Eläköön rakennus! juttusarjassa esitellään kohteita, joissa käyttötarkoitus on muuttunut. Sarjaan voi edelleen ilmiantaa rakennuksia tai rakennelmia!
Uudenkaupungin Kirjastotalo on yksi maan vanhimpia toimivia kirjastorakennuksia. Talo rakennettiin alun perin kouluksi.
Vuonna 1852 kaupunginvanhimmat päättivät myydä Alisen pitkän kadun ja Koulukadun kulmassa sijainneen entisen koulutalon ja rakennuttaa uuden ala-alkeiskoulun ns. Mandellöfin tontille Vasaborgin kortteliin. Tämä rakennuksen vanhin osa, Alisenkadun puoleinen siipi valmistui vuonna 1854 ja vihittiin juhlallisesti tarkoitukseensa 28.8.1854. Talo tuli maksamaan 1860 hopearuplaa. Koko uusi koulutalo käsitti salin ja kaksi kamaria, joihin koulun kaksi luokkaa sijoittuivat.
 |
| Uudenkaupungin yhteislyseo. Kuva: Augusta Olsson. Uudenkaupungin museon kokoelmat. |
J.A. Lopmeri muistelee vuonna 1945
"Kun minä tulin kouluun, se oli kuin me silloiset koululaiset itsekin, vain lyhyt tynkä torin nurkassa. Opettajat tulivat sisään suoraan torin puolelta paraatikäytävästä ja oppilaat pihan puolelta sitä vastapäätä. Tässä käytävässä myös odoteltiin kirjojen lainausta, sillä kaupungin lainakirjasto oli sijoitettu kouluun (1875-1902), ja eräs opettaja oli sen hoitajana. Mutta koulu kasvoi ja tarvitsi entistä enemmän tilaa. Paraatikäytävä sai antaa lisän voimistelusalille ja kirjasto siirtyä pois koulun suojista. Ei tämäkään riittänyt ajan oloon, ja koulua alettiin kasvattaa toisesta päästä. Pariin otteeseen sille rakennettiin lisäluokkia ja niiden jatkoksi juhlasali eteläpäähän."
 |
| Kirjasto Alisenkadun ja Rauhankadun kulmassa. Kuva: Tiina Viik, Uudenkaupungin kirjasto. |
Armollista päätöstä odottaissa
Koulutaloa laajennettiin vuosina 1887-1901. Koulun vuosikertomuksessa 1895-1896 laajennustöitä kuvataan näin: "Armollista päätöstä (1895) odottaissa oli kapteeni Rob. Hartman suosiollisesti valmistanut piirustukset lisärakennusta varten ja sisustusmuutoksiin vanhassa koulutalossa. Rakennuspaikan tasoituspuuhiin oli rahatoimikamari ryhtynyt. Heti mainitun (senaatin) päätöksen tänne saavuttua alkoi kuumeentapainen kiire, työ ja toimi koulutalon saattamista varten ulkoa ja sisältä siihen kuntoon, että se syyslukukauden alkaissa voisi ottaa vastaan uudet asukkaansa."
Kolmas kerta toden sanoo
Kolmannen kerran taloa laajennettiin vuonna 1901. Tällöin talo sai nykyisen muotonsa. Kapteeni R. Hartman laati kolme eri asemapiirrosehdotusta, joista yhdessä lisärakennus oli ehdotettu yhdistettäväksi olemassaolevaan koulutaloon. Tämä ehdotus valittiin.
 |
| Ilmakuva kirjastosta. Kuva: Pirkko Kähärä. Kuvan omistaja: Uudenkaupungin kirjasto. |
Arkkitehti v.Zansen Raumalta laati piirustukset. Piirustuksille ei saatu vahvistusta, vaan uuden ja vanhan rakennuksen välille oli rakennettava 18 tuumaa paksu palomuuri. Tämä muuri on nykyisen kirjaston lainauspöydän vieressä.
Keväällä 1901 aloitettiin kivijalan teko. Rakennusurakasta vastasi rakennusmestari D. A. Lönnroth. Uudisrakennuksessa oli kaksi isohkoa luokkahuonetta, näiden sivuilla käytävä ja poikittain rakennuksen päädyssä iso, yli 6 m korkea juhlasali, jossa on nykyisin lastenosasto.
 |
| Syystunnelmaa kirjaston sisäpihalla. Kuva: Tiina Viik, Uudenkaupungin kirjasto. |
Kirjasto muutti taloon vuonna 1957, jolloin rakennus sai Kirjastotalon nimen. Kirjasto toimi talossa ensin yhdessä kansalaisopiston kanssa. Sittemmin opistotoiminta siirtyi Viikaisten koululle ja vuonna 1982 talo peruskorjattiin kokonaan kirjaston käyttöön.
Tiina Viik
Uudenkaupungin kirjastotoimen johtaja
Lisätietoja
Uudenkaupungin pääkirjasto (Vaski kirjastot)Uudenkaupungin puutalokorttelit (Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY)
Yleistä Uudenkaupungin historiasta (Uusikaupunki)
Seuraava Eläköön rakennus! kohde esitellään ensi viikon tiistaina 21.5.2013.
Lue myös lisää vuositeemasta Eläköön rakennus! ja tule mukaan järjestämään ohjelmaa rakennusperintöpäiville!
