Ministeri Kiurun puhe Liikuttavat ympäristöt -kirjan julkaisutilaisuudesta

Hyvät rakennetun ympäristön ystävät,

kuten tiedämme, tänä vuonna Euroopan rakennusperintöpäivät keskittyy tutkimaan liikunnan ja urheilun paikkoja. Niitä maassamme riittää, sillä on laskettu, että rakennettuja liikuntaympäristöjä on jopa 30 000. Suurella osalla suomalaisista siis vaikuttaisi olevan hyvät edellytykset harrastaa liikuntaa kotikulmiensa läheisyydessä.

Tutkimusten mukaan osa väestöryhmistä liikkuu aiempaa enemmän, kun taas toisissa ryhmissä liikuntamäärät ovat laskeneet ja jäävät selvästi alle suositusten. Yksi Suomen terveyspolitiikan tavoitteista onkin fyysisen aktiivisuuden lisääminen kaikissa elämänvaiheissa. Jotta tavoitteeseen päästään, on liikuntapaikkoja oltava kaikkien ulottuvilla.

Vaikka liikuntapaikkoja on tälläkin hetkellä kymmeniä tuhansia, on suuri osa niistä iässä, jossa on tehtävä korjaus- ja jopa purkupäätöksiä. Uuden rakentamisen väitetään joskus olevan halvempaa kuin vanhan korjaaminen, mutta voiko uusi urheilurakennus ottaa sen paikan, joka puretulla hallilla tai kentällä oli paikkakunnan historiassa ja käyttäjiensä mielessä? Jotta kipeitä päätöksiä ei tarvitsisi tehdä, on tärkeää tunnistaa muidenkin kuin niin sanottujen arvorakennusten merkitys, ja korjata ja huoltaa niitä ajoissa. Tämä on myös yksi rakennusperintöpäivien teemavuoden tärkeimmistä viesteistä.

Tilaisuuden yleisöä. Kuva: Liisa Lohtander

Purkuhakemuksen alla on tällä hetkellä useita liikuntapaikkoja eri puolilla maata. Liikuntarakennukset ja -alueet sekä puistot reitteineen nähdään helposti jonkinlaisena reservinä, joka voidaan tarvittaessa ottaa muuhun käyttöön. Niiden yhteys kouluihin ja oppilaitoksiin sekä asuinalueita lähellä sijaitsevina harrastuspaikkoina tai henkireikänä unohtuu helposti, vaikka aikanaan liikuntapaikkoja ja ulkoilualueita rakennettiin nimenomaan parantamaan asuinympäristön laatua ja tarjoamaan asukkaille vapaa-ajan viettoon terveellisiä vaihtoehtoja. Esimerkiksi koulujen pihojen merkitystä ei pidä väheksyä: Nuoren Suomen tutkimuksen mukaan ala-asteikäisten liikunnasta yli kolmasosa tapahtuu koulujen pihoilla.

Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen on useilla alueilla ajankohtaista ja perusteltua, mutta on selvää, että tiivistämisenkään tavoitteena ei ole tuhota alueiden olemassa olevia arvoja, vaikka kompromissien eteen voidaankin monesti joutua.

Myös meillä ympäristöministeriössä tehtävällä työllä on vaikutusta siihen, millaiset mahdollisuudet suomalaisilla on liikunnan harrastamiseen. Maankäytön, ympäristön ja liikenteen suunnittelu vaikuttavat omatoimisen liikkumisen edellytyksiin, määrään ja kulkutapavalintoihin. Lähiliikuntamahdollisuudet ovat tärkeitä, sillä eniten käytettyjä liikuntapaikkoja ovat kevyen liikenteen väylät sekä ulkoilureitit, kuten pururadat, ladut ja vaellusreitit.

Ympäristöministeriö on mukana useammassakin tutkimushankkeessa, joissa pyritään parantamaan arkiliikunnan entistä parempaa huomioimista yhdyskuntasuunnittelussa. Hyviä merkkejä kevyen liikenteen ja muun lähiliikunnan arvostuksen kasvusta onkin viime aikoina ollut ilmassa. Esimerkiksi täällä Helsingissä meillä on jo nyt nähtävyydeksi noussut, kesän alussa avattu kevyen liikenteen väylä Baana, jonka suosiosta mediat ovat innokkaasti kertoneet. Baanan tekee erityisen kiinnostavaksi sen historia entisenä sataman ratakuiluna - kekseliästä rakennusperinnön uusiokäyttöä siis.

Euroopan rakennusperintöpäiviä vietetään Suomessa tänä vuonna jo 21. kertaa. Se on hieno saavutus, josta kiitos kuuluu teille - aktiivisille tapahtumajärjestäjille ympäri maan. Mukana on kouluja, museoita, kotiseutu- ja kaupunginosayhdistyksiä, kuntia ja monia muita toimijoita, jotka auttavat levittämään viestiä kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön merkityksestä. Tapahtumien avulla on innostettu eri ikäisiä ihmisiä tutustumaan omaan lähiympäristöön ja toimimaan sen puolesta silloin, kun se on uhattuna.

Toivonkin, että tänään julkistettava kirja Liikuttavat ympäristöt kannustaa meitä kaikkia lähtemään liikkeelle kotiseudullemme tai vähän kauemmaksikin, ja tutustumaan ainakin muutamaan niistä kolmestakymmenestätuhannesta liikuntapaikasta, joita maassamme on.

Asuntoministeri Krista Kiuru. 16.8.2012.

Kuva: Liisa Lohtander