissa järjestetään tänä keväänä sarja Euroopan kulttuuriympäristöpäivien Teollisuuden ja tekniikan perinnön teemavuoteen liittyviä työnäytöksiä, joissa vanhat kirjapainokonkarit kertovat ammatistaan: latomisesta, taittamisesta ja painamisesta. Näissä työnäytöksissä helsinkiläinen teollisuusperinne on vahvasti läsnä.

Markku Kuusela, tutkija, Päivälehden museo

Lisätietoa Päivälehden museon kevään työnäytöksistä.

Teollisuuden ja tekniikan teemavuosi avattiin Tampereella

Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä vietetään tänä vuonna teemalla Teollisuuden ja tekniikan perintö. Teemavuosi käynnistettiin 5.2.2015 Museokeskus Vapriikissa Tampereella pidetyssä avajaistilaisuudessa. Kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen avasi tilaisuuden ja teemavuoden 2015. Ministeri korosti puheenvuorossaan teollisuusympäristöjen merkitystä: ”Teollisuusrakennukset ja -ympäristöt, teollisuustuotteet, työprosessit, tehtaiden asuinalueet ja vapaa-aikaan liittyvät paikat ja toiminnot muodostavat tärkeän osan kulttuuriympäristöämme ja -perintöämme.”

Euroopan kulttuuriympäristöpäivät avattiin Vapriikissa.
Kuva: Pauli Reuhkala.

Ministeri kehottaa kaikkia osallistumaan tapahtumien suunnitteluun

Vapriikissa keskustelun aiheena olivat myös kulttuuriympäristöpäiviin liittyvät tapahtumat. Ministeri Viitanen toi esiin ihmisten aktiivisuuden merkityksen:

”Euroopan kulttuuriympäristöpäivien keskeisenä toimintamuotona on eri paikkakunnilla järjestettävät, vuoden teemaan liittyvät tapahtumat, joiden avulla ihmisiä herätetään huomaamaan ja keskustelemaan oman alueen kulttuuriympäristöstä, sen arvoista ja sen tulevaisuudesta. Tapahtumat toteuttavat erinomaisella tavalla kulttuuriympäristöstrategian tavoitteita lisätä lähiympäristön arvostusta ja eri tahojen keskinäistä vuorovaikutusta sekä aktivoida kansalaistoimintaa. Tämän vuoden teema tuo toimijoiden joukkoon toivottavasti myös uusia tahoja, kuten yrityksiä ja teollisuuslaitoksia.”

Kulttuuriympäristön tekijät 2014 -palkinto Porvooseen

Tapahtumassa palkittiin viime vuoden Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailun voittajat. Voittajiksi valittiin  Porvoon Pääskytien koulun 9. luokan oppilaat työllään Näkymätön Gammelbacka, jossa oppilaat toteuttivat ja dokumentoivat näyttelyn tulipalossa tuhoutuneesta Gammelbackan kartanosta. Rahapalkinnolla ja kukkakimpulla palkitut oppilaat ottivat vastaan onnittelut videopuhelun välityksellä.

Pääskytien koulun oppilaat palkittiin tilaisuudessa. Kuvassa Vapriikin
yleisöä sekä etualalla Jonina Vaahtolammi, Riitta Vanhatalo
ja ministeri Pia Viitanen. Kuva: Lauri Putkonen.

Uusi Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailuteema esiteltiin Vapriikin tilaisuudessa. Vuoden 2015 kilpailuteema on nimeltään Kerro tuotteen tarina. Valitun tuotteen kautta tutkitaan ympäristöä, tuotteen valmistusprosessia ja matkaa omaan elinympäristöön sekä havainnoidaan tuotteen kehityskaari. Kilpailusta voi lukea lisää täältä.

Päivän puheenaiheita

Tilaisuudessa kuultiin myös kulttuurialan asiantuntijoiden puheenvuoroja. Aiheina olivat esimerkiksi teollisuuden ja tekniikan perinnön hoito, kulttuuriympäristöstrategia ja Pirkanmaan maakuntamuseon aloittama Adoptoi monumentti -hanke, joka tähtää kulttuuriympäristöjen suojeluun.

Tilaisuudessa jaettiin myös Pirkanmaan kulttuuriympäristöpalkinto. Kunnianosoitus myönnettiin kotiseutuneuvos Jouko Hillukalle pitkäjänteisestä kotiseututyöstä.

Jouko Hillukka vastaanottaa Pirkanmaan kulttuuriympäristöpalkinnon.
Kuvassa myös Marjo Koskinen ja Tuija-Liisa Soininen.
Kuva: Miinu Mäkelä.

Kiitos kaikille mukanaolosta! Kiitos myös tilaisuudessa esiintyneelle Puhallinorkesteri Etelätuulelle!

Teollisuuden ja tekniikan perinnön teemavuosi lähtee Porissa käyntiin luentosarjalla

Porissa toimivan Rosenlew-museon juuret ovat tehdaslähtöiset. Museo avattiin yleisölle ensimmäisen kerran vuonna 1984 Rosenlew-yhtiön tehdasmuseona. Perustana oli kokoelma, jonka yhtiön palveluksessa työskennellyt Olavi Koskinen oli kerännyt pitkän uransa aikana.

Museorakennus on entinen kruununviljamakasiini, joka valmistui vuonna 1866 kruununvirkatalon etupihalle.  Sen suunnitteli G.T. Chiewitz. Saman suunnittelijan käsialaa on lähellä museota sijaitseva Keski-Porin kirkko, Kokemäenjoen rannan tuntumassa sekin. Museona toimiva makasiini on Aittaluodon tehdasalueen vanhin säilynyt rakennus ja suojeltu kulttuurihistoriallisen arvonsa vuoksi.

Rosenlew-museon julkisivu.
Kuva: Satakunnan museo.

Nykyään Rosenlew-museo toimii Satakunnan Museon yhtenä museoyksikkönä. Museorakennuksen ja kokoelmat omistaa Porin kaupunki, jolle ne siirtyivät vuonna 2003 silloiselta omistajaltaan UPM:ltä yhden euron nimellisellä kauppahinnalla.  Tilat kunnostettiin nykyaikaista museota varten, mutta kunnioittaen niiden alkuperäistä käyttötarkoitusta. Uudistettu museo sekä Rosenlew-yhtiön historiasta kertova perusnäyttely avattiin joulukuussa 2006.

Ympäri vuoden avoinna olevassa museossa nähdään joka vuosi kaksi uutta vaihtuvaa näyttelyä, joiden teemat liittyvät laajasti ottaen tekniikkaan ja teollisuuteen. Museo järjestää myös erilaisia tapahtumia, työpajoja ja luentosarjoja. Tallennustyössään museo vastaa erityisesti Rosenlewiin liittyvästä teollisuusperintöaineistosta.

Sampo-puimakone edustaa suomalaista maatalousteknologiaa.
Kuva: Satakunnan museo.

Rosenlew-museo aloittaa Euroopan neuvoston julistaman teollisuusperintövuoden 2015 viettämisen jo heti tammikuussa. Viiden luennon sarjassa käsitellään mm. teollisen perinnön vaalimista ja teollisuuden vaikutusta maisemaan. Yhtenä aiheena on porilainen pakkausteollisuus, jolla on ollut ja on yhä ympäri maailmaa ulottuvia yhteyksiä.  Mukana on myös kaksi luentoa, joissa käsitellään teollisuuden tietokoneistumisen varhaisia vaiheita. Monelle saattaa tulla yllättävänä tietona se, että teollisuuden ensimmäisiä tietokoneita käytettiin epävirallisesti ja jopa luvatta taiteen tekoon.

Rosenlew-museon järjestämän teollisuusperintövuoden 2015 luentosarjan tukijana on RKW Finland. Luentosarja on myös osa Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä.


Teollisuusperintövuoden 2015 luentosarjan ohjelma Rosenlew-museossa:

26.1.
DI Erik Rosenlew: Teollisen perinnön vaaliminen - esimerkkinä Rosenlew

2.2.
Maisemantutkija, FM Eeva Sinerjoki: Porin teollinen maisema on suunniteltua poliittista maisemaa

9.2.
Diplomiekonomi Gösta Eklund: Neljä vuosikymmentä mukana pakkausteollisuudessa

23.2.
Säveltäjä, FT Petri Kuljuntausta: Suomen tietokoneistuminen ja tietokonetaiteen ensiaskeleet 1960-luvulla

2.3.
Hallituksen puheenjohtaja Kari Kontula: Oy W. Rosenlew Ab:n tietohallinto 1967–1983

Rosenlew-museon luentosarjassa perehdytään teollisuuden
tietokoneistumiseen. Uusia IBM-tietokoneita v. 1966 ihailevat Porin
kaupunginjohtaja Oiva Kaivola ja Rosenlewin varatoimitusjohtaja
Gustav Rosenlew. Kuva: Sven Raita. Satakunnan Museo.

Luennot pidetään maanantaisin klo 17.30 -18.30 Rosenlew-museossa, Kuninkaanlahdenkatu 14, 28100 Pori. Luennot ovat avoimia kaikille ja niihin on vapaa pääsy. Rosenlew-museon kotisivut:  www.pori.fi/rosenlew-museo

Lisätietoja: Leila Stenroos, p. 044 701 9510, leila.stenroos(at)pori.fi

Tervetuloa vuositeeman avajaisiin Tampereelle 5.2.

Euroopan kulttuuriympäristöpäivien työryhmällä on ilo kutsua teidät Euroopan kulttuuriympäristöpäivien Teollisuuden ja tekniikan perintö -vuositeeman avajaistilaisuuteen torstaina 5.2.2015 klo 10 alkaen Museokeskus Vapriikkiin Tampereelle.

Kulttuuriympäristöpäivät on jokavuotinen tapahtuma, jolla edistetään kulttuuriperinnön tuntemusta ja arvostusta. Paikalliset toimijat toteuttavat avointen ovien päiviä, opastettuja kierroksia ja muita tapahtumia. Lapsille ja nuorille on oma kilpailu. Kaikki ovat tervetulleita mukaan!

Tilaisuuden juontaa Suomen Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo.

TILAISUUDEN OHJELMA

9.30 
Aamukahvia tarjolla, puhallinorkesteri Etelätuuli viihdyttää

10.00 
Teollisuuden ja tekniikan perintö -teemavuoden avaus
Kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen

Kulttuuriympäristön tekijät 2014 -kilpailun voittajien kukittaminen ja haastattelu
Pääskytien koulun oppilaat kilpailutyöllä Näkymätön Gammelbacka

Vapriikin tervehdys
Vs. museonjohtaja Marjo-Riitta Saloniemi, Museokeskus Vapriikki

10.45 
Euroopan kulttuuriympäristöpäivät – tervetuloa mukaan järjestämään tapahtumia!
Koordinaattori Jonina Vaahtolammi, Suomen Kotiseutuliitto

Kerro tuotteen tarina, Kulttuuriympäristön tekijät –kilpailu
Toiminnanjohtaja Hanna Lämsä, Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura
Opetusneuvos Mikko Hartikainen, Opetushallitus

11.15  
Pirkanmaan kulttuuriympäristöpalkinnon jakaminen ja voittajien kukittaminen
Kulttuuriympäristöyksikön päällikkö Tuija-Liisa Soininen, Pirkanmaan maakuntamuseo

Puheenvuoroja ja keskustelua kulttuuriympäristöstä, ympäristökasvatuksesta ja teollisuuden ja tekniikan perinnöstä

•    Kenelle kuuluu teollisuuden ja tekniikan perinnön hoito?
Kulttuurineuvos Eero Niinikoski, UPM-Kymmenen kulttuurisäätiö
•    Kulttuurinen kestävyys tähtäimessä – Adoptoi monumentti -toiminta kasvussa
Kulttuuriympäristöyksikön päällikkö Tuija-Liisa Soininen, Pirkanmaan maakuntamuseo
•    Kulttuuriympäristöstrategia – strategiasta tekoihin
Erityisasiantuntija Tuija Mikkonen, ympäristöministeriö

12.15
Tilaisuus päättyy

Opastuksia Vapriikin teolliseen kulttuuriympäristöön klo 13.30, lähtö aulasta.

Vapaa pääsy, tilaisuuteen pyydetään ilmoittautumaan 2.2.2015 mennessä osoitteeseen erp@kotiseutuliitto.fi.

Tilaisuuden järjestävät Euroopan kulttuuriympäristöpäivien työryhmä, ympäristöministeriö ja Museokeskus Vapriikki/Pirkanmaan maakuntamuseo. 

Lisätietoja: Euroopan kulttuuriympäristöpäivien työryhmän sihteeri
Jonina Vaahtolammi, Suomen Kotiseutuliitto, jonina.vaahtolammi@kotiseutuliitto.fi, puh. 09 612 63226

Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailun voitto Pääskytien kouluun Porvooseen – oppilaat herättivät henkiin Gammelbackan tuhoutuneen kartanon

Toista kertaa järjestetyn valtakunnallisen Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailun voitto meni Porvoon Pääskytien koulun 9. luokan oppilaille. Kilpailussa lapset ja nuoret ideoivat oman lähiympäristönsä näkymättömän kohteen näkyväksi. Voittajaryhmä toteutti ja dokumentoi näyttelyn jo tuhoutuneesta Gammelbackan kartanosta. 

Raadin mukaan Pääskytien koulun oppilaiden kilpailutyö oli tiedollisesti vakuuttava, ja siinä oli ansiokkaasti etsitty näkymätöntä ja tuotu se esille laajalle joukolle ihmisiä. Toteutus oli yhdistelmä mobiilisovellusta, valokuvausta, videota sekä historiallisia lähteitä kartanon tulipalosta.  Myös paikallinen media oli saatu kiinnostumaan hankkeesta. Tehtävän kruunasi kuvien ja kertomusten kokoaminen näyttelyksi lähikirjastoon ja koko projektin dokumentoiminen videolle.

”Olimme jo ehtineet etsiä hylättyjä paikkoja tietokoneilla istuen. Sitten kuin tilauksesta löytyi mainio Porvoon kansallisen kaupunkipuiston reitti, jonka varrelle oli koottu historiallisia koordinaatteja. GPS-signaalia hyväksikäyttäen alkoivat muinaisen Gammelbackan kadonneet paikat löytyä”, kerrotaan kilpailutyön kuvauksessa.

Pääskytien koulun oppilaat tekivät näyttelystään kilpailutyöksi videon.

Työn toteuttaneet oppilaat Iiris Kosamo, Kasper Uusitalo, Väinö Hotti, Niko Leppänen, Toni Tanttu, Vera Kääriäinen, Henri Ahonen, Aaro Pekkala, Miko Lipponen, Emil Lampinen ja Felix Virtanen palkitaan 500 euron stipendillä. Ryhmän opettajana toimi koulun kuvataiteen lehtori Titta Suvanto.

Kunniamaininnat Seinäjoelle, Siuntioon ja Turkuun

Raati jakoi myös kolme kunniamainintaa. Lisäksi kaikki kilpailuun osallistuneet ryhmät saavat kunniakirjan.

Seinäjoella Isokylän koulun kolmasluokkalaiset ideoivat ja toteuttivat oman kyläkoulunsa pihaa elävöittäneen tapahtumapäivän koulun muille oppilaille. Sympaattinen työ toi hyvin esiin oppilaiden omat ideat ja näkökulman koulunpihan elävöittämiseksi.

Isokylän koulun pihaa elävöittäneessä tapahtumapäivässä oli
mukana mm. terveellisiä välipaloja tarjonnut kioski.

Siuntiolaisen Aleksis Kiven koulun kuvataiteen ryhmä järjesti performanssin juhlistamaan Aleksis Kiven 180. syntymäpäivää. Syntymäpäivää vietettiin ensin omassa koulussa, minkä jälkeen juhlat jatkuivat Fanjunkarsin torpassa, jossa Kivi asui ja työskenteli vuosina 1864–1871.  Raati kiitti kilpailutyötä hyvän tuulen työksi, jossa oli paljon tunnetta ja iloa. Työssä oli selkeästi suunniteltu ja toteutettu kohdettaan näkyväksi tekevä tapahtuma.

Siuntion Aleksis Kiven koulun juhlisti kirjailijan syntymäpäivää juhlalla.

Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion oppilaat tekivät näkyväksi vedenalaisen kulttuuriperinnön ja sen haavoittuvuuden Hiljainen Maisema – Vedenalainen veistospolku -työssään. Veistospolku avattiin kesäkuussa 2014 osana Saaristomeren kansallispuistoa. Kilpailutyössä oli mukana laaja yhteistyöverkosto. Työssä oli käytetty monipuolisesti eri tekniikoita valokuvauksesta 3D-mallinnukseen.

Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion oppilaat toivat vedenalaisen
kulttuuriperinnön esille veistospolun avulla.

Töiden monipuolisuus ilahdutti raatia

Kilpailuun saapui 24 työtä eri puolilta Suomea. Osallistujat olivat 2-18 -vuotiaita. Kilpailuun saivat osallistua vähintään kahden hengen ryhmät, joiden jäsenet ovat syntyneet vuonna 1996 tai sen jälkeen.

Kilpailun raati oli tyytyväinen kilpailutöiden monipuolisuuteen. Kilpailutöiden esitysmuotoina käytettiin muun muassa valokuvaa, videota, animaatioita ja 3D-mallinnoksia. Työt olivat erittäin korkeatasoisia, viehättäviä ja niiden eteen oli nähty vaivaa. Raatia ilahdutti myös, että kilpailu onnistui tavoitteessaan kannustaa nuoria tutustumaan omaan kotiseutuunsa sekä lähiympäristöönsä.

Kilpailun palkintoraatiin kuuluivat ympäristöministeriön, Museoviraston, opetushallituksen, Suomen Kotiseutuliiton ja Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran edustajat, jotka muodostavat myös Euroopan kulttuuriympäristöpäivien työryhmän.

Kilpailun taustalla Euroopan kulttuuriympäristöpäivät

Kilpailu on osa Euroopan neuvoston ja Euroopan komission yhteistä Euroopan kulttuuriympäristöpäivät -hanketta, jota Suomessa hallinnoi ympäristöministeriö.

Euroopan kulttuuriympäristöpäivät on jokavuotinen tapahtuma, joka kannustaa ihmisiä toimimaan oman kulttuuriympäristönsä ja -perintönsä omaleimaisuuden puolesta ympäri koko Euroopan. Päivät koostuvat erilaisista paikallisista tapahtumista, joiden avulla herätetään keskustelua sekä edistetään paikallisen kulttuuriympäristön tuntemusta ja arvostusta. Tapahtumien pääajankohta on syyskuun toisena viikonloppuna.

Ensi vuoden kulttuuriympäristöpäivien ja kilpailun teemana on teollisuuden ja tekniikan perintö. Kilpailu avataan helmikuussa 2015.


Kilpailutyöt selattavissa kansainväliselle www.europeanheritagedays.com -verkkosivulla otsikolla ”Cultural Heritage-makers 2014” (hae kartasta Suomi ja klikkaa tähtiä)

Voittanut työ, Näkymätön Gammelbacka http://europeanheritagedays.com/Event/64f9c/Cultural-Heritagemakers-2014-Gammelbacka-Porvoo.html