Rakennusperintöpäiviä vietetty ympäri Suomen

Euroopan rakennusperintöpäivien vuoden 2012 päätapahtumaviikonloppua vietettiin 7.–9. syyskuuta teemalla Liikunta- ja urheiluympäristöt. Kalenteriin ilmoitettiin tapahtumia yli 40 paikkakunnalta. Lämmin kiitos kaikille tapahtumien järjestäjille ja tervetuloa mukaan taas ensi vuonna! 

Palautteenne on tärkeää 
Kiitos antamastanne palautteesta – se on arvokasta tulevia päiviä suunniteltaessa. Toivomme edelleen palautetta niiltä, jotka eivät vielä ole sitä oman tapahtumansa osalta lähettäneet. Sähköinen palautelomake on rakennusperintöpäivien verkkosivuilla. Tapahtuman kävijämäärän lisäksi olisi tärkeää saada palautetta myös rakennusperintöpäivien teema-aineistosta. Otamme mielellämme vastaan myös toiveita ja kehitysideoita.

Rakennusperintöpäivien kuvapankki 
Voit lähettää meille kuvasi ERP-tapahtumasta osoitteeseen erp.ym@ymparisto.fi. Kuvan lähettäjä vastaa kuvan julkaisuoikeuksista. Liitä mukaan kuvaajan tiedot, nimi ja osoite, tapahtuman nimi ja päivämäärä sekä mahdollinen ehdotus kuvatekstiksi. Kuvia voidaan käyttää tulevien vuosien teema-aineistoissa, rakennusperintöpäivien www-sivuilla tai muualla rakennusperintöportaalissa.

Kurkistus ensi vuoteen
Vuoden 2013 rakennusperintöpäivillä puhaltavat uudet tuulet! Saatte lähiviikkoina lisätietoja ensi vuoden teemasta sekä vinkkejä tapahtumien suunnittelun tueksi. Liity uutiskirjeen postistuslistalle lähettämällä pyyntö osoitteeseen erp@kotiseutuliitto.fi.

Pyhtää palkitsi rakennusperinnön vaalijan

Pyhtään museotoimikunta on myöntänyt Kivijalka-kannustuspalkinnon Irma Roitolle tunnustuksena ja kiitoksena rakennetun kulttuuriympäristön vaalimisesta Pyhtäällä. Palkinto jaettiin Euroopan rakennusperintöpäivien kunniaksi vanhaa rakennusta tai pihapiiriä ansiokkaasti hoitaneelle taholle. 

Irma Roiton kotitalo Mainiemi sijaitsee Purolan Alakylässä. Huvila rakennettiin vuonna 1892 erään pietarilaisen liikemiehen Terijoella sijainneen kesähuvilan mallin mukaan. Rakennus on venäläisine vaikutteineen jo sinänsä ainutlaatuinen ja kiintoisa kokonaisuus.

Irma Roiton isä Axel Sjöberg osti kiinteistön vuonna 1920 ja siitä lähtien huvila on ollut suvun omistuksessa. Roitto itse on hoitanut taloa huolella ja kunnostanut sitä pieteetillä, perinteisiä rakenteita vaalien. Jopa ikkunalasit ovat alkuperäiset.

Kivijalka-palkinto jaettiin nyt ensimmäistä kertaa. Pyhtään museotoimikunta haluaa palkinnolla kiinnittää huomiota Pyhtään monipuoliseen rakennusperintöön ja antaa tunnustusta sen eteen tehdylle työlle.

Rakennetun kohteen edellytykset olivat yli 70 vuoden ikä, sijainti Pyhtään kunnan alueella ja yksityis- tai yhdistysomistus.

Palkinnon jaossa kiinnitettiin huomiota kohteen kunnostusmenetelmien perinteisyyteen, onnistuneeseen ja perinteitä vaalivaan ylläpitoon ja muutosten toteutukseen, ilmeen ja rakenteellisten ratkaisujen sopusointuiseen kokonaisuuteen sekä siihen, kuinka hyvin kohde istui ympäristöönsä. Valintaan vaikuttivat myös saapuneet yleisöehdotukset, joista Mainiemi sai selkeän enemmistön.

Lisätiedot: Pyhtään musetoimikunta / vs. kulttuurisihteeri Ilana Rimón
kulttuuri @ pyhtaa.fi
0400 587 911 

Rakennusperintö liikuttaa syksyllä

Jos metsään haluat mennä nyt, sekin onnistuu, kun Euroopan rakennusperintöpäiviä juhlitaan syyskuussa yli kolmellakymmenellä paikkakunnalla ympäri Suomea. 

Päiviä vietetään patikoiden Lempäälässä, Kauhavalla ja Salossa. Lempäälässä Saarikonmäen laavulla tutustutaan partio- ja erätaitoihin ja nautitaan nuotion ääressä tikkupullasta ja nokipannukahveista. Kauhavalla patikoidaan Leipätiellä, joka johtaa Suomen suurimmalle siirtolohkareelle. Reitin varrella voi ihailla kivikautista asuinpaikkaa ja levähtää laavuilla. Salossa Aneriojärven luonto- ja kulttuuripolulla matkataan paikallishistoriaan kivikaudesta nykyaikaan.

Olympiatunnelmia Stadionilla
Kuva: L. Lohtander

Helsingissä Maunulan majalla kuullaan luento Keskuspuiston liikuntaympäristöjen historiasta, keppijumpataan ja tutustutaan uuteen luontopolkureittiin. Hietarannassa maalataan vanhan paviljongin julkisivua sekä kuullaan musiikkiesityksiä ja tietoiskuja rakennusperinnöstä. Kaupunkisuunnitteluvirasto johdattaa luennolla liikuntaympäristöjen pääkaupunkiin ja kävelykierroksella Taka-Töölön Eläintarhaan syntyneeseen liikuntaympäristöön. Suomenlinnassa puolestaan pääsee koko perhe urheilemaan.

Jyväskylässä valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon kuuluvalla yliopiston kampusalueella voi tutustua peruskorjattuun Liikunta-rakennukseen asiantuntijaluennoilla ja opastetuilla yleisökierroksilla. Keski-Suomen museon luennolla sekä opastetulla bussikierroksella tarkastellaan laajemmin Jyväskylää liikunta- ja urheilukaupunkina.

Tampereella kotiseutukävellään eri kaupunginosissa ja suunnistetaan Pyynikin alueen liikuntapaikoilla. Pispalassa piipahdetaan pihoihin ja pirtteihin tutustuen asuntojen, pihojen ja piharakennusten erilaisiin kunnostus-, laajennus- ja lämmitysratkaisuihin. Kaarilan koululla juhlitaan uudistettua pihaa liikuntaympäristönä.

Oulussa tutustutaan Pohjois-Pohjanmaalla urheilua varten rakennettuihin ja liikuntaan kannustaviin ympäristöihin seminaarissa ja opastetulla kävelyretkellä. Laajasta liikuntaympäristöjen valikoimasta nostetaan erityisesti esiin hyppyrimäet ja tanssilavat sekä liikunnan uusimmat muodot.

Kainuussa vietetään rakennusperintöpäivää Vuokatin urheiluopistolla. Urheiluopisto on liikuttanut yli 60 vuoden ajan kainuulaisia, suomalaisia ja liikuntaa harjoittavia ihmisiä eri puolilta maailmaa. Opiston alueella on nähtävissä monipuolisen liikuntaympäristön koko kehityskaari myös rakennuksissa ja ympäristön rakentamisessa.

Olympiatunnelmaan päästään Tuusulassa, jossa Münchenin 1972 kisojen 1500 metrin juoksun kultamitalisti Pekka Vasala kertoo mitä Olympiavoittoon vaadittiin ja muistelee omia tuntemuksiaan Olympialaisen kultamitalin voiton jälkeen. Hän myös valottaa Vierumäellä sijaitsevan Suomen Urheiluopiston historiaa ja rakentamista sekä opiston merkitystä koko Suomen urheilulle. Vasalalla on lisäksi mukanaan aito olympiasoihtu, johon kaikki voivat tutustua.

Euroopan rakennusperintöpäivien tapahtumien laaja skaala kuvaa rakennusperinnön monimuotoisuutta. Hyvin hoidettu rakennettu ympäristö on ihmisten hyvinvoinnin perusta - oli kyseessä sitten vaellusreitin laavu, lähikoulun piha tai valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon kuuluva kohde.


Löydä oma tapahtumasi kalenterista ja liikutu rakennusperinnöstä!


Juttu on alunperin julkaistu Rakennusperinto.fi-sivustolla.

Ministeri Kiurun puhe Liikuttavat ympäristöt -kirjan julkaisutilaisuudesta

Hyvät rakennetun ympäristön ystävät,

kuten tiedämme, tänä vuonna Euroopan rakennusperintöpäivät keskittyy tutkimaan liikunnan ja urheilun paikkoja. Niitä maassamme riittää, sillä on laskettu, että rakennettuja liikuntaympäristöjä on jopa 30 000. Suurella osalla suomalaisista siis vaikuttaisi olevan hyvät edellytykset harrastaa liikuntaa kotikulmiensa läheisyydessä.

Tutkimusten mukaan osa väestöryhmistä liikkuu aiempaa enemmän, kun taas toisissa ryhmissä liikuntamäärät ovat laskeneet ja jäävät selvästi alle suositusten. Yksi Suomen terveyspolitiikan tavoitteista onkin fyysisen aktiivisuuden lisääminen kaikissa elämänvaiheissa. Jotta tavoitteeseen päästään, on liikuntapaikkoja oltava kaikkien ulottuvilla.

Vaikka liikuntapaikkoja on tälläkin hetkellä kymmeniä tuhansia, on suuri osa niistä iässä, jossa on tehtävä korjaus- ja jopa purkupäätöksiä. Uuden rakentamisen väitetään joskus olevan halvempaa kuin vanhan korjaaminen, mutta voiko uusi urheilurakennus ottaa sen paikan, joka puretulla hallilla tai kentällä oli paikkakunnan historiassa ja käyttäjiensä mielessä? Jotta kipeitä päätöksiä ei tarvitsisi tehdä, on tärkeää tunnistaa muidenkin kuin niin sanottujen arvorakennusten merkitys, ja korjata ja huoltaa niitä ajoissa. Tämä on myös yksi rakennusperintöpäivien teemavuoden tärkeimmistä viesteistä.

Tilaisuuden yleisöä. Kuva: Liisa Lohtander

Purkuhakemuksen alla on tällä hetkellä useita liikuntapaikkoja eri puolilla maata. Liikuntarakennukset ja -alueet sekä puistot reitteineen nähdään helposti jonkinlaisena reservinä, joka voidaan tarvittaessa ottaa muuhun käyttöön. Niiden yhteys kouluihin ja oppilaitoksiin sekä asuinalueita lähellä sijaitsevina harrastuspaikkoina tai henkireikänä unohtuu helposti, vaikka aikanaan liikuntapaikkoja ja ulkoilualueita rakennettiin nimenomaan parantamaan asuinympäristön laatua ja tarjoamaan asukkaille vapaa-ajan viettoon terveellisiä vaihtoehtoja. Esimerkiksi koulujen pihojen merkitystä ei pidä väheksyä: Nuoren Suomen tutkimuksen mukaan ala-asteikäisten liikunnasta yli kolmasosa tapahtuu koulujen pihoilla.

Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen on useilla alueilla ajankohtaista ja perusteltua, mutta on selvää, että tiivistämisenkään tavoitteena ei ole tuhota alueiden olemassa olevia arvoja, vaikka kompromissien eteen voidaankin monesti joutua.

Myös meillä ympäristöministeriössä tehtävällä työllä on vaikutusta siihen, millaiset mahdollisuudet suomalaisilla on liikunnan harrastamiseen. Maankäytön, ympäristön ja liikenteen suunnittelu vaikuttavat omatoimisen liikkumisen edellytyksiin, määrään ja kulkutapavalintoihin. Lähiliikuntamahdollisuudet ovat tärkeitä, sillä eniten käytettyjä liikuntapaikkoja ovat kevyen liikenteen väylät sekä ulkoilureitit, kuten pururadat, ladut ja vaellusreitit.

Ympäristöministeriö on mukana useammassakin tutkimushankkeessa, joissa pyritään parantamaan arkiliikunnan entistä parempaa huomioimista yhdyskuntasuunnittelussa. Hyviä merkkejä kevyen liikenteen ja muun lähiliikunnan arvostuksen kasvusta onkin viime aikoina ollut ilmassa. Esimerkiksi täällä Helsingissä meillä on jo nyt nähtävyydeksi noussut, kesän alussa avattu kevyen liikenteen väylä Baana, jonka suosiosta mediat ovat innokkaasti kertoneet. Baanan tekee erityisen kiinnostavaksi sen historia entisenä sataman ratakuiluna - kekseliästä rakennusperinnön uusiokäyttöä siis.

Euroopan rakennusperintöpäiviä vietetään Suomessa tänä vuonna jo 21. kertaa. Se on hieno saavutus, josta kiitos kuuluu teille - aktiivisille tapahtumajärjestäjille ympäri maan. Mukana on kouluja, museoita, kotiseutu- ja kaupunginosayhdistyksiä, kuntia ja monia muita toimijoita, jotka auttavat levittämään viestiä kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön merkityksestä. Tapahtumien avulla on innostettu eri ikäisiä ihmisiä tutustumaan omaan lähiympäristöön ja toimimaan sen puolesta silloin, kun se on uhattuna.

Toivonkin, että tänään julkistettava kirja Liikuttavat ympäristöt kannustaa meitä kaikkia lähtemään liikkeelle kotiseudullemme tai vähän kauemmaksikin, ja tutustumaan ainakin muutamaan niistä kolmestakymmenestätuhannesta liikuntapaikasta, joita maassamme on.

Asuntoministeri Krista Kiuru. 16.8.2012.

Kuva: Liisa Lohtander

KUTSU: ERP-kirjan julkistamistilaisuus 16.8. Olympiastadionilla

Tervetuloa Euroopan rakennusperintöpäivien kirjan LIIKUTTAVAT YMPÄRISTÖT julkistamistilaisuuteen sekä tutustumaan Helsingin Olympiastadionin uusiutuvaan ilmeeseen 16.8. klo 10 alkaen. Tilaisuus pidetään Helsingin Olympiastadionin monitoimitilassa. Osoite: Paavo Nurmen tie 1 (kulku tornin juurelta pääaulan kautta).

Vuoden 2012 Liikunta- ja urheiluympäristöt -teemaa tarkastellaan aamupäivän aikana erilaisista näkökulmista sekä kokemalla tunnelmaa paikan päällä stadionilla! Ohessa kokonaan kaksikielisen kirjan sisällysluettelo suomeksi.

Ohjelma:

Kahvit klo 10.00
Ministeri Krista Kiurun tervehdys
Liikuttavat ympäristöt -kirjan esittely
Stadion-säätiö esittelee Stadionin tulevaa ilmettä
Rakennusperintöpäivät kouluissa
Tutustumiskierros Olympiastadionilla – torni, katsomo, urheilumuseo

Pyydämme ilmoittautumaan etukäteen os. erp (a) kotiseutuliitto.fi / (09) 61263223 elokuun alkuun mennessä.

Kaikki ovat tervetulleita järjestämään isoja tai pieniä tapahtumia syksyn rakennusperintöpäiville! Tapahtumia järjestävät tahot voivat tilata julkaisuja omaan käyttöönsä. Kirjat toimitetaan tilaajille elokuun alussa. Lisätietoja tapahtumista ja julkaisusta: www.rakennusperinto.fi/erp

Kuva Sanna Käyhkö

LIIKUTTAVAT YMPÄRISTÖT

Toim. Liisa Lohtander – Lassi Saressalo – Hilkka Högström
Suomen Kotiseutuliiton julkaisu

SISÄLLYS:

Esipuhe: Elämyksiä ja rajojen tavoittelua
Matti Vatilo, rakennusneuvos, Euroopan rakennusperintöpäivien ohjausryhmän puheenjohtaja

Pallon perässä pihalta halliin
Matti Hintikka, Suomen Urheilukirjaston ja Tietopalvelun osastonjohtaja

Palloa pesillä
Lassi Saressalo, Suomen Kotiseutuliiton pääsihteeri

Hiekkateiltä novotanille
Antti O. Arponen, toimittaja ja tietokirjailija

Laskettelukulttuuri luo talvimatkailun
Jari Kanerva, kansatieteilijä, Liikuntatieteellisen Seuran koulutus- ja viestintäpäällikkö

Hyppyrimäet maisemassa
Jouko Vahtola, Oulun yliopiston historian professori

Jäällä joka säällä
Kristiina Koivuniemi, Suomen Jääkiekkomuseon johtaja

Kuin kalat vedessä
Jonas Malmberg, arkkitehti Alvar Aalto -museossa

Tilat, paikat ja reitit innostavat liikkumaan
Timo Saarinen, ympäristöministeriön yliarkkitehti

Koulupiha lähiliikuntapaikkana – ajattomasti
Reijo Ruokonen, Nuori Suomi ry:n vanhempi asiantuntija

Ryhtilä, Kaltevan kenttä ja Liiteri – Jyväskylän Seminaarinmäen liikunnallinen kulttuuriperintö
Pirjo Vuorinen, Jyväskylän yliopiston museon intendentti

Helsingin olympialaisten kisapaikat
Hilkka Högström, Museoviraston erikoistutkija

Epilogi. Minun liikuntapaikkani.

Matkustatko syksyllä Euroopassa?

Matkusteletko elo-syyskuussa Euroopassa? Muistathan, että Euroopan rakennusperintöpäivien, eli European Heritage Days -tapahtumia järjestetään ympäri maanosaamme alkusyksystä. Tapahtumien sisältö vaihtelee arkkitehtuurista kansanperinteeseen ja kaikkeen siltä väliltä. Eri maiden tapahtumiin kannattaa tutustua netissä hyvissä ajoin, sillä osaan täytyy ilmoittautua ennakkoon. Euroopan neuvoston sivuilta löytyy kartta, jota klikkailemalla pääsee kunkin maan tapahtumasivuille.

Katso myös matkailusivusto Rantapallon parin vuoden takainen Heritage Days -juttu.

Syksyn European Heritage Days -tapahtumat löytyvät Euroopan neuvoston sivuilla olevan kartan avulla.

Liikuntapaikkakysely: Yhteistyötä ja yksilösuorituksia

Yksi merkittävimmistä muutoksista suomalaisten liikuntaharrastuksissa sotienjälkeisestä ajasta tähän päivään tuntuu olevan harrastajien omassa osallistumisessa liikuntapaikkojen rakentamiseen ja hoitoon. Jos sotien jälkeen mieli harrastaa vaikkapa korkeushyppyä, oli tilanne usein se, että paikka oli ensin itse rakennettava. Nykyään saavumme valmiille salille tai kentälle, ja harjoituksen jälkeen suuntaamme suoraan kotiin - siivouksenkin hoitaa joku muu. Vaivatonta, mutta viihtyisimmekö harrastuksen parissa paremmin, jos yhdessä tekemisen kulttuuri olisi vahvempi?

On muistettava, että myös aktiivista seuratoimintaa on maassamme edelleen paljon. Silti moni meistä harrastaa liikuntaa yksin. Viihdymme yksin lenkkipoluilla, keskitymme yksin kuntosaliharjoitukseen ja ryhmäliikuntatunneillakin liikumme yksin. Yhdessä liikuntaympäristökyselyyn tulleessa vastauksessa kerrotaan erilaisesta ajasta.

Kirjoittaja muistelee, kuinka heti sotien jälkeen nuoriso innostui urheiluharrastuksesta ja paikkakunnan pojat päättivät rakentaa urheilukentän.

Kun oli saatu lupa maanomistajalta, alettiin rakentamaan kenttää nuoruuden innolla. Korkeushyppypaikka vauhdinottoratoineen, pituus- ja kolmiloikka-paikka sekä keihäänheitto- ja kuulantyöntöpaikat. Pehmikkeeksi haettiin paikalliselta sirkkelisahalta sahanpurua ja muutenkin tehtiin urheiluvälineet etupäässä itse. Kylän naiset keräsivät ompeluseuroissaan rahaa, jolla voitiin ostaa kiekko ja kuula. Seipäät korkeushyppyyn tehtiin itse, kukin oman seipään, joita sitten arvosteltiin porukan keskellä.

Rämehaan kenttä rakennettiin kylän väen voimin ilman yhteiskunnan tukea. Myös lähiseudun kyliin syntyi vastaavia urheilupaikkoja, ja pian miteltiin kylienvälisissä kilpailuissa. Kirjoittaja muistaa niissä olleen jo suuren urheilujuhlan tuntua, kun eri puolilta pitäjää saapui ihmisiä kannustamaan suosikkejaan.

Monet meistä kuitenkin liikkuvat mielellään yksin. Toisessa liikuntaympäristökyselyyn tulleessa vastauksessa kirjoittaja kertoo haluavansa keskittyä harjoitteluun, ei seurusteluun. Kerrostalon alakerran kuntosali oli hänelle muuten tervetullut uudistus, mutta ajatus naapureista harjoittelemassa samassa pienessä tilassa on saanut kirjoittajan käyttämään sitä verraten harvoin. Siksi kirjoittaja suosii kaupallisia saleja, erityisesti niitä, joissa on hyvät laitteet, toimiva ilmastointi ja viihtyisä sisustus. Eikä liikaa ruuhkaa.