Vason muodonmuutos - myllystä korjausrakentamiskeskus ja näyttelytilat

Eläköön rakennus! juttusarjassa esitellään kohteita, joissa käyttötarkoitus on muuttunut. Sarjaan voi edelleen ilmiantaa rakennuksia tai rakennelmia!

Vason mylly 1960-luvulla ennen siilojen rakentamista.
Kuva: Uudenkaupungin museotoimi

Vakka-Suomen Osuusliikkeen (Vaso) mylly sijaitsee Uudessakaupungissa Kaupunginlahden rannalla, Pakkahuoneen vierasvenesataman kohdalla. Uudenkaupungin museon tietojen mukaan Vason mylly olisi rakennettu kolmessa vaiheessa 1939-1953. Myllyn toiminta loppui 1978, mutta Vason varastona rakennus toimi vielä 1980-luvulla. 1990-luvulta lähtien tiloissa on ollut ravintolatoimintaa.

Ravintolatoimintaa siiloissa.
Kuva: Uudenkaupungin museotoimi

Myllyn muodonmuutos alkoi varsinaisesti helmikuussa 2002, kun vanhat siilot purettiin. Vuonna 2003 valmistui Pakkahuoneen viereisen ns. Myllyrannan tontin asemakaavaluonnos. Kaavamuutos mahdollisti tonttijaon tekemisen ja rakennusoikeuden jakamisen omistuksen suhteessa. Kaupunki sai näin omistukseensa entisen Vason myllyn tiiliosan. Uusikaupunki oli tuolloin mukana EU-hankkeessa, joka suunnitteli rakennukseen ns. rakennusapteekkia.

Siilojen purkamista helmikuussa 2002.
Kuva: Uudenkaupungin museotoimi

Vuonna 2004 rakennukseen päätettiin kunnostaa tilat korjausrakentamiskeskukselle sekä merihistoriallisen yhdistyksen rakentamalle purjelaiva Warman pienoismallille, joka tähän asti oli ollut näytteillä Turussa Forum Marinumissa.

Warman pienoismalli on yli 6 metriä pitkä.
Kuva: Raine Asikainen

Korjausrakentamiskeskus toteutuu

Vuonna 2007 keskukseen aiottiin hakea yrittäjäpohjalta korjausrakentamisen ammattilaista, jonka toimenkuvaan kuuluisi myös korjausrakentamisneuvonta. Toimenpiteisiin yrittäjän hakemiseksi ei kuitenkaan tällöin ryhdytty.

Viisi vuotta myöhemmin, toukokuussa 2012 alkoi Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto Novidan hallinnoima ”Osaamista korjausrakentamiseen” hanke, johon liittyi myös korjausrakentamiskeskuksen perustaminen. Näin lähes kymmenen vuoden kuluttua korjausten aloittamisesta rakennus saatiin tältäkin osin alkuperäisen korjaussuunitelman mukaiseen käyttöön.

Neuvontapisteen havaintomateriaaleja.
Kuva: Raine Asikainen

Vanhanajan liisteriä ja venemoottoreita

Tällä hetkellä myllyssä eletään sopuisaa rinnakkaiseloa meri- ja rakennushistorian kesken. Vason korjausrakentamiskeskuksesta saa tietoa vanhoihin rakennuksiin soveltuvista materiaaleista ja oikeaoppisista säilyttävistä korjausmenetelmistä.

Kiilalukkoliitos ja huvivene 1900-luvun alusta.
Kuva: Raine Asikainen

Käsikirjastossa voi tutustua alan kirjallisuuteen. Infopisteen yhteydessä olevasta korjausrakentamiskioskista voi ostaa uusia rakennustarvikkeita kuten pinkopahvia, vanhanajan liisteriä, nupinauloja ja rihmaa, heloja, pellavakaistaa ym. pientarvikkeita.

Uudenkaupungin merihistoriallisen yhdistyksen kesäaikaan avoinna olevassa näyttelytilassa on monenlaista nähtävää. Warman pienoismallin lisäksi esillä on vanhoja venemoottoreita, haapio (haavsta tehty ruuhi) 1400-luvun alkupuolelta ja muuta vanhaa suviveneilyyn liittyvää materiaalia sekä merellisiä myyntituotteita. Kesäisin rakennuksen päädyssä toimii myös terassiravintola.

Monenmoista moottoria.
Kuva: Raine Asikainen

Raine Asikainen
Kirjoittaja on Ammatti-instituutti Novidan Osaamista korjausrakentamiseen -hankkeen projektivastaava, joka työskentelee korjausrakentamiskeskuksen neuvontapisteessä

Lisätietoja

Korjausrakentamiskeskus Vaso
Uudenkaupungin merihistoriallinen yhdistys ry


Seuraava Eläköön rakennus! kohde esitellään ensi viikon tiistaina 30.4.2013

Lue myös lisää  vuositeemasta Eläköön rakennus! ja tule mukaan järjestämään ohjelmaa rakennusperintöpäiville!

Lapin autiotuvat - postituvasta ja kultakämpästä retkeilijän levähdyspaikaksi

Eläköön rakennus! juttusarjassa esitellään kohteita, joissa käyttötarkoitus on muuttunut. Sarjaan voi edelleen ilmiantaa rakennuksia tai rakennelmia!

Pahajoen Kultala Hammastunturin erämaa-alueella. Kuva: Antero Aikio

Lapin kansallispuistot ja muut suojelualueet tarjoavat retkeilijälle luonnonrauhan lisäksi myös kulttuuriperintöä. Pelkästään autiotuvassa käyminen on retkeilijälle kulttuuriperintöelämys, sillä useat tuvistamme ovat historialtaan merkittäviä ja palvelleet alun perin muussa käytössä.

Moberginojan kultakämppä Hammastunturin erämaa-alueella. Kuva: Pirjo Rautiainen

 

Palovartioiden maisemissa

Autiotupien nuorimmasta päästä ovat palovartijoiden majat vaarojen ja tuntureiden huipuilla. Monet niistä olivat palovartiointikäytössä 1960-luvun lopulle asti, jolloin palovartijatoiminta korvattiin lentotähystyksillä. 

Vartijoiden yksinäistä eloa pääsee tunnustelemaan autiotuvilla vaikkapa Louevaaralla Rovaniemen kupeessa, Lattunavaaralla Savukosken pohjoisosassa tai Kittilän Kumputunturin huipulla. Kumputunturilla on vielä jäljellä vartijan astelevykin, jonka avulla mittailtiin metsäpalon suuntaa.

Kittilän Kumputunturin palovartijanmaja ja palovartijan astelevy. Kuva: Pirjo Rautiainen

 

Kullankaivajien jäljillä

Kullankaivuun jäljiltä Lemmenjoen kansallispuistossa ja Hammastunturin erämaassa on useita kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia, vanhimmat 1800-luvun lopulta. 

Pahaojan Kultalan kämppää korjataan Hammastunturin erämaa-alueella. Kuva: Pirjo Rautiainen

Morgamojan, Pahaojan, Ritakosken, Moberginojan, Liljeqvistin ja suuren Kultalan autiotuvan ikkunasta katsoessa voi miettiä kuinka moni toive rikastumisesta toteutui ja kuinka moni joutui pettymään. Ja miten raskasta kullankaivajan työ oli pohjoisen lyhyenä kesänä ja pitkänä talvena tiettömien taipaleiden takana.  

kämppä sai uuden pärekaton sadekesänä 2012.

Ivalojoen kulta-alueella Pahaojan Kultalan  

 

 

 

 

 

 

  

Myös Kultalan aitan katto korjattiin. Kuvat: Pirjo Rautiainen

Lemmenjoen Sallivaarassa

  

Vanhaan saamelaiseen elämäntapaan voi tutustua vierailemalla Lemmenjoen kansallispuistossa Sallivaaran kuuluisalla erotuspaikalla, jossa on vielä suuri erotusaita ja toistakymmentä kämppää. 

Sallivaaran historia ulottuu 1800-luvulle, ja paikka ei ollut tärkeä pelkästään porotalouden kannalta. Sinne kokoonnuttiin kaukaakin kaupantekoon ja tapaamaan tuttuja. Saatettiinpa kahvikämpissä vähän riiatakin ja tavata loppuelämän kumppani. Pari kämpistä toimii nykyään autiotupana.

Benjamin Kurun kämpän kattoa korjataan Sallivaarassa WWF:n talkooleirillä. Kuva: Pirjo Rautiainen 

 

Punaisen tuvan postireitillä

Postinkanto ei ollut autolla jakelua vielä pitkälle 1900-luvulle. Postinkantajien taipaleet olivat pitkiä ja välillä jouduttiin ylittämään laajoja järvenselkiä. Postimiehet yöpyivät reittiensä varren autiotuvissa, ja näitä tupia on vielä siellä täällä jäljellä. Inarijärven melontareissulla voit mietiskellä postireitin vaaroja vaikkapa Punaisella tuvalla viivähtäessä.

Viime viikon talvisella talkooleirillä Kultalassa katon alustaa puhdistamassa Hanna Mattila ja Sakari Kankaanpää. Kuva: Anu Munne

Suomusuuntaa tarkistaa Heli Heinäaho. Kuva: Anu Munne

Ihan oikeiden autiotupienkin historia Lapissa on pitkä. Niitä rakennettiin vakiintuneitten kulkureittien varrelle matkalaisia palvelemaan. Esimerkiksi historiallisen Ruijan polun varrella tiedetään olleen autiotupia jo ainakin 1700-luvulla. 

Moni varta vasten myöhemmillekin retkeilijöille tehdyistä tuvista alkaa olla iäkäs ja merkittävä retkeilyn historiasta kertova kulttuuriperintökohde. Autiotupien vieraskirjojen merkinnöistä huomaa miten tärkeitä ne ovat monille. 

Pirjo Rautiainen
kirjoittaja on Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden erikoissuunnittelija 

Lisätietoja

Lapin läänin tuvat (Luontoon.fi)
Kultaa ja kuohuja (Lisää kultahistoriallisten rakennusten korjaamisesta, Metsähallitus)
Ivalojoen kulta-alue (Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY)
Poroerotuspaikat ja -aidat (Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY)

Seuraava Eläköön rakennus! kohde esitellään ensi viikon tiistaina 23.4.2013.

Lue myös lisää  vuositeemasta Eläköön rakennus! ja tule mukaan järjestämään ohjelmaa rakennusperintöpäiville!

Pyroll Areena - Palloilua perunavarastossa

Eläköön rakennus! juttusarjassa esitellään kohteita, joissa käyttötarkoitus on muuttunut. Sarjaan voi edelleen ilmiantaa rakennuksia tai rakennelmia!

Noin 50 vuotta sitten sokerijuurikkaan jalostustoimintaa, rehuperunan kuivausta ja ruokaperunan pakkausta harjoittava Itä-Suomen Raakasokeri Oy (IRO) rakennutti Pyhtäälle kookkaan (25 x 80 m) perunavaraston. Sokerituotannon loputtua Kotkassa varastohalli siirtyi kehitysyhtiön Cursor Oy:n omistukseen, joka vuokrasi hallin Pyhtään ratsastajat ry:n maneesikäyttöön ja myi maapohjan Pyhtään kunnalle.

Kuva: Jarno Kiintola

Uudet tuulet ja uusiutuvaa energiaa

2010-luvun puolivälissä alueella alkoi omakotirakennusbuumi, jolloin kunta suunnitteli kunnoltaan  heikenneen hallin purkamista ja rivitalojen rakentamista sen tilalle. Teollisuusneuvos Reino Uusitalo päätti kuitenkin tutkia hallin käyttömahdollisuuksia haluten pelastaa sen urheilun ja yleisötapahtumien toimintatilaksi.

Kuva: Raino Ojansivu

Kuva: Raino Ojansivu

Pitkän kaavoitusprosessin sekä rakennuksen ja tontin oston jälkeen kiinteistössä aloitettiin mittavat kunnostus- ja saneeraustyöt. Kehittämisyhtiö Sepra ry:n ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kanssa toteutetun EU-rahoitteisen projektin myötä kunnostus- ja muutostöihin saatiin pieni määrä EU-tukea.

Hallin ulkoasu säilytettiin entisen kaltaisena, mutta sisätilat muutettiin liki täysin uutta käyttötarkoitusta varten. 60-luvulta ovat säilyneet komeat tukirakenteet, jotka nyt luovat uudessa käytössä olevalle tilalle oman leimansa.

Kuva: Jarno Kiintola

Rakennuksen lämmityksessä panostettiin maalämpöön ja tontille porattiin kahdeksan parin sadan metrin syvyistä lämpökaivoa. Jatkossa sähköä saattaa tuottaa myös oma pientuulivoimala.

Liikunnan iloa hallin täydeltä

 

Kuva: Jarno Kiintola

Tänään rakennus on aktiivisessa käytössä. Se toimii lähiliikuntapaikkana paikallisille asukkaille, kouluille ja päiväkodeille sekä alueella työssä käyville. Halli on myös palloilu-urheilun tukikohta, johon tullaan linja-autolasteittain kauempaakin. Tutumpien lajien lisäksi areenassa on mahdollista pelata esimerkiksi Padelia Suomen ensimmäisellä lajin sisäkentällä.

Kuva: Jarno Kiintola

Kuva: Jarno Kiintola

Raino Ojansivu 
Kirjoittaja on Pyhtää-seura ry:n puheenjohtaja

Pyroll Areenassa järjestetään Euroopan rakennusperintöpäivien tapahtuma. Tapahtumatiedot löytyvät Rakennusperinto.fi:n kalenterista.

 

Lisätietoja:

• Pyroll Areena
• Pyroll Areena (Facebook) 
• Pyhtää-seura ry
• Padel Suomessa (Suomen Padel liitto ry)
• Suomen salibandyliitto

Seuraava Eläköön rakennus! kohde esitellään ensi viikon tiistaina 16.4.2013.

Lue myös lisää  vuositeemasta Eläköön rakennus! ja tule mukaan järjestämään ohjelmaa rakennusperintöpäiville!

Pykälistö – vahtitupa-alueesta Design Alosen kulttuurikeskus

Eläköön rakennus! juttusarjassa esitellään kohteita, joissa käyttötarkoitus on muuttunut. Sarjaan voi edelleen ilmiantaa rakennuksia tai rakennelmia! 

Pykälistö on Jyväskylän Seppälänkankaalla sijaitseva VR:n vahtitupa-alue vuodelta 1898. Alueen alkuperäiset rakennukset (ratavartijan vahtitupa, ulkorakennus ja maakellari) on suunnitellut arkkitehti Bruno Granholm,  joka palkattiin vuonna 1892 päätoimiseksi arkkitehdiksi vastaamaan Rautatiehallituksen rakennustoiminnasta.

Kuva: Samuli Alonen

Rapistuneiden rakennusten pelastus

Vahtitupa-alueen rakennukset olivat pahasti rapistuneet, kun muotoilija Samuli Alonen osti Pykälistön vuonna 1999. Kunnostustyöt käynnistyivät jo saman vuoden keväällä.

Samuli Alonen ja isänsä, kuvataiteilija Kari Alonen, ovat käyttäneet alueen entisöintiin lukemattomia työtunteja. Projekti toteutettiin yhteistyössä Museoviraston ja Jyväskylän kaupungin rakennusvalvontaviraston kanssa. Myös Keski-Suomen ympäristökeskus (nykyään Keski-Suomen ELY-keskus) tuki Alosten työtä.

Kuva: Samuli Alonen

Paikkaa on määrätietoisesti kehitetty vuodesta toiseen. Reilussa kymmenessä vuodessa vahtitupamiljöö on valjastettu uusiokäyttöön asuin-, työ- ja näyttely-ympäristöksi. Alosilla on ollut työssään innovatiivinen, pelkäämätön, vanhaa rakennusperinnettä kunnioittava, mutta myös uudella tavalla hyödyntävä ote.

Pykälistö sai vuonna 2011 Keski-Suomen Vuoden  kulttuuriympäristöpalkinnon kunniakirjana ansiokkaasta työstä kulttuuriympäristön hyväksi. Palkinnon myönsi Keski-Suomen maakunnan kulttuuriympäristöryhmä.

"Citymuurahainen" Kuva: Samuli Alonen

 

Tilaa taiteelle

Kunnostustöiden lisäksi alueelle on tehty uusi ateljeerakennus vanhoin menetelmin. Käytöstä pois jääneelle junaradalle on hankittu näyttelytiloiksi neljä 1940 –luvun junavaunua, joita on myös mahdollista vuokrata kokous- ja juhlakäyttöön.

Kuva: Samuli Alonen

Pykälistön galleriassa saa tutustua paitsi taideteoksiin myös taiteilijoihin. Uniikissa kulttuurikeskuksessa järjestetään myös näyttelyitä, joissa nuoret taiteilijat saavat näkyvyyttä.

"Citysalmon" Kuva: Samuli Alonen

Galleria ja kesänäyttelyt ovat auki yleisölle ja tiloja esitellään ryhmille ennakkovarauksella. Lämpimästi Tervetuloa!

Lisätietoja

 

Design Alonen
Rautatieasemat - arkkitehtuuria sadan vuoden ajalta (Rakennusperinto.fi)

Pykälistön esittelyn laativat Lasse Alonen, Samuli Alonen ja Hanna Hämäläinen.

Seuraava Eläköön rakennus! kohde esitellään tiistaina 9.4.2013.

Lue myös lisää  vuositeemasta Eläköön rakennus! ja tule mukaan järjestämään ohjelmaa rakennusperintöpäiville!

Vehkaniemi – sukutila avautuu yleisölle

Eläköön rakennus! juttusarjassa esitellään kohteita, joissa käyttötarkoitus on muuttunut. Sarjaan voi edelleen ilmiantaa rakennuksia tai rakennelmia! 


Vehkaniemi on vuosisatoja vanha sukutila, joka sijaitsee luonnonkauniilla paikalla Vehkajärven rannalla Mänttä-Vilppulan Pohjaslahdella, Pohjois-Pirkanmaalla. Vanhimmat kirjalliset merkinnät paikasta ovat vuodelta 1565. Pääosa tilan rakennuskannasta on peräisin 1840-luvun alusta ja niiden muodostama kokonaisuus on suojeltu kaavalla kulttuurihistoriallisesti arvokkaana.

Vehkaniemen pihapiiri.
Kuvakooste: Anneli Vehkaniemi

Tila oli monta vuotta tyhjillään ja asumattomana, kunnes se tuli talon nuorimman tyttären, joka sattuu olemaan ammatiltaan arkkitehti, ylläpidettäväksi tilan jaossa vuonna 2009. Vuodesta 2010 tilojen käyttötarkoitus on muuttunut yleisölle avoimempaan suuntaan ja Vehkaniemen pihapiiristä on muodostunut viihtyisä ja rentotunnelmainen loma- ja juhlatila, missä voi kokea entisajan tunnelmaa aidossa, todella autenttisessa miljöössä. 

Väentupa.
Kuva: Anneli Vehkaniemi

Varsinkin kesäaikaan tilalla järjestetään näyttelyitä ja muita tapahtumia. Myös talviaikaan löytyy tunnelmallisia tiloja erilaisiin kokoontumisiin ja ympäri vuoden uniikkia majoitustilaa. Muutoksen myötä tyhjilleen jäänyt tila on herännyt uudelleen henkiin.

ja kesäparatiisi.
Kuva: Anneli Vehkaniemi

Talven taikaa
Kuva: Anneli Vehkaniemi

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kunnostustöitä askel askeleelta

Tiloja on kunnostettu vaiheittain, museoviraston ohjeiden mukaan. Vehkaniemen pihapiirissä suoritettiin 2000 -luvun alussa mittava julkisivujen entisöintiprojekti sekä perinnemiljöön parannusprojekti, jonka yhteydessä perinnekasvitkin kartoitettiin.  

Vanhassa sivurakennuksessa eli väentuvan pakarissa (osin mahdollisesti 1700-luvun puolelta) on vanhaa hirsipintaista, avaraa näyttelytilaa, joka sopii esityksiin ja muihin kokoontumisiin. Luhtiaittaan on kunnostettu elämyksellistä majoitustilaa 10 hengelle. 
 
Entisen kivinavetan suureen lehminavettaan, karjakeittiöön ja sikalaan on kunnostettu näyttely- ja muita tiloja sekä yleisövessat entiseen lantavajaan.

Pakarin tunnelmaa.
Kuva: Lasse Anttonen, KMV-lehti

Luhtiaitan majoitushuoneita.
Kuva: Anneli Vehkaniemi

Sikalan uusi ilme.
Kuva: Anneli Vehkaniemi

Navetan näyttelytiloja.
Kuva: Ria Suvanto

 Lastulevyjen poistoa ja hirsien uusiokäyttöä

Päärakennuksessa aiemmin tehdyn lastulevyremontin jälkiä on korjattu. Nyt tupa on kunnostettu (mm. lastulevyt ja verholaudat sekä putket yläseiniltä on purettu ja seiniin on laitettu tilalle lämpökäsiteltyä, harjattua hirsipaneelia). Asuinkamarit ja saunatila on remontoitu ja otettu esiin sabluunakuvioituja seiniä ja vanhoja leveitä hirsipintoja. 

Rannassa sijaitsevan viihtyisän, punahonkaisen saunamökin 11 metriä pitkä  ja 1,6 m kapea ekowc-varasto-liiteri rakennettiin sortuneen ladon vanhoista hirsistä. Kesällä 2012 saatiin väentuvan vellikellotorni entisöintikunnostettua, museoviraston valvonnassa. Vuonna 2013 on menossa vanhan kivinavetan ikkunoiden entisöintikunnostus, ja muidenkin tilojen kunnostus jatkuu. 

Joihinkin kunnostustöihin on saatu avustusta Museovirastolta, käyttötarkoituksen muutoksiin ELY-keskukselta ja aiemmin, 2000-luvun alussa joihinkin yksittäisiin kohtiin myös alueelliselta ympäristökeskukselta ja TE-keskukselta (nykyisin ELY-keskus).

Tupaan mahtuu useampikin.
Kuva: Anneli Vehkaniemi

Saunan vilvoittelutila.
Istuinpenkki  on vanha leipälauta.
Kuva: Anneli Vehkaniemi

Vellikellotorni.
Kuva: Lasse Anttonen, KMV-lehti

Näin vanha pihapiiri sisältää monia tarinoita, kuten vanhasta ja viisaasta Peittooni- hirvestä, joka osasi peittää hajujälkensä ja ehti kasvaa suureksi, mutta joka nyt jatkaa tarinaansa tuvan seinällä, Viipurista evakkoon tulleesta, täällä kangaskauppaa pitäneestä neiti Saarisesta, joka lauleli kaihoisaa laulua muistellen kauaksi jäänyttä rakkauttaan, papan uljaista juoksijahevosista, siitoskarjatoiminnasta, navetan palosta talvisotavuonna ja miten lehmikarja saatiin pelastettua, Pietarsaaresta tulleesta vellikellosta ja sen soitosta, lapsuuden lämpimistä kesistä, talon alustalaisina 1800-luvun loppupuolella olleiden Hildan ja Iivarin rakkaustarinasta ja heidän jälkipolvistaan (Hildalle ja Iivarille on istutettu muistoksi siperianpihtakuusi heidän tarinansa alkuna sijainneen aitan paikalle), 1900-luvun alun omavaraistaloudesta, yleensä elämästä Suomen maaseudulla sotien välillä ja jälkeen, siitä miten kehitys tuli maaseudulle ja hieman myöhemmistä rakennemuutoksistakin.

Tiloja esitellään mielellään ryhmille tilauksesta. Lisäksi kesänäyttelyt ovat auki heinäkuun sunnuntaisin klo 12-16.  Tiedustelut: info(at)vehkaniemi.fi, p. +358 50 5206451                         
                                                                                                                                           

Hallissa 13.3.2013 
Anneli Vehkaniemi, arkkitehti SAFA 

 

Lisätietoja:

Vehkaniemi

Vehkaniemi Loma- ja juhlatila (Facebook) 

Arkkitehtitoimisto AWA


Seuraava Eläköön rakennus! kohde esitellään ensi viikon tiistaina 26.3.2013.

Lue myös lisää  vuositeemasta Eläköön rakennus! ja tule mukaan järjestämään ohjelmaa rakennusperintöpäiville!