Porukoiden ja yhteisöjen teemavuosi avattiin Helsingissä

Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä vietetään tänä vuonna teemalla Porukan paikat, yhteiset ympäristöt, joka nostaa yhteisöt esille. Teemavuosi käynnistettiin viime viikolla 17. helmikuuta ympäristöministeriössä Helsingissä pidetyssä avajaistilaisuudessa. Teemavuoden avasi maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

”Me kaikki kuulumme lukuisiin erilaisiin yhteisöihin. Tapaamme toisiamme paikoissa, jotka ovat muodostuneet meille tutuiksi ja tärkeiksi. Käytämme, ylläpidämme, kunnostamme ja kehitämme näitä meille tärkeitä ympäristöjä. Toivon, että teemavuosi kannustaa yhteisöjä vaalimaan heille tärkeitä paikkoja,” ministeri Tiilikainen sanoi teemavuoden avajaispuheessaan.

Teemavuoden avasi maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.
Kuva: Elina Kuismin, Suomen Kotiseutuliitto.

”Kaikki ovat tervetulleita järjestämään erilaisia tapahtumia kulttuuriympäristöpäiville syyskuussa sekä toimimaan yhteisen ympäristömme puolesta,” ministeri Tiilikainen myös kannusti.

Kulttuuriympäristön tekijät 2015 -palkinto siuntiolaisille sisaruksille

Tapahtumassa palkittiin viime vuoden Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailun voittajat. Voittajiksi nousivat siuntiolaiset sisarukset Hilla ja Linnea Sarviaho suvussa kulkeneen ompelukoneen tarinan kertoneella työllään. Avajaistilaisuudessa ministeri Tiilikainen ojensi sisaruksille onnittelukukat sekä 500 euron arvoisen palkintosekin.

Ministeri Tiilikainen onnitteli Kulttuuriympäristön tekijät 2015 -kilpailun
voittaneita Linnea ja Hilla Sarviahoa. Kuva: Elina Kuismin,
Suomen Kotiseutuliitto.

Myös vuoden 2016 tehtävä Kulttuuriympäristön tekijät- kilpailuun esiteltiin tilaisuudessa. Tänä vuonna kilpailussa esitellään lasten ja nuorten omia tärkeitä paikkoja otsikolla Meidän paikka. Kilpailuun voi osallistua 14.10.2016 mennessä. Lue lisää kilpailusta täältä.

Esityksiä kulttuuriympäristöistä ja vilkasta keskustelua

Avajaistilaisuudessa kuultiin myös esityksiä ja tietoiskuja kulttuuriympäristöteemasta ja erilaisista yhteisöistä. Voit tutustua avajaistilaisuuden esityksiin tarkemmin täällä.

Tilaisuuden loppupuolella päästiin vielä keskustelemaan ajankohtaisista asioista kolmen keskustelupöydän ympärille. Yhdessä pöydässä keskusteltiin ideoista ja vinkeistä kulttuuriympäristöpäivien tapahtumiin ja esille nousikin hyviä ajatuksia. Eräs yhdistys esimerkiksi suunnitteli järjestävänsä valokuvakilpailun alueensa nuorille ja toisaalla haluttiin nostaa oman kotiseudun taiteilijat esille.

Helsingin Säästöpankin vanhassa pankkisalissa oli mukavasti yleisöä.
Kuva: Elina Kuismin, Suomen Kotiseutuliitto.

Kulttuuriympäristökasvatusta pohtineessa pöydässä mietittiin muun muassa eri kanavia tuoda Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailua esille. Esimerkiksi nuorison idoleita ja erilaisia sosiaalisen median kanavia hyödyntämällä viesti kilpailusta voisi levitä tehokkaasti.

Kolmannessa keskustelupöydässä keskusteltiin kulttuuriympäristösitoumuksista ja niiden esille tuomisesta. Eri toimijoiden sitoumuksia ja muutenkin työtä kulttuuriympäristöjen parissa voi tuoda esille vaikkapa kevään aikana uudistuvassa Rakennusperinto.fi-palvelussa, jossa kerrotaan mielellään suuremmista ja pienemmistä teoista lähiympäristön hyväksi.

Euroopan kulttuuriympäristöpäivien avajaistilaisuus oli ilahduttavan keskusteleva ja innostunut, kiitos kaikille paikan päälle saapuneille ja tilaisuutta verkosta seuranneille. Avajaistilaisuuden tallenne löytyy Suomen Kotiseutuliiton YouTube-kanavalta.

Tänä vuonna Euroopan kulttuuriympäristöpäivien pääviikonloppua vietetään 9.-11.9.2016. Tervetuloa mukaan järjestämään tapahtumia!

Jäälinnoilla väriä lähiympäristöön

Tammikuussa ainakin pääkaupunkiseudulla levisi innostus pystyttää yhdessä eri alueiden asukkaiden kesken jäälinnoja maito- ja mehupurkkeihin jäädytetyistä jäätiilistä. Jäälinnoja on rakennettu ainakin Vantaan Leppäkorvessa ja Korsossa ja Helsingissä Arabiassa, Viikissä ja Tapaninvainiossa. Asukkaita on kyselty rakennustöihin usein sosiaalisen median kautta.

Viime viikonloppuna alueen asukkaat kokoontuivat linnanrakennustalkoisiin myös Maunulassa. Kuten moni muukin linna, pystytettiin rakennelma kaikille avoimelle puistoalueelle, Maunulan leikkipuistoon.

Jäälinnoihin saa väriä ja vaihtelua värjäämällä niitä vesi- tai elintarvikeväreillä. Liimaksi tiilien väliin voi suihkuttaa vettä vaikka suihkepullosta. 

Maunulassa asukkaiden yhteinen toiminta on ollut jo pitkään varsin aktiivista. Vuonna 2015 Uudenmaan liitto valitsi Maunulan Vuoden uusmaalaiseksi kaupunginosaksi. Yhdessä koottu jäälinna on hieno osoitus yhteisöllisyyden voimasta ja siitä, kuinka yhdessä voidaan tehdä oma lähiympäristö viihtyisämmäksi. 

Vuonna 2016 Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä vietetään teemalla Porukan paikat, yhteiset ympäristöt ja nostetaan yhteisöt ja niiden voima esiin. Mitä teidän yhteisönne tai porukkanne voisi tehdä yhdessä?

Kuvat: Maunulan seinä -Facebook-sivu.

Tervetuloa Porukan paikat, yhteiset ympäristöt -teemavuoden avajaisiin 17. helmikuuta

Euroopan kulttuuriympäristöpäivien Porukan paikat, yhteiset ympäristöt -teemavuoden avajaiset järjestetään tänä vuonna 17. helmikuuta Helsingissä ympäristöministeriön tiloissa, tervetuloa mukaan! Ohjelmassa on tietoa ja vinkkejä vuoden teemasta, ajankohtaisia puheenvuoroja kulttuuriympäristöstä ja Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailun voittajien palkitseminen.

Kulttuuriympäristöpäivät on jokavuotinen tapahtuma, jolla edistetään kulttuuriperinnön tuntemusta ja arvostusta. Paikalliset toimijat toteuttavat avointen ovien päiviä, opastettuja kierroksia ja muita tapahtumia. Vuoden 2016 teemalla Porukan paikat, yhteiset ympäristöt nostetaan erilaiset yhteisöt esille. Lapsille ja nuorille on oma kilpailu päivien yhteydessä. Kaikki ovat tervetulleita mukaan!

Avajaisten ohjelma

Tilaisuuden juontaa opetusneuvos Mikko Hartikainen, Opetushallitus

Paikka: Ympäristöministeriö, pankkisali (Aleksanterinkatu 7, Helsinki)
Aika: Keskiviikko 17.2.2016 klo 13-15

12.30 alkaen kahvia tarjolla

13.00
Porukan paikat, yhteiset ympäristöt -teemavuoden avaus,
maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen

Kulttuuriympäristön tekijät 2015 -kilpailun voittajien palkitseminen, Hilla ja Linnea Sarviaho kilpailutyöllä Singerin tarina

13.30
Euroopan kulttuuriympäristöpäivät 2016 – tervetuloa mukaan!, koordinaattori Jonina Vaahtolammi, Suomen Kotiseutuliitto

Meidän paikka, Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailu 2016, toiminnanjohtaja Hanna Lämsä, Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ja opetusneuvos Mikko Hartikainen, Opetushallitus

13.50
Lyhyitä esityksiä kulttuuriympäristöstä, ympäristökasvatuksesta ja yhteisöistä
• Suomen Kotiseutuliiton kulttuuriympäristösitoumus, Riitta Vanhatalo, Suomen Kotiseutuliitto
• Uusi Kulttuuriympäristömme.fi-palvelu, Jonina Vaahtolammi
• Koulun kulttuurikasvatus uusien opetussuunnitelmien valossa, Opetushallitus
• Faron sopimus – kulttuuriperintö kuuluu kaikille, Ulla Salmela, Museovirasto
• Seurantalot – Yhdessä rakennetut, Suomen Kotiseutuliitto

14.20
Vaihtuvat keskustelupöydät päivän teemoista
• Euroopan kulttuuriympäristöpäivät: neuvot, vinkit ja vuoden teema
• Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailu ja kulttuuriympäristökasvatus
• Kulttuuriympäristösitoumus ja Kulttuuriympäristömme.fi-palvelu

14.50       
Yhteenveto keskusteluista ja avajaisista

Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Ilmoittaudu mukaan 12.2.2016 mennessä osoitteessa: https://www.lyyti.in/kulttuuriymparistopaivat2016

Suvun ompelukoneen tarina toi sisaruksille voiton Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailussa

Kolmatta kertaa järjestetyn valtakunnallisen Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailun voitto meni Siuntioon Hilla ja Linnea Sarviaholle. Sisarukset kertoivat työssään suvussa säilyneen ja rajantakaisesta Karjalasta tuodun Singer-ompelukoneen tarinan. Kilpailussa tarkasteltiin tänä vuonna erilaisten teollisten tuotteiden tarinoita ja elinkaarta ja oman lähiympäristön teollista tuotantoa.

Sisarukset Hilla ja Linnea Sarviaho kertoivat voiton tuoneessa työssään
suvussa säilyneen ja rajantakaisesta Karjalasta tuodun Singer-
ompelukoneen tarinan. Kuva: Hilla ja Linnea Sarviaho.

Kilpailuraati oli vaikuttunut sisarusten tyylikkään työn tarinallisuudesta ja kulttuuriperintöä esille tuovasta otteesta.

”Äitimme Mari Sarviaho sanoo, että meidän identiteettimme rakentuu päivittäin. Meidän on tärkeää tiedostaa ja ymmärtää oman ja aikaisempien sukupolvien elämäntapoja ja nähdä oma toimintamme sen jatkajana ja kehittäjänä. Singer ompelukoneen historia on meille osa elävää sukumme historiaa.”

Kilpailun kansainvälinen yleisö on otettu työssä huomioon kirjoittamalla osa teksteistä englanniksi. Työhön sisältyvät valokuvat ovat joulukuussa esillä Kontupisteen näyttelyssä Mellunkylässä Helsingissä.

Työn toteuttaneet Hilla ja Linnea Sarviaho palkitaan 500 euron stipendillä. Sisaruksia ohjasi työn tekemisessä heidän äitinsä, kuvataiteen opettaja Mari Sarviaho.

Kunniamaininnat Vantaalle ja Kaustiselle

Raati jakoi myös kolme kunniamainintaa. Lisäksi kaikki kilpailuun osallistuneet ryhmät saavat kunniakirjan.

Vantaan Tuomelan kouluun meni kaksi kunniamainintaa. Koulun 6B luokan oppilaat kertoivat videotyössään suklaan historiasta aina Keski-Amerikan olmeekeista Fazerin suklaanvalmistukseen asti. Hauskalla videolla suklaan vaiheet käydään läpi monipuolisesti ja havainnollisesti huumoria unohtamatta.

Vantaalaisen Tuomelan koulun 6B luokan oppilaat kertoivat hauskassa
videossa suklaan historiasta. Kuvassa Karl Fazer esittelee valmistamansa
suklaan suomalaisille. Kuva: Tuomelan koulu.

Tuomelan koulun 6A luokan oppilaat tekivät puolestaan kameran historiasta ja kehitysvaiheista kertovan videon. Raati piti sen draamaa hyödyntävästä kerronnasta ja totesi työn erittäin sympaattiseksi ja runsaasti tietoa sisältäväksi.

Tuomelan koulun 6A luokan oppilaat tekivät videon kameran historiasta ja
kehitysvaiheista. Kuva: Tuomelan koulu.

Kaustisella Köyhäjoen koulun viidesluokkalaiset kertoivat taloissa käytettävien kattoristikoiden valmistuksesta paikallisessa tehtaassa. Työn tekijät vierailivat paikkakuntansa kattoristikkotehtaassa ja tutustuivat perusteellisesti tehtaan koneisiin, arkeen ja erilaisiin kattoristikoihin. Raati arvosti työssä erityisesti oman paikallisen teollisuustuotannon esille tuomista.

Kaustisella Köyhäjoen koulun viidesluokkalaiset kertoivat kattoristikoiden
valmistuksesta paikallisessa tehtaassa. Kuva: Köyhäjoen koulu.  

Töiden moninaisuus ilahdutti raatia

Kilpailuun saapui töitä eri puolilta Suomea. Osallistujat olivat 10–18 -vuotiaita. Kilpailuun saivat osallistua vähintään kahden hengen ryhmät, joiden jäsenet ovat syntyneet vuonna 1997 tai sen jälkeen.

Kilpailun raati oli ilahtunut kilpailutöissä käsiteltyjen teollisten tuotteiden laajasta valikoimasta. Kilpailutöissä kerrottiin esimerkiksi puhelinten ja viulujen, elintarvikkeiden ja vaatteiden tarinoita. Suklaata ja sen valmistusta esitteli jopa kolme kilpailutyötä.

Kilpailun palkintoraatiin kuuluivat ympäristöministeriön, Museoviraston, opetushallituksen, Suomen Kotiseutuliiton ja Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran edustajat, jotka muodostavat myös Euroopan kulttuuriympäristöpäivien työryhmän.

Kilpailun taustalla Euroopan kulttuuriympäristöpäivät

Kilpailu on osa Euroopan neuvoston ja Euroopan komission yhteistä European Heritage Days eli Euroopan kulttuuriympäristöpäivät -hanketta, jota Suomessa hallinnoi ympäristöministeriö.

Euroopan kulttuuriympäristöpäivät on jokavuotinen tapahtuma, joka kannustaa ihmisiä toimimaan oman kulttuuriympäristönsä ja -perintönsä puolesta. Päivien tapahtumilla herätetään keskustelua ja edistetään kulttuuriympäristön tuntemusta ja arvostusta syyskuun toisena viikonloppuna.

Ensi vuoden kulttuuriympäristöpäivien ja kilpailun teemana ovat erilaisten ryhmien ja porukoiden omat paikat. Kilpailu avataan helmikuussa 2016.

Kilpailutyöt selattavissa kansainväliselle www.europeanheritagedays.com -verkkosivulla otsikolla ”Cultural Heritage-makers 2015” (hae kartasta Suomi ja klikkaa tähtiä)

Voittanut työ, Story of a Singer nro 45596544

Karkkilan ja Noormarkun ruukkialueille myönnetyt palkinnot juhlistavat teollisuusperinnön teemavuotta

Teollisuusperintöseura on myöntänyt teollisuusperintöpalkinnon kahdelle kohteelle osoituksena esimerkillisestä työstä teollisuusperinnön vaalimisessa. Karkkilan kaupunki ja Componenta Finland Oy Högfors saavat palkinnon Högforsin ruukkialueen suojelemisesta, säilyttävästä uuskäytöstä ja kehittämisestä. A. Ahlström Kiinteistöt Oy saa palkinnon Noormarkussa sijaitsevasta Makkarakosken sahamuseosta ja Ahlström Voyage -näyttelystä. Palkinnot juhlistavat vuonna 2015 vietettyä teollisuuden ja tekniikan perinnön teemavuotta.

Högforsin monipuolinen ruukkialue

Högforsin ruukin eri-ikäiset tuotantorakennukset, ruukinpatruunan kartano puistoineen ja työväen asuinalueet muodostavat valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi luokitellun miljöön. Osassa alueen tiloista toimii yhä Componenta Finland Oy Högforsin valimo, osassa muita yrityksiä. 1990-luvulla kunnostetussa konepajarakennuksessa toimii mm. Karkkilan kaupungintalo ja -kirjasto.

Högforsin vuosina 1996-2000 restauroitu masuuni Karkkilassa.
Kuva: Karkkilan ruukkimuseo.

Componenta Finland Oy Högfors ja Karkkilan kaupunki ryhtyivät jo 1980-luvun lopulla kehittämään aluetta. Teollisuusperintöseuran mukaan yhtiö ja kaupunki ovat tehneet yhdessä paikallisten asukkaiden ja yhdistysten kanssa pitkäjänteistä ja esimerkillistä työtä arvokkaan teollisuusmiljöön, suomalaisen teollisen työn ja teollisuusperinnön tallentamiseksi ja esittelemiseksi. Yhteistyöllä on saatu aikaan elävä ja paikkakunnan identiteettiä vahvistava teollisuushistoriallinen miljöö.

Makkarakosken sahamuseo ja Ahlström Voyage -näyttely

Vuonna 1806 perustettu Noormarkun ruukki on vuodesta 1870 lähtien ollut Ahlströmien hallinnassa, ja se on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. A. Ahlström Kiinteistöt Oy on tehnyt pitkäjänteistä ja ansiokasta työtä alueen teollisuusympäristön puolesta.

Ruukin saharakennus on kansainvälisestikin merkittävä teollisuusmuistomerkki. Sahan toiminta päättyi vuonna 1957 ja rakennus avattiin museona vuonna 2014. Sahamuseo esittelee sahausprosessin kulkua tukkipuusta lautatavaraksi, mutta myös yleisemmin sahateollisuuden merkitystä 1800- ja 1900-lukujen vaihteen Suomessa.

Alueen kankirautapajassa sijaitseva Ahlström Voyage -näyttely puolestaan kertoo Ahlström-yhtiöiden teollisuushistoriasta ja nykypäivästä. Osa näyttelytiloista valmistui jo vuonna 1996. Vuonna 2015 valmistui mittava laajennus, kun pajarakennus kunnostettiin ja otettiin kokonaisuudessaan näyttelykäyttöön.

Voyage-näyttelyn uusittu yläkerta Noormarkun ruukkialueella.
Kuva: Tiina Rajala.

Palkinnot juhlistavat teollisuusperinnön teemavuotta

Vuonna 2015 on vietetty eurooppalaista teollisuuden ja tekniikan perinnön teemavuotta, jota Suomessa on toteutettu osana Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä. Teollisuusperintöseura juhlii teemavuotta jakamalla kaksi teollisuusperintöpalkintoa.

Teollisuusperintöseura ry on vuonna 1985 perustettu yhdistys, joka pyrkii toiminnallaan syventämään teollisen perinteen tuntemusta ja edistämään teollisuusperinnön dokumentointia, tutkimusta ja suojelua. Seura jakaa 2-4 vuoden välein teollisuusperintöpalkinnon teollisen perinnön suojelemista, tallentamista ja julkituontia harjoittavalle taholle. Vuonna 2015 Teollisuusperintöseura on osallistunut Euroopan kulttuuriympäristöpäivien suunnitteluun ja toteutukseen.

Kotiseutuliitto haastaa jäsenensä tekemään kulttuuriympäristösitoumuksia ja mukaan Euroopan kulttuuriympäristöpäiville

Suomen Kotiseutuliitto on tehnyt kulttuuriympäristösitoumuksen ja osana sitä haastaa kaikki lähes 850 yhteisöjäsentään toimiin kulttuuriympäristön puolesta. Samalla Kotiseutuliitto kannustaa jäseniään tuomaan oman kulttuuriympäristötyönsä esille Euroopan kulttuuriympäristöpäivien yhteydessä.

Kotiseutuliitto vastaa sitoumuksellaan ympäristöministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön haasteeseen ja haluaa sen kautta edistää entistä paremmin kulttuuriympäristön vaalimista ja hyvää hoitoa. Toukokuussa 2015 ministeriöt sitoutuivat toteuttamaan omalta osaltaan kulttuuriympäristöstrategiaa ja haastoivat samalla lukuisat muut tahot tekemään omia kulttuuriympäristösitoumuksiaan. 

Hyvin hoidettu ja elinvoimainen kulttuuriympäristö lisää ihmisten
hyvinvointia. Kuva: Liisa Lohtander, Suomen Kotiseutuliitto.

Osana sitoumustaan Kotiseutuliitto haastaa kaikki jäsenyhteisönsä tekemään kulttuuriympäristösitoumuksen vuoden 2016 aikana ja toteuttamaan kulttuuriympäristöstrategiaa Euroopan kulttuuriympäristöpäivien tapahtumien muodossa.

Sitoumuksen voi yhdistää kulttuuriympäristöpäivien tapahtumaan tai tapahtuman merkitä sitoumukseksi. Kulttuuriympäristöpäivien tapahtumia voivat olla vaikka kaupunkikorttelin siivoustalkoot, rakennuksen korjaaminen kulttuurihistoriallisia arvoja kunnioittaen, tutustumisretki lähiympäristöön perheen tai ystävien kanssa, niityn pito avoimena tai vaikkapa lähiöelämää rikastuttava tapahtuma.

Tapahtumat tuovat kulttuuriympäristön ja sen eri puolet lähelle ihmisiä.
Kuva: Liisa Lohtander, Suomen Kotiseutuliitto.

Kulttuuriympäristöpäivät on jokavuotinen Euroopan laajuinen tapahtuma, jolla edistetään kulttuuriperinnön ja –ympäristön tuntemusta ja arvostusta. Vuonna 2016 teemana on Porukan paikat, yhteiset ympäristöt. Ensi vuonna pääviikonloppua vietetään 9.-11.9.2016.

Euroopan kulttuuriympäristöpäivien käytännön työtä Suomessa koordinoidaan Suomen Kotiseutuliitossa.

Lue lisää Suomen Kotiseutuliiton sitoumuksesta ja kulttuuriympäristösitoumuksista.

Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailuun osallistuttiin 17 työllä ja tuotteen tarinalla

Euroopan kulttuuriympäristöpäivien yhteydessä järjestettävässä Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailussa tutkittiin tänä vuonna oman lähiympäristön teollista tuotantoa ja erilaisten teollisten tuotteiden elinkaarta. Tehtävä innosti lapsia ja nuoria tutkimaan monenlaisten tuotteiden vaiheita eri puolilla Suomea. Kilpailun voittajat julistetaan joulukuussa ja voittanut ryhmä palkitaan 500 eurolla.

Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailu järjestettiin nyt kolmatta kertaa ja kilpailutöitä pystyi toimittamaan lokakuun puoleen väliin asti. Tämän vuoden kilpailutöihin voi tutustua European Heritage Days -ohjelman kansainvälisillä verkkosivuilla www.europeanheritagedays.com Suomen maasivuilla.

Eräässä kilpailutyössä tutkittiin muovia ja sen tarinaa.

Kilpailuun osallistuttiin tänäkin vuonna monenlaisilla ja eri tekniikoita hyödyntäneillä töillä. Osallistuneet ryhmät toteuttivat töitään tekstein, kuvin, kollaasein, videoin ja jopa pienoismallein. Tänä vuonna kilpailuun osallistui varsin monta videotyötä, joissa tuotteiden tarinoita kerrottiin näyttelemällä, uutislähetyksillä ja animaatioilla. Esille päässeet tuotteet olivat elintarvikkeita, koneita, tuotemerkkejä ja muita lasten ja nuorten arkipäivän esineitä.

Yhden työn tutkimuksen kohteena oli suvun ompelukoneen tarina.

Tänä vuonna kilpailutöitä saapui Köyhäjoen koulusta Kaustisilta, Lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulu Arkista Helsingistä, Oulun normaalikoulusta, Tuomelan koulusta Vantaalta, Ulvilan lukiosta ja yksityishenkilöiltä Siuntiosta. 

Animaationa toteutettu työ kertoi videopeleistä.

Kilpailuun saivat osallistua vähintään kahden hengen ryhmät, joiden jäsenet ovat syntyneet vuonna 1997 tai sen jälkeen. Voittanut ryhmä ja työ palkitaan 500 eurolla. Kilpailun järjestää Euroopan kulttuuriympäristöpäivien työryhmä, jossa ovat mukana Museovirasto, Opetushallitus, Suomen Kotiseutuliitto, Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ja ympäristöministeriö.

Kilpailu osa Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä

Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailu on osa Euroopan neuvoston ja Euroopan komission yhteistä Euroopan kulttuuriympäristöpäivät/European Heritage Days -hanketta, jota Suomessa hallinnoi ympäristöministeriö. Joka syksy miljoonat ihmiset osallistuvat erilaisiin tapahtumiin 50 Euroopan maassa. Suomen lanseeraama kilpailu lapsille ja nuorille on levinnyt myös Ruotsiin, jossa kilpailu järjestettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa.

Viime vuonna kilpailun voiton vei porvoolainen Pääskytien koulu ja kunniamainintoja meni Seinäjoelle, Siuntioon ja Turkuun.