Lapin autiotuvat - postituvasta ja kultakämpästä retkeilijän levähdyspaikaksi

Eläköön rakennus! juttusarjassa esitellään kohteita, joissa käyttötarkoitus on muuttunut. Sarjaan voi edelleen ilmiantaa rakennuksia tai rakennelmia!

Pahajoen Kultala Hammastunturin erämaa-alueella. Kuva: Antero Aikio

Lapin kansallispuistot ja muut suojelualueet tarjoavat retkeilijälle luonnonrauhan lisäksi myös kulttuuriperintöä. Pelkästään autiotuvassa käyminen on retkeilijälle kulttuuriperintöelämys, sillä useat tuvistamme ovat historialtaan merkittäviä ja palvelleet alun perin muussa käytössä.

Moberginojan kultakämppä Hammastunturin erämaa-alueella. Kuva: Pirjo Rautiainen

 

Palovartioiden maisemissa

Autiotupien nuorimmasta päästä ovat palovartijoiden majat vaarojen ja tuntureiden huipuilla. Monet niistä olivat palovartiointikäytössä 1960-luvun lopulle asti, jolloin palovartijatoiminta korvattiin lentotähystyksillä. 

Vartijoiden yksinäistä eloa pääsee tunnustelemaan autiotuvilla vaikkapa Louevaaralla Rovaniemen kupeessa, Lattunavaaralla Savukosken pohjoisosassa tai Kittilän Kumputunturin huipulla. Kumputunturilla on vielä jäljellä vartijan astelevykin, jonka avulla mittailtiin metsäpalon suuntaa.

Kittilän Kumputunturin palovartijanmaja ja palovartijan astelevy. Kuva: Pirjo Rautiainen

 

Kullankaivajien jäljillä

Kullankaivuun jäljiltä Lemmenjoen kansallispuistossa ja Hammastunturin erämaassa on useita kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia, vanhimmat 1800-luvun lopulta. 

Pahaojan Kultalan kämppää korjataan Hammastunturin erämaa-alueella. Kuva: Pirjo Rautiainen

Morgamojan, Pahaojan, Ritakosken, Moberginojan, Liljeqvistin ja suuren Kultalan autiotuvan ikkunasta katsoessa voi miettiä kuinka moni toive rikastumisesta toteutui ja kuinka moni joutui pettymään. Ja miten raskasta kullankaivajan työ oli pohjoisen lyhyenä kesänä ja pitkänä talvena tiettömien taipaleiden takana.  

kämppä sai uuden pärekaton sadekesänä 2012.

Ivalojoen kulta-alueella Pahaojan Kultalan  

 

 

 

 

 

 

  

Myös Kultalan aitan katto korjattiin. Kuvat: Pirjo Rautiainen

Lemmenjoen Sallivaarassa

  

Vanhaan saamelaiseen elämäntapaan voi tutustua vierailemalla Lemmenjoen kansallispuistossa Sallivaaran kuuluisalla erotuspaikalla, jossa on vielä suuri erotusaita ja toistakymmentä kämppää. 

Sallivaaran historia ulottuu 1800-luvulle, ja paikka ei ollut tärkeä pelkästään porotalouden kannalta. Sinne kokoonnuttiin kaukaakin kaupantekoon ja tapaamaan tuttuja. Saatettiinpa kahvikämpissä vähän riiatakin ja tavata loppuelämän kumppani. Pari kämpistä toimii nykyään autiotupana.

Benjamin Kurun kämpän kattoa korjataan Sallivaarassa WWF:n talkooleirillä. Kuva: Pirjo Rautiainen 

 

Punaisen tuvan postireitillä

Postinkanto ei ollut autolla jakelua vielä pitkälle 1900-luvulle. Postinkantajien taipaleet olivat pitkiä ja välillä jouduttiin ylittämään laajoja järvenselkiä. Postimiehet yöpyivät reittiensä varren autiotuvissa, ja näitä tupia on vielä siellä täällä jäljellä. Inarijärven melontareissulla voit mietiskellä postireitin vaaroja vaikkapa Punaisella tuvalla viivähtäessä.

Viime viikon talvisella talkooleirillä Kultalassa katon alustaa puhdistamassa Hanna Mattila ja Sakari Kankaanpää. Kuva: Anu Munne

Suomusuuntaa tarkistaa Heli Heinäaho. Kuva: Anu Munne

Ihan oikeiden autiotupienkin historia Lapissa on pitkä. Niitä rakennettiin vakiintuneitten kulkureittien varrelle matkalaisia palvelemaan. Esimerkiksi historiallisen Ruijan polun varrella tiedetään olleen autiotupia jo ainakin 1700-luvulla. 

Moni varta vasten myöhemmillekin retkeilijöille tehdyistä tuvista alkaa olla iäkäs ja merkittävä retkeilyn historiasta kertova kulttuuriperintökohde. Autiotupien vieraskirjojen merkinnöistä huomaa miten tärkeitä ne ovat monille. 

Pirjo Rautiainen
kirjoittaja on Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden erikoissuunnittelija 

Lisätietoja

Lapin läänin tuvat (Luontoon.fi)
Kultaa ja kuohuja (Lisää kultahistoriallisten rakennusten korjaamisesta, Metsähallitus)
Ivalojoen kulta-alue (Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY)
Poroerotuspaikat ja -aidat (Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY)

Seuraava Eläköön rakennus! kohde esitellään ensi viikon tiistaina 23.4.2013.

Lue myös lisää  vuositeemasta Eläköön rakennus! ja tule mukaan järjestämään ohjelmaa rakennusperintöpäiville!