Porla, kulttuurimaisema Lohjalla

Lohjanjärven rannalla sijaitseva Porlan kalanviljelylaitoksen alue on ainutlaatuinen ihmisen ja luonnon muokkaama kokonaisuus, jolla on rikas kulttuurihistoriallinen menneisyys. Porlan perusti 1916 Hugo Lagus. Se on Suomen ainoa keskieurooppalaistyyppinen lampiviljelylaitos, ja sillä on vahva merkitys maamme kalanviljelyn kehittämisessä. Porlassa olisi erinomaiset edellytykset aloittaa raakun eli jokihelmisimpukan elvytys ja viljely ja se on suomalaisen järvitutkimuksen alkukoti ja uranuurtaja. Porla tarjoaa ainulaatuisen luontokokemuksen, mahdollisuuden tarkkailla herkkää luontoa läheltä keskeisellä ja helposti lähestyttävällä paikalla aivan Lohjan keskustan kupeessa. Faunatican tekemän luontoselvityksen mukaan alue on Suomen mittakaavassa varsin ainutlaatuinen kaupunkiluonnon esiintymä, josta löytyy mm. viitasammakko sekä runsas lepakkoalue.

Porlassa yhdistyvät upea luonto ja kiinnostava
kulttuurihistoria.

Porlan olemassaolo on uhattuna massiivisten rakennussuunnitelmien vuoksi. Lohjan kaupunkisuunnittelulautakunnan ehdotuksessa esitetään kaavavaihtoehtoja, joissa alueelle suunnitellaan huomattavaa määrää kerrostaloasumista, hotellia sekä oheispalveluita. Lohjalle on perustettu Pro Porla -yhdistys, joka järjestää tilaisuuksia tämän kulttuurimaiseman suojelemiseksi. Porla osallistui vuonna 2015 näyttävästi Euroopan kulttuuriympäristöpäivien teemaan Teollisuuden ja tekniikan perintö.

Tänä vuonna aloitimme teemavuoden Porukan paikat, yhteiset ympäristöt sytyttämällä maaliskuun lopulla pääsiäistulet altaille. Tapahtuma oli yleisömenestys, jopa 800-1000 vierailijaa löysi kipinöivät tulet ja savut, joiden tarkoituksena oli karkottaa Porlaa uhkaavat suunnitelmat. Tapahtumassa paisteltiin makkaroita ja juotiin nokipannukahvia. Tapahtumassa oli mukana paikallinen lintutieteellinen yhdistys linnunpönttöineen osana Miljoona pönttöä -kampanjaa sekä performanssitaiteilija Pekka Kainulainen Lintumies-esityksellään.

Porlan pääsiäistapahtumassa riitti väkeä.

Tilaisuus Porlassa osoitti konkreettisella tavalla sen, miten merkityksellistä on kulttuurimaiseman suojelu. Se ei pelkästään säilytä mennyttä vaan lahjoittaa tulevaisuuden tuleville sukupolville. Paikalliset asukkaat haluavat elämyksiä, arvostavat luontokokemuksia ja ymmärtävät luontoarvoja. Ymmärtävää, laajakatseista ja kaukonäköistä suunnittelua ja ajattelua tarvitaan juuri nyt. Tulevaisuus tehdään tänään huolehtimalla yhteisestä ympäristöstämme, julkisen tilan ihmisiä ja luontoa arvostavalla haltuunotolla sekä tuoden ihmiset yhteen.

Pääsiäistulet Porlassa.

Porlassa vietetään tänä syksynä satavuotisjuhlaa teemavuoden hengessä, seuraa Euroopan kulttuuripäivien tiedotusta sekä Pro Porlan omaa Facebook-sivua.

Teksti ja kuvat: Maria Léman

Tutustu elokuussa Hämeenkyrön Vanhoihin Taloihin

Hämeenkyrön Vanhat Talot -tapahtuma järjestetään elokuussa kolmatta kertaa. Tänä vuonna tapahtumapäivä on sunnuntai 21.8.2016.

Hämeenkyrö ja sen pitkä historia luovat upeat puitteet tapahtumalle. Hämeenkyrössä on edelleen runsaasti jäljellä vanhaa, hienoa ja tutustumisenarvoista rakennuskantaa. Kävijöillä on tapahtuman aikana mahdollisuus päästä kurkistamaan niin yksityisiin koteihin kuin julkisiin rakennuksiin ja kuulla rakennusten historiasta ja mahdollisista korjaustoimenpiteistä. Tapahtuman aikana voit siis saada toimivia vinkkejä ja ideoita myös omaa kotiasi ja sen remontointia tai sisustamista ajatellen!

101-vuotias Hierun mylly on kunnostettu kesäasunnoksi.
Kuva: Sakari Ilomäki.

Tapahtuman pientä pääsymaksua vastaan saa kohdekartan alueesta. Kohteet sijaitsevat Hämeenkyrön kunnan alueella ja välimatkat kohteiden välillä saattavat olla kymmeniä kilometrejä. Jos sinulla ei ole omaa autoa käytössäsi, voit hyödyntää Tampereelta järjestettävää bussikuljetusta. Kohteita on ollut useampia Hämeenkyrön kirkonkylällä ja Kyröskosken alueilla niin, että vierailu kohteissa onnistuu myös esimerkiksi polkupyörällä.

Ala-Niskala on yksi vanhimmista säilyneistä tiloista Kyröskoskella.
Rakennukset lienevät 1700-luvun loppupuolelta.
Kuva: Marianne Karhumaa.

Kahtena aikaisempana vuonna tapahtuman ovat järjestäneet talkootyönä kolme puuhanaista, joiden sydämen asiana on vanhojen talojen säilyttäminen. Tapahtuma on alusta asti ollut mukana Euroopan kulttuuriympäristöpäivien ohjelmaa. Alkuvuonna 2016 perustettiin tapahtumajärjestelyjä varten Hämeenkyrön Vanhat Talot ry. Tapahtuman järjestelyt tapahtuvat edelleen kolmen naisen ydinporukalla, mutta yhdistyksen toimintaan ovat tervetulleita kaikki vanhoista taloista kiinnostuneet.

Kalhun talo on siirretty Kalkunmäestä 1900-luvun
alussa paremmalle kauppapaikalle. Talossa toimi
kauppa 1960-luvulle asti. Kuva: Marianne Karhumaa.

Vietä mukava loppukesän päivä upeissa maalaismaisemissa ja tutustu vanhojen rakennusten säilyttämiseen, remontointiin ja sisustamiseen. Tapahtumassa voit poiketa myös kahvilla ja lounaalla viehättävissä miljöissä ja pop up -puutarhakahviloissa. Tervetuloa Hämeenkyröön!

Lisätietoa tapahtumasta:
https://hameenkyronvanhattalot.com ja
https://www.facebook.com/hameenkyronvanhattalot/

Teksti: Marianne Karhumaa, Hämeenkyrön Vanhat Talot ry.

Faron sopimus ja yhteiset ympäristöt

Aktiivinen kansalaisuus ja osallistuminen ovat jo jonkin aikaa olleet vahvasti esillä puhuttaessa kulttuurista, kulttuuriperinnöstä ja kulttuuriympäristöistä. Ne ovat teemoja, joilla on vahva jalansija Euroopan neuvoston kulttuuriperintösopimusten kuopuksessa, juhlavalta nimeltään Faron puiteyleissopimus kulttuuriperinnön merkityksestä yhteiskunnalle.

Vuonna 2005 Portugalin Farossa hyväksytty sopimus on sisällöltään laaja ja monitahoinen: se tarjoaa puitteen pohtia kansalaisten ja yhteisöjen rooleja kulttuuriperinnön määrittelyssä, suojelussa, päätöksenteossa ja hoidossa. Sopimuksen keskeinen käsite on heritage community, kulttuuriperintöyhteisöt, joihin kuuluvat ”… ne ihmiset, jotka arvostavat tiettyä kulttuuriperintöä ja jotka haluavat julkisen toiminnan puitteissa ylläpitää ja välittää tätä kulttuuriperintöä tuleville sukupolville.”

Erilaiset yhteisöt ja heidän toimintansa kulttuuriperinnön ja -ympäristön
parissa ovat Faron sopimuksen ytimessä.

Vuoden 2016 Euroopan kulttuuriympäristöpäivien teema Porukan paikat, yhteiset ympäristöt on läheistä sukua Faron sopimukselle: molemmissa on kyse yhteisöistä ja niiden halusta ja oikeudesta vaalia merkityksellisiä ympäristöjä.

Kulttuuriperintö voimavarana ja osana elämänlaatua

Faron sopimuksen tavoitteena on paitsi vahvistaa yksilöiden ja yhteisöjen oikeutta ja velvollisuutta osallistua kulttuuriperintöä koskeviin asioihin, myös tuoda esiin kulttuuriperinnön yleisempää merkitystä kestävän yhteiskunnan voimavarana, osana ihmisten hyvää elämää ja identiteettiä.

Ylevät tavoitteet kantavat mukanaan Euroopan neuvoston kulttuuriperintöpolitiikan pitkää linjaa, joka tähtää kulttuuriperinnön integrointiin osaksi muuta yhteiskuntaa, taloutta, maankäyttöä ja kansalaisyhteiskuntaa. Sopimuksen tavoitteet liittyvät vahvasti myös Euroopan neuvoston kolmeen perusarvoon: demokratiaan, ihmisoikeuksiin ja oikeusvaltion periaatteisiin. Nämä teemat ja arvot ovat yhtä ajankohtaisia tämän päivän Euroopassa kuin neuvoston syntyaikoina toisen maailmansodan jälkeen.


Uusia osallistumisen tapoja Faron sopimuksen hengessä

Viime vuonna valmistui Faron sopimuksen voimaansaattamista taustoittava selvitys ”Kohti kestävää kulttuuriperintötyötä”. Julkaisu sisältää suosituksia, jotka antavat suuntaa sille miten sopimusta voisi toteuttaa. Suositusten suuntaviivoja voi hyvin soveltaa, vaikkei Suomi vielä olekaan sopimusta ratifioinut.

Faron sopimuksen taustaselvitykseen voi tutustua
Museoviraston verkkosivuilla.

Tärkeää on kehittää esimerkiksi hallinnon, kansalaisjärjestöjen ja muiden yhteisöjen yhteistyötä mahdollistavia rakenteita – aloitteellisia tässä voivat olla kaikki mainitut tahot. Faroa voivat olla myös uudet käytännöt, jotka edistävät osallistumista kulttuuriperintöä ja -ympäristöjä koskevaan keskusteluun, päätöksentekoon ja toimintaan. Suomessa esimerkiksi maankäyttöä koskeva lainsäädäntö luo nykyisellään hyvät puitteet osallistumiselle kulttuuriympäristöä koskeviin asioihin, mutta miten todellista osallistuminen on, millaisilla käytännöillä voisimme sitä helpottaa? Entä vaikkapa rakennussuojelusta käytävä keskustelu: onko meillä riittävästi kanavia ja välineitä, joissa viranomaisten ja yhteisöjen näkemykset kohtaavat?

Avoin tieto ja moniarvoiset tulkinnat

Osallistumisen edellytykset ovat paremmat, jos kulttuuriperintöä koskeva tieto on avointa ja ymmärrettävää.  Kulttuuriperintöä koskevaa tietoa on meillä kaikilla: miten erilaisia kanavia voidaan hyödyntää entistä paremmin, jotta vaikkapa kansalaisten ja hallinnon tieto kohtaavat?

Faron sopimus haastaa etsimään myös tapoja, joilla tuetaan yhteisöjen ja kulttuuriperinnön moniarvoisuutta. Oman kulttuuriperinnön ja -ympäristöjen vaalimisen ohella on tärkeää kunnioittaa toistenkin kulttuuriperintöä ja erilaisia, joskus vastakkaisiakin tulkintoja.

Hallinnon roolina mahdollistaa ja rohkaista vapaaehtoistoimintaa

Kulttuuriperinnön kestävä käyttö tuo sen osaksi arkea, laajemmin kestävää hyödyntämistä tukee kulttuuriperinnön arvot huomioon ottava integrointi osaksi yhteiskunnan eri toimintoja, yli sektorirajojen. Kulttuuriperintö osana taloudellisesti ja ekologisesti kestävää alue- ja elinkeinopolitiikkaa on tästä esimerkki.

Faron sopimuksen teemoja.

Sopimus kannustaa kulttuuriperintöhallintoa uudistamaan toimintatapojaan, edistämään avoimuutta ja vuorovaikutteisuutta sekä rohkaisemaan vapaaehtoisia aloitteita ja työtä kulttuuriympäristöjen ja kulttuuriperinnön hyväksi. Siinäkin tämänvuotinen kulttuuriympäristöpäivien teema ja Faron sopimuksen henki kohtaavat hienosti.

Suomi valmistelee sopimuksen voimaansaattamista

Faron sopimukseen on tähän mennessä liittynyt 17 Euroopan neuvoston jäsenmaata. Sopimuksen voimaansaattaneet maat voivat toteuttaa sitä oman maansa lainsäädännön ja käytäntöjen puitteissa. Monet maat, kuten Ranska, toteuttavat sopimusta vaikkeivat ole siihen liittyneetkään.

Euroopan neuvosto luo parhaillaan aktiivisesti yhdessä jäsenmaiden kanssa kanavia ja yhteistyöfoorumeita, joiden kautta nostetaan esille erilaisia tapoja toteuttaa sopimuksen ajatuksia. Neuvoston verkkosivujen kautta voi esimerkiksi kertoa omasta, Faron sopimuksen henkeä ja tavoitteita toteuttavasta hankkeestaan (Faro Initiatives). 

Suomi valmistelee parhaillaan sopimuksen voimaansaattamista. Tästäkin näkökulmasta kulttuuriympäristöpäivien tämänvuotinen teema on mitä osuvin. Porukat ja niiden paikat nostavat hienosti esille lähiympäristöt, niiden merkitykset ja tavat osallistua niiden vaalimiseen; Faron sopimus luo teemavuodelle osaltaan eurooppalaisia raameja.

Lisätietoa:

Faron puisteyleissopimus Museoviraston verkkosivuilla (suomeksi, ruotsiksi, saameksi, selkokielellä, englanniksi)

Kohti kestävää kulttuuriperintötyötä. Taustaselvitys Faron yleissopimuksen voimaansaattamiseksi Suomessa, Museovirasto & Suomen kotiseutuliitto 2015.

Faron sopimus Euroopan neuvoston verkkosivuilla

Teksti: Ulla Salmela, Museovirasto

Avoimet Ovet ja Pihat & Sadonkorjuumarkkinat kutsuvat tutustumaan Vanhaan Vääksyyn 10.9.

Vääksyn kanavamiljöö Asikkalassa ihastuttaa kauneudellaan: kanavassa lipuvat laivat ja niiden sulutus ovat elämys kerta toisensa jälkeen, idyllisissä vanhoissa rakennuksissa toimivat persoonalliset putiikit ja kahvilat houkuttelevat piipahtamaan. Kanavan laitaa kävellessä on sykähdyttävää ajatella, että näitä samoja polkuja ovat kulkeneet monet kulttuuripersoonat ja sivistyneistö, olihan Vääksy heidän kesäparatiisinsa huvilaelämän kultakaudella jo sata vuotta sitten.

Vääksy vuonna 1959. Kuva: Reino Helosuo.

Kesäparatiisin vetovoima on säilynyt ja loppukesä huipentuu tänäkin vuonna kurkistukseen Vanhan Vääksyn elämänmenoon. Euroopan kulttuuriympäristöpäivien pääviikonloppuna, lauantaina 10.9. järjestetään Avoimet ovet ja pihat & Sadonkorjuumarkkinat. Viime syksynä ensimmäistä kertaa järjestetty tapahtuma osoittautui kertaheitolla yleisömenestykseksi.

Päivän aikana pääsee vierailemaan useissa yksityiskodeissa ja pihoissa sekä muissa vanhoissa rakennuksissa, joihin ei normaalisti ole pääsyä. Paikalliset yhdistykset, yritykset ja taiteilijat järjestävät kohteissa monenlaista ohjelmaa, kuten taide- ja valokuvanäyttelyitä, musiikkiesityksiä, pop-up -kahviloita ja -putiikkeja. Myös museoissa on päivän aikana avoimet ovet ja alueella pidetään opastettuja kävelykierroksia. Välimatkat voi taittaa myös Puksu-kaupunkijunan kyydissä, joka liikennöi koko päivän Vääksyn vanhan ja uuden keskustan välillä. Sadonkorjuumarkkinat lähiruoka- ja käsityötuotteineen levittäytyvät Päijännetalon edustalle kanavapuistossa, jossa on nähtävillä myös kotieläimiä ja tarjolla huvituksia koko perheelle.

Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä vietettiin Vanhassa Vääksyssä viime
vuonna ensimmäistä kertaa upeassa säässä. Kuva:
Vanhan Vääksyn Kehittämisyhdistys.

Vanhan Vääksyn Kehittämisyhdistys haluaa järjestämänsä tapahtuman kautta osoittaa kulttuuriympäristön arvot ja potentiaalin houkuttelevana asuinpaikkana tai matkailukohteena, joka synnyttää ympärilleen pienyrittäjyyttä. Vääksyn monet vanhat rakennukset ovat viime vuosikymmenen aikana heränneet eloon uusien yrittäjien myötä ja useat toimijat ovat inspiroituneet järjestämään hienossa miljöössä tapahtumia ja näyttelyitä vuodesta toiseen. Kanavan seutu on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi, mutta valitettavasti sekään ei aina ole suojassa nykypäivän tehokkaamman rakentamisen vaatimuksilta. Tarpeellisen kehittämisen tulee yhdistyksen mielestä kuitenkin tapahtua kohteen ominaispiirteitä vaalien, jolloin alueen vetovoima säilyy ja vahvistuu.

Vääksyn kylänraittia. Kuva: Vanhan Vääksyn Kehittämisyhdistys.

Tapahtumajärjestelyiden ohella Vanhan Vääksyn Kehittämisyhdistys hoitaa kulttuurihistoriallisesti arvokasta Norrlinin puistoa ja tuottaa tietoa kulttuuriympäristön arvoista yleisön saataville. Museoviraston tuella julkaistiin viime syksynä Vanhasta Vääksystä kertova kävelykierrosesite ja karttasovellus kartta.vanhavaaksy.fi. Yhdistys on myös osatoteuttajana Helsingin Yliopiston ja Lahden Ammattikorkeakoulun kanssa Päijänne-Leaderin rahoittamassa hankkeessa Kulttuuriympäristöstä hyvinvointia ja liiketoimintaa, joka toteutetaan vuosina 2016-2017. Hankkeen aikana mm. päivitetään kulttuuriympäristöohjelma Vääksyssä, laaditaan hoitosuunnitelmia arvoalueille ja vahvistetaan alueen identiteettiä ja liiketoimintamahdollisuuksia paikallisten tarinoiden avulla.

Euroopan kulttuuriympäristöpäivien tämänvuotisen teeman Porukan paikat, yhteiset ympäristöt toteutusta ei tarvitse Vääksyssä kahta kertaa miettiä. Kanavamiljöö on kautta vuosisadan kerännyt ihmiset yhteen, sulutuksia seuraamaan, kanavapuiston tunnelmasta nauttimaan. Tervetuloa Vanhaan Vääksyyn!

Tutustu Vanhaan Vääksyyn verkossa: www.vanhavaaksy.fi

Teksti: Reetta Nousiainen, Vanhan Vääksyn Kehittämisyhdistys

Tampereella on järjestetty kotiseutukävelyitä jo kymmenen vuoden ajan

Tampereella jo kymmenen vuoden ajan järjestetyt kotiseutukävelyt saivat alkunsa aktiivisen kyläyhdistyksen haastettua muut yhdistykset kävelyjen järjestäjiksi vuonna 2006: ”Hyhkyn kyläyhdistys ry haastaa kaikki Tampereen kaupunginosakirjan kirjoittaneet ja muut alueelliset yhdistykset yhteistyöhön ja järjestämään kävelykierroksen omassa kaupunginosassaan. Tavoitteena on innostaa oman kaupunginosan väkeä tutustumaan alueensa historiaan. Historiaa tuntevat henkilöt voivat kerätä joukon, jota kuljettavat suunnitellun lenkin ympäri ja samalla kertovat rakennusten ja paikkojen historiaa.”

Kävelyillä on riittänyt väkeä. Kuva: Pilvi Tuomainen,
Vapriikin kuva-arkisto. 

Euroopan kulttuuriympäristöpäivät järjestetään vuosittain syyskuun toisena viikonloppuna. Myös Tampereen kotiseutukävelyt järjestetään samaan aikaan ja ne ovatkin olleet jo pitkään osa päivien ohjelmaa. Viime vuosina kävelyajatus on levitetty koskemaan ympäristökuntia ja koko Pirkanmaata.

Kävelyitä koordinoi Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut, jonka koordinaattori tiedottaa tamperelaisille yhdistyksille ja Pirkanmaan kuntien kulttuurivastaaville mahdollisuudesta järjestää kävelyitä. Kulttuuriväki puolestaan jakaa viestiä omissa kunnissaan paikallisille yhdistyksille. Yhdistykset ilmoittautuvat mukaan ja toteuttavat kävelyt talkoilla kukin omalla tavallaan ja väellään.

Yhteismarkkinointi tukee yhdistysten omaa tiedotusta: kävelyistä ja niiden lähtöpaikoista ja -ajoista tiedotetaan paikallisissa lehdissä ja radiossa.

Kierrosten kohteina on ollut monenlaisia paikkoja.
Kuva: Pilvi Tuomainen, Vapriikin kuva-arkisto. 

Kotiseutukuukausi syyskuussa

Tampereella ja Pirkanmaalla on jo kolme kertaa vietetty kaupunginosien ja kotiseudun nimikkokuukautta syyskuussa. Paikallisia toimijoita on kannustettu järjestämään yhteisöllisiä kulttuuritapahtumia kylissä ja asuinalueilla lomien mentyä ja aktiivisen toimintakauden alettua.

Kotiseutukuukauden aikana alueen kaupungeissa ja kunnissa vietetään sekä kulttuuripalvelujen omia, että paikallisten toimijoiden ja kaupungin eri yksiköiden kanssa toteutettuja tapahtumia: kaupunginosien nimikkopäiviä, vuotuisjuhliin liittyviä tapahtumia, lasten ja perheiden tapahtumia, konsertteja, siivouspäiviä ja kirpputoreja. Syyskuun toisen viikonlopun kotiseutukävelyt ovat yksi kuukauden kohokohdista, joilla tutustutaan lähiseutuun ja sen historiaan, luonnonmaisemiin ja muutoksiin. Myös paikalliset koulut voivat opetussuunnitelmansa puitteissa tutustuttaa oppilaat omaan lähiympäristöönsä.

Seuraavaa kotiseutukuukautta vietetään Pirkanmaalla ensi syyskuussa, jolloin Euroopan kulttuuriympäristöpäivät huipentuvat 9.-11.9. teemalla Porukan paikat, yhteiset ympäristöt. Teema tuo esille erilaisia ryhmiä ja heille tärkeitä paikkoja ja kannustaa kaikenlaisia yhteisöjä huomioimaan ja hoitamaan omaa kulttuuriympäristöään. Tältä pohjalta on hyvä suunnitella myös kotiseutukävelyitä ja muita yhteisöllisiä kotiseututapahtumia. Kokoa oma porukkasi ja tutustuta kaikki yhteisiin ympäristöihin!

Teksti: Koordinaattori Ulla Majamaa, Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut. 

Kulttuuriympäristöpäivien kansainvälinen toiminta on tiedon ja kokemuksien vaihtoa

European Heritage Days -ohjelmakokonaisuutta vietetään Euroopan neuvoston ja Euroopan komission aloitteesta peräti 50 maassa. Päivien tärkein toimintamuoto on yleisölle avoimet ovet ja kierrokset kohteissa, joihin yleensä on pääsymaksu tai rajoitettu pääsy, sekä kohteisiin liittyvät yleisöluennot ja kiertokäynnit. Päivien tavoitteena on tehdä tunnetuksi Euroopan maiden monimuotoista kulttuuriperintöä ja samalla vahvistaa eurooppalaista identiteettiä ja suvaitsevaisuutta.

·         European Heritage Days -ohjelman 50 osallistujamaan koordinaattorit
tapaavat vuosittain. Tapaamisten päämääränä on kehittää ohjelmaa ja sen
näkyvyyttä sekä vaihtaa tietoa toimintamalleista. Pienemmissä
tapaamisissa tavataan usein myös kunkin maan toimijoita ja eri
yhteisöjen edustajia.

Euroopan kulttuuriympäristöpäivien kansainvälistä toimintaa koordinoi Euroopan neuvosto yhdessä Euroopan komission kanssa. Joka maasta nimetyt koordinaattorit tapaavat vuosittain koordinaattoritapaamisissa eri puolilla Eurooppaa. Tapaamisissa vaihdetaan tietoa ja kokemuksia kunkin maan toimintamuodoista, tapahtumista sekä mahdollisista yhteisistä teemoista ja hankkeista.

Vuodesta 2015 lähtien ohjelman vuosikokouksissa on päätetty yhteisistä vuositeemoista ja viestinnän yhteisistä linjauksista. Lisäksi vuodesta 2014 lähtien koordinaattorien joukosta on valittu viisihenkinen ohjausryhmä, joka tekee aloitteita suurille yhteiskokouksille. Ohjausryhmän kokouksissa mm. suunnitellaan ohjelmakokonaisuuden kehitysaskelia ja vuosibudjetti. Lisäksi ohjausryhmän kullakin jäsenellä on vastuullaan oma työryhmä, joka kehittää, suunnittelee ja työstää jotakin ohjelman tiettyä osa-aluetta, kuten yhteisiä teemoja, tilastointia tai viestintää.

·         Yksi osa tapaamisia ovat retket kunkin isäntämaan
kulttuuriperintökohteisiin. Myös retkillä yksi pääpaino on
kohteita ylläpitävien ja käyttävien tahojen tapaamiset.

Tapaamisissa keskustellaan lisäksi laajemminkin eurooppalaisen kulttuuriperintötyön tulevaisuuden tavoitteista, vertaillaan eri maiden toimintamalleja, onnistumisia ja haasteita. Lisäksi kokousten yhteydessä tutustutaan kunkin isäntämaan kulttuuriperintöön ja -ympäristöihin, sekä niitä vaaliviin organisaatioihin ja yhteisöihin. Kokousten tärkeintä antia ovatkin erilaisten toimijoiden tapaamiset.

Teksti ja kuvat: Suomen Kotiseutuliiton järjestöpäällikkö Liisa Lohtander. 
Kirjoittaja on Suomen European Heritage Days -edustaja. Hän toimii tällä hetkellä myös ohjelman kansainvälisessä ohjausryhmässä.