Karkkilan ja Noormarkun ruukkialueille myönnetyt palkinnot juhlistavat teollisuusperinnön teemavuotta

Teollisuusperintöseura on myöntänyt teollisuusperintöpalkinnon kahdelle kohteelle osoituksena esimerkillisestä työstä teollisuusperinnön vaalimisessa. Karkkilan kaupunki ja Componenta Finland Oy Högfors saavat palkinnon Högforsin ruukkialueen suojelemisesta, säilyttävästä uuskäytöstä ja kehittämisestä. A. Ahlström Kiinteistöt Oy saa palkinnon Noormarkussa sijaitsevasta Makkarakosken sahamuseosta ja Ahlström Voyage -näyttelystä. Palkinnot juhlistavat vuonna 2015 vietettyä teollisuuden ja tekniikan perinnön teemavuotta.

Högforsin monipuolinen ruukkialue

Högforsin ruukin eri-ikäiset tuotantorakennukset, ruukinpatruunan kartano puistoineen ja työväen asuinalueet muodostavat valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi luokitellun miljöön. Osassa alueen tiloista toimii yhä Componenta Finland Oy Högforsin valimo, osassa muita yrityksiä. 1990-luvulla kunnostetussa konepajarakennuksessa toimii mm. Karkkilan kaupungintalo ja -kirjasto.

Högforsin vuosina 1996-2000 restauroitu masuuni Karkkilassa.
Kuva: Karkkilan ruukkimuseo.

Componenta Finland Oy Högfors ja Karkkilan kaupunki ryhtyivät jo 1980-luvun lopulla kehittämään aluetta. Teollisuusperintöseuran mukaan yhtiö ja kaupunki ovat tehneet yhdessä paikallisten asukkaiden ja yhdistysten kanssa pitkäjänteistä ja esimerkillistä työtä arvokkaan teollisuusmiljöön, suomalaisen teollisen työn ja teollisuusperinnön tallentamiseksi ja esittelemiseksi. Yhteistyöllä on saatu aikaan elävä ja paikkakunnan identiteettiä vahvistava teollisuushistoriallinen miljöö.

Makkarakosken sahamuseo ja Ahlström Voyage -näyttely

Vuonna 1806 perustettu Noormarkun ruukki on vuodesta 1870 lähtien ollut Ahlströmien hallinnassa, ja se on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. A. Ahlström Kiinteistöt Oy on tehnyt pitkäjänteistä ja ansiokasta työtä alueen teollisuusympäristön puolesta.

Ruukin saharakennus on kansainvälisestikin merkittävä teollisuusmuistomerkki. Sahan toiminta päättyi vuonna 1957 ja rakennus avattiin museona vuonna 2014. Sahamuseo esittelee sahausprosessin kulkua tukkipuusta lautatavaraksi, mutta myös yleisemmin sahateollisuuden merkitystä 1800- ja 1900-lukujen vaihteen Suomessa.

Alueen kankirautapajassa sijaitseva Ahlström Voyage -näyttely puolestaan kertoo Ahlström-yhtiöiden teollisuushistoriasta ja nykypäivästä. Osa näyttelytiloista valmistui jo vuonna 1996. Vuonna 2015 valmistui mittava laajennus, kun pajarakennus kunnostettiin ja otettiin kokonaisuudessaan näyttelykäyttöön.

Voyage-näyttelyn uusittu yläkerta Noormarkun ruukkialueella.
Kuva: Tiina Rajala.

Palkinnot juhlistavat teollisuusperinnön teemavuotta

Vuonna 2015 on vietetty eurooppalaista teollisuuden ja tekniikan perinnön teemavuotta, jota Suomessa on toteutettu osana Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä. Teollisuusperintöseura juhlii teemavuotta jakamalla kaksi teollisuusperintöpalkintoa.

Teollisuusperintöseura ry on vuonna 1985 perustettu yhdistys, joka pyrkii toiminnallaan syventämään teollisen perinteen tuntemusta ja edistämään teollisuusperinnön dokumentointia, tutkimusta ja suojelua. Seura jakaa 2-4 vuoden välein teollisuusperintöpalkinnon teollisen perinnön suojelemista, tallentamista ja julkituontia harjoittavalle taholle. Vuonna 2015 Teollisuusperintöseura on osallistunut Euroopan kulttuuriympäristöpäivien suunnitteluun ja toteutukseen.

Kotiseutuliitto haastaa jäsenensä tekemään kulttuuriympäristösitoumuksia ja mukaan Euroopan kulttuuriympäristöpäiville

Suomen Kotiseutuliitto on tehnyt kulttuuriympäristösitoumuksen ja osana sitä haastaa kaikki lähes 850 yhteisöjäsentään toimiin kulttuuriympäristön puolesta. Samalla Kotiseutuliitto kannustaa jäseniään tuomaan oman kulttuuriympäristötyönsä esille Euroopan kulttuuriympäristöpäivien yhteydessä.

Kotiseutuliitto vastaa sitoumuksellaan ympäristöministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön haasteeseen ja haluaa sen kautta edistää entistä paremmin kulttuuriympäristön vaalimista ja hyvää hoitoa. Toukokuussa 2015 ministeriöt sitoutuivat toteuttamaan omalta osaltaan kulttuuriympäristöstrategiaa ja haastoivat samalla lukuisat muut tahot tekemään omia kulttuuriympäristösitoumuksiaan. 

Hyvin hoidettu ja elinvoimainen kulttuuriympäristö lisää ihmisten
hyvinvointia. Kuva: Liisa Lohtander, Suomen Kotiseutuliitto.

Osana sitoumustaan Kotiseutuliitto haastaa kaikki jäsenyhteisönsä tekemään kulttuuriympäristösitoumuksen vuoden 2016 aikana ja toteuttamaan kulttuuriympäristöstrategiaa Euroopan kulttuuriympäristöpäivien tapahtumien muodossa.

Sitoumuksen voi yhdistää kulttuuriympäristöpäivien tapahtumaan tai tapahtuman merkitä sitoumukseksi. Kulttuuriympäristöpäivien tapahtumia voivat olla vaikka kaupunkikorttelin siivoustalkoot, rakennuksen korjaaminen kulttuurihistoriallisia arvoja kunnioittaen, tutustumisretki lähiympäristöön perheen tai ystävien kanssa, niityn pito avoimena tai vaikkapa lähiöelämää rikastuttava tapahtuma.

Tapahtumat tuovat kulttuuriympäristön ja sen eri puolet lähelle ihmisiä.
Kuva: Liisa Lohtander, Suomen Kotiseutuliitto.

Kulttuuriympäristöpäivät on jokavuotinen Euroopan laajuinen tapahtuma, jolla edistetään kulttuuriperinnön ja –ympäristön tuntemusta ja arvostusta. Vuonna 2016 teemana on Porukan paikat, yhteiset ympäristöt. Ensi vuonna pääviikonloppua vietetään 9.-11.9.2016.

Euroopan kulttuuriympäristöpäivien käytännön työtä Suomessa koordinoidaan Suomen Kotiseutuliitossa.

Lue lisää Suomen Kotiseutuliiton sitoumuksesta ja kulttuuriympäristösitoumuksista.

Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailuun osallistuttiin 17 työllä ja tuotteen tarinalla

Euroopan kulttuuriympäristöpäivien yhteydessä järjestettävässä Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailussa tutkittiin tänä vuonna oman lähiympäristön teollista tuotantoa ja erilaisten teollisten tuotteiden elinkaarta. Tehtävä innosti lapsia ja nuoria tutkimaan monenlaisten tuotteiden vaiheita eri puolilla Suomea. Kilpailun voittajat julistetaan joulukuussa ja voittanut ryhmä palkitaan 500 eurolla.

Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailu järjestettiin nyt kolmatta kertaa ja kilpailutöitä pystyi toimittamaan lokakuun puoleen väliin asti. Tämän vuoden kilpailutöihin voi tutustua European Heritage Days -ohjelman kansainvälisillä verkkosivuilla www.europeanheritagedays.com Suomen maasivuilla.

Eräässä kilpailutyössä tutkittiin muovia ja sen tarinaa.

Kilpailuun osallistuttiin tänäkin vuonna monenlaisilla ja eri tekniikoita hyödyntäneillä töillä. Osallistuneet ryhmät toteuttivat töitään tekstein, kuvin, kollaasein, videoin ja jopa pienoismallein. Tänä vuonna kilpailuun osallistui varsin monta videotyötä, joissa tuotteiden tarinoita kerrottiin näyttelemällä, uutislähetyksillä ja animaatioilla. Esille päässeet tuotteet olivat elintarvikkeita, koneita, tuotemerkkejä ja muita lasten ja nuorten arkipäivän esineitä.

Yhden työn tutkimuksen kohteena oli suvun ompelukoneen tarina.

Tänä vuonna kilpailutöitä saapui Köyhäjoen koulusta Kaustisilta, Lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulu Arkista Helsingistä, Oulun normaalikoulusta, Tuomelan koulusta Vantaalta, Ulvilan lukiosta ja yksityishenkilöiltä Siuntiosta. 

Animaationa toteutettu työ kertoi videopeleistä.

Kilpailuun saivat osallistua vähintään kahden hengen ryhmät, joiden jäsenet ovat syntyneet vuonna 1997 tai sen jälkeen. Voittanut ryhmä ja työ palkitaan 500 eurolla. Kilpailun järjestää Euroopan kulttuuriympäristöpäivien työryhmä, jossa ovat mukana Museovirasto, Opetushallitus, Suomen Kotiseutuliitto, Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ja ympäristöministeriö.

Kilpailu osa Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä

Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailu on osa Euroopan neuvoston ja Euroopan komission yhteistä Euroopan kulttuuriympäristöpäivät/European Heritage Days -hanketta, jota Suomessa hallinnoi ympäristöministeriö. Joka syksy miljoonat ihmiset osallistuvat erilaisiin tapahtumiin 50 Euroopan maassa. Suomen lanseeraama kilpailu lapsille ja nuorille on levinnyt myös Ruotsiin, jossa kilpailu järjestettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa.

Viime vuonna kilpailun voiton vei porvoolainen Pääskytien koulu ja kunniamainintoja meni Seinäjoelle, Siuntioon ja Turkuun.

Ensi vuonna yhteisöt nostetaan esiin Euroopan kulttuuriympäristöpäivillä

Yhdistyksen kulttuuriympäristöpiknik, seurantalon tanssitapahtuma tai museon yhteisötoiminnan esittely ─ Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä vietetään ensi vuonna Suomessa otsikolla Porukan paikat, yhteiset ympäristöt. 50 osallistujamaan European Heritage Days -ohjelman yhteinen teema on vuonna 2016 Heritage and Communities, joka tuo erilaiset yhteisöt esiin.

Teeman taustalla on Faron yleissopimus, joka korostaa yhteisöjen merkitystä oman kulttuuriperintönsä ja -ympäristönsä hoidossa. Teeman valinnalla halutaan nostaa esille seuroja, yhdistyksiä, museoita, kouluja ja muita yhteisöjä, jotka hoitavat ja vaalivat kulttuuriympäristöä monin tavoin.

Maunulan Musaa ja Makkaraa on maunulalaisten oma tapahtuma, joka
keräsi runsaasti yleisöä keväällä 2015. Kuva: Liisa Lohtander,
Suomen Kotiseutuliitto.

Tapahtuman järjestäminen Euroopan kulttuuriympäristöpäiville on hyvä keino nostaa esiin oman ympäristön ja omien kulttuuriympäristötekojen merkitys sekä innostaa muita mukaan huolehtimaan yhteisestä kulttuuriympäristöstämme.

Kaikki ovat tervetulleita järjestämään ohjelmaa kulttuuriympäristöpäiville ja jokainen porukka ja ympäristö on tärkeä. Päivien ohjelmassa voi olla vaikka kulttuuriluotsien opaskierros, kylätoimikunnan niittotalkoot tai lasten katuliitutuokio. Millainen on sinun porukkasi tärkeä paikka: mitä siellä voisi tehdä ja mitä siitä voisi kertoa?

Tapahtumia ympäri Suomen ja Euroopan

Kulttuuriympäristöpäivät on jokavuotinen Euroopan laajuinen tapahtuma, jolla edistetään kulttuuriperinnön tuntemusta ja arvostusta. Suomessa tapahtumat keskittyvät syyskuun toiseen viikonloppuun, jolloin paikalliset toimijat toteuttavat avointen ovien päiviä, opastettuja kierroksia ja muita tapahtumia. Ensi vuonna pääviikonloppua vietetään 9.-11.9.2016. 

Opastetut kävelykierrokset ovat hyvä tapa tutustua yhteiseen ympäristöön,
kuvassa Kallion Kulttuuriverkoston kävelyn yleisöä Helsingissä.
Kuva: Juhani Styrman, Kallion Kulttuuriverkosto.

Vuonna 2016 järjestetään myös lapsille ja nuorille suunnattu Kulttuuriympäristön tekijät –kilpailu, joka kannustaa tutkimaan lähiympäristöä. Kilpailun tehtävä ensi vuodelle julkaistaan alkuvuodesta 2016 Euroopan kulttuuriympäristöpäivien avajaistilaisuudessa.

Tervetuloa mukaan nostamaan yhteinen kulttuuriympäristö ja yhteisöt esille!

Euroopan kulttuuriympäristöpäivät Lohjalla: keksipicnic ja flashmob

Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä vietettiin syyskuun puolessavälissä Lohjalla kuluvan vuoden teeman - Teollisuuden ja tekniikan perintö - mukaisesti entisessä historiallisessa kalanviljelylaitoksessa Porlassa sekä nostalgisessa, Lohjalle kulttuurihistoriallisesti merkittävässä upeassa Keksitehtaan rakennuksessa. Osallistujia saapui molempiin tilaisuuksiin runsaasti. 

Lohjan Sundmanin keksitehtaalla järjestettiin picnic Euroopan
kulttuuriympäristöpäivien aikana.

Entisellä Mak-keksin keksitehtaalla avautuivat ovet siisteihin, kauniisiin tehdashalleihin. Kutsun mukaisesti kyseessä oli keksipicnic, ja keksejä nautittiin sisällä ja perinteisessä puutarhassa kauniissa auringonpaisteessa. Keksitehdas herätettiin henkiin muutamaksi tunniksi, käytössä oli valtava pizzauuni jossa paistui 5 kiloa piparkakkutaikinaa. Huumaava tuoksu täytti tehtaan tilat! Voimakas yhteinen mielipide oli, että arvorakennuksen osalta tehtäisiin kestäviä ratkaisuja ja toimittaisiin arkkitehtuuripoliittisen ohjelman mukaisesti vaalien rakennusperintöämme, antaen arvoa historialle ja kestävälle kaupunkisuunnittelulle. Keksitehtaan laaja rakennushistoriaselvitys löytyy Lohjan kaupungin verkkosivuilta.

Porlassa pidettiin rauhanomainen flashmob, jossa keräännyttiin uhanalaisimman suuren altaan reunalle ihmisnauhaksi ”halaamaan” sitä. Väkeä riitti koko altaan mitalle seisomaan ja tunnelma oli mahtava. Tämänkin kohteen osalta yleinen vahva tahtotila on, että rakennettua kulttuuriympäristöämme tulee vaalia, kuten myös jokaisen oikeutta hyvään ympäristöön. Porla on erittäin merkittävä ja ainutlaatuinen luontokohde kokonaisuudessaan. Luontokohde on uhattuna suurten rakennussuunnitelmien edetessä kaavoitusvaiheeseen. Tutustumisen arvoinen Faunatican luontoselvitys löytyy Lohjan kaupungin verkkosivuilta.

Suuri määrä lohjalaisia saapui Porlan entiselle kalanviljelylaitokselle.

Tutustu myös Porlan kannatusyhdistyksen verkkosivuihin osoitteessa proporla.fi.

Teksti ja kuvat: Maria Léman, kuvataiteilija, kuvataideopettaja, tapahtumien järjestäjä

Teollisuuden perintö esittäytyi upeasti Euroopan kulttuuriympäristöpäivillä

Euroopan kulttuuriympäristöpäivien pääviikonloppua vietettiin tänä vuonna 11.-13.9. teemalla Teollisuuden ja tekniikan perintö. Teeman merkeissä järjestettiin runsaasti tapahtumia eri puolilla Suomea. Läpi koko Euroopan järjestettiin kymmeniä tuhansia tapahtumia 50 eri maassa.

Malmin lentoaseman esittelykierrokset keräsivät runsaasti yleisöä
Euroopan kulttuuriympäristöpäivien pääviikonloppuna.
Kuva: Malmin lentoaseman ystävät ry.

Rakennusperinto.fi-sivuston tapahtumakalenteriin ilmoitettiin kaikkiaan reilusti yli 100 tapahtumaa pääviikonlopulle. Mukana ohjelmassa oli useita teollisuusteemaa esille tuoneita monipäiväisiä tapahtumakokonaisuuksia, esimerkiksi Keski-Suomessa, Eurassa ja Juankoskella. Päivien ohjelmassa on vielä syksyn aikana useita tapahtumia ja koko vuoden aikana on järjestetty jo yli 200 tapahtumaa.

Lämmin kiitos kaikille tapahtumien järjestäjille ja tervetuloa mukaan jälleen ensi vuonna!

Syyskuun alussa maailmanperintökohde Verlassa järjestettiin seminaari ja
tutustuminen alueen teollisuusperintöön. Kuva: Lauri Putkonen,
Teollisuusperintöseura.

Odotamme palautettanne!

Kiitos tapahtumajärjestäjille jo annetusta palautteesta – palautteenne on erittäin arvokasta tulevia päiviä suunniteltaessa. Toivomme edelleen palautetta niiltä, jotka eivät vielä ole sitä oman tapahtumansa osalta lähettäneet. Kaikkien palautetta antaneiden kesken arvotaan Kotiseutuliiton kangaskasseja syksyn aikana. Palautetta voi antaa sähköisen lomakkeen kautta.

Palautteen lisäksi otamme mielellämme vastaan myös toiveita ja kehitysideoita: minä sinä tapahtumanjärjestäjänä kaipaisit avuksesi? Mistä olisi sinulle ja tapahtumallesi hyötyä? Mitä voisimme parantaa ensi vuonna? Otamme kehitysideat ja toiveet huomioon mahdollisuuksien mukaan suunnitellessamme seuraavan vuoden kulttuuriympäristöpäiviä. 

Nälkälinnanmäki-Seuran tapahtumassa Savonlinnassa tutustuttiin
Savolan sahan ja myllyn historiaan. Kuva: Kirsti Kukkonen.

Kulttuuriympäristön tekijät –kilpailussa voittajaryhmä palkitaan 500 eurolla!

Kulttuuriympäristöpäivien lapsille ja nuorille järjestämä Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailu jatkuu vielä 15. lokakuuta asti. Kilpailutehtävässä tuodaan esille oman lähiympäristön teollista tuotantoa ja erilaisten teollisten tuotteiden elinkaarta. Kilpailusta voi vinkata oman lähiseutunsa koululle tai harrasteryhmälle, pääpalkinto on mukavat 500 euroa!

Etelä-Pohjanmaalla dokumentoidaan elintarviketeollisuutta

Etelä-Pohjanmaalla viljellään maata ja kasvatetaan karjaa. Maakunnalle ominaista on myös vahva yrittämisen kulttuuri. Jo nämä tekijät yhdessä selittävät miksi elintarviketeollisuus on Etelä-Pohjanmaalla merkittävä työllistäjä. Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo on aloittanut monivuotiseksi tarkoitetun elintarviketeollisuuden dokumentoinnin.

Seinäjoella sijaitsevat muun muassa Atria Oyj:n pääkonttori ja ruokatehdas sekä Suomen suurin Valion tehdas. Valtakunnallisiin suuryrityksiin kuuluu myös Altian Ilmajoella Koskenkorvan kylässä sijaitseva tehdas. Etelä-Pohjanmaalla toimii myös lukuisia muita pienempiä elintarvikealan yrityksiä. Laaja elintarviketuotanto olikin syynä miksi Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo valitsi valtakunnallisessa museoiden välisessä TAKO -yhteistyössä aihealueekseen elintarviketeollisuuden.

8–10 viikon ikäisiä possuja ollaan tuomassa Atrian
kasvatustilalta seinäjokelaisen Aittomäen tilan sikalaan.
Kuva: Toomas Mäelt, Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo.

Vuonna 2015 aiheena lihateollisuus

Hanketta käynnistämään ja toteuttamaan palkattiin opetus- ja kulttuuriministeriön tuella projektitutkija. Vuonna 2015 dokumentoinnin aiheeksi valittiin lihateollisuus ja kohteiksi liha-alan suurtoimija Atria Oyj sekä erikoislihatuotteita jalostava paikallinen Ilmajoen makkaramestarit.  Atrian juuret löytyvät osin vuonna 1914 perustetusta eteläpohjalaisesta Itikka-osuuskunnasta.  Kiinnostavaa onkin, että vaikka Atria tänä päivänä on useassa maassa toimiva noin 4500 työntekijän suuryritys, mielletään se Etelä-Pohjanmaalla yhä paikalliseksi ja ”omaksi”. Toinen dokumentoinnin kohde, Ilmajoen makkaramestarit, taas eroaa toimintatavoiltaan perinteisistä teollisuuden toimijoista. Luomulihatuotteita valmistava ”lihanjalostuspaja” myy tuotteensa verkkokaupassa ja kiertävien myymäläautojen avulla.

Lihanleikkaaja Jarmo Papinaho työssään. Vielä jokin aika
sitten uskottiin lihanleikkuun olevan ala, jossa kone ei pysty
korvaamaan ihmistä. Atrian Seinäjoen tehtaalle on juuri hankittu
ensimmäinen lihanleikkaajarobotti, joka tulee vähentämään
ihmistyövoiman määrää. Kuva: Atria Oyj:n viestintä.

Pellolta pöytään

Molempien liha-alan yritysten kohdalla dokumentointi tapahtuu ns. pellolta pöytään -mallilla eli tarkastelun alla on koko tuotantoprosessi maatilalta alkaen. Dokumentointia toteutetaan haastatteluilla ja valokuvaamalla. Haastateltavien joukossa on työntekijöitä ylimmästä johdosta alkaen tavoitteena saada mahdollisemman kattava kuva nykypäivän teollisuustyöstä.  Alkutuotantoa eli lihakarjankasvatusta dokumentoidaan yhden Atrian tuottajatilan sekä Ilmajoen Makkaramestarien kotitilan toimintaan perehtymällä. Osana dokumentointia on myös aloitettu teollisiin eteläpohjalaisiin elintarvikkeisiin liittyvien kuluttajamuistojen keruu. Ruokamuistot ovat usein tunteita herättäviä ja muistoissa onkin muun muassa haikailtu jo lopetettujen tuotteiden perään sekä muisteltu kaiholla ja kauhulla kouluruokailun ”helmiä”.

Atria on myös merkittävä kesätyöpaikkojen tarjoja Etelä-Pohjanmaalla.
Seinäjoen Nurmon ruokatehtaalle otetaan vuosittain satoja
kesätyöntekijöitä. Kuva: Atria Oyj:n viestintä.

 

Hyönteisissä uusi teollisuuden ala?

Tulevina vuosina dokumentointia on tarkoitus jatkaa museon omilla henkilöstöresursseilla. Tarkoituksena on dokumentoida kerrallaan yhtä elintarviketeollisuuden alaa, seuraavina esimerkiksi maito- tai juomateollisuutta. Yksi kiinnostava tuleva dokumentoinnin kohde voisi olla hyönteistalous, sillä Seinäjoella on alkamassa ihmisravinnoksi tarkoitettujen hyönteisten tuotanto ja tutkimus. Olisikin kiinnostavaa saada dokumentoitua tämän ns. uuselintarviketeollisuuden alaan kuuluvan hyönteistuotannon alkuvaiheet. Olisiko hyönteisissä Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden tulevaisuus?



Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseon projektitutkija Katri Lento