Olisi mielenkiintoista kuulla, mitä lapsille tulee mieleen sanasta rakennusperintö. Sana kun ei taida kuulua kovinkaan monen peruskoululaisen (eikä totta puhuen vähän sitä vanhempienkaan) päivittäiseen sanavarastoon. Mitä sillä oikein tarkoitetaan?
Hauskimpia vastauksia saadakseen kysymys kannattaisi varmaan esittää kaikkein pienimmille koululaisille. Vähän isommilta voisi odottaa vastauksia, joissa rakennusperinnön ajatellaan tarkoittavan vanhoja kirkkoja, linnoja, kartanoita ja muita arvokkaita rakennuksia. Toisaalta moni varmasti epäilisi sanan tarkoittavan yksinkertaisesti perintönä saatavaa rakennusta, kuten suvun kesämökkiä. Vastaukset olisivat ihan oikein, vaikka rakennusperinnön käsitteen alle mahtuu paljon muutakin.
Oleellista ei kuitenkaan ole osata määritellä hienolta kuulostavaa käsitettä oikein. Tärkeämpää on johdatella lapset miettimään sitä, mitä ajatuksia rakennettu ympäristö herättää. Miksi ja miten erilaiset rakennukset on rakennettu? Millaista arvoa niillä on? Rakennusperintöä ymmärtämällä voi oppia ottamaan vastuuta omasta lähiympäristöstään ja tuntemaan paikallista historiaa. Samalla saa valmiuksia ottaa itse kantaa ympäristön suunnitteluun. Eikä näiden asioiden pohtiminen aikuisillekaan pahaa tee.
Koulut liikkeelle lähiympäristöön syyskuussa
 |
| Kuva A-M Halme |
Opettajat saavat suunnitella rakennusperintöpäivän ohjelmaa vapaasti, mutta valmiita työkalujakin on luvassa. Koulujen käyttöön on tulossa Opetushallituksen ja Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran valmistelema eri oppiaineisiin ja aihekokonaisuuksiin soveltuva pedagoginen oppimispaketti, jonka avulla lapset ja nuoret voivat tutustua liikunta- ja urheiluympäristöihin rakennusperinnön näkökulmasta. Aineisto on saatavilla elokuussa, ja siitä kerrotaan kevään mittaan lisää myös täällä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti